Terveiset päättäjille kuntavaalien alla: Kansa tyrmää yksityistämisen jätehuollossa – suomalaisista 90 % tyytyväisiä kunnalliseen palveluun  

”Kansalaiset eivät ole kunnallisen jätehuollon yksityistämisen kannalla. Tutkimuksessa suurin osa vastaajista vastusti jätehuollon siirtämistä yksityisille yrityksille. Toivottavasti äärimmäisen ajankohtainen asia nousee nyt keskusteluun näin kuntavaalien alla”, sanoo Jätelaitosyhdistys JLY:n toimitusjohtaja Riku Eksymä.

Kun kyselyssä mainittiin mahdolliset maksukorotukset yksityistämisen myötä, yksityistämisen kannattajien osuudesta suli 2/3 pois. ”Maksukorotukset on syytä ottaa huomioon, sillä suunniteltujen lakimuutosten myötä yksityisten toimijoiden vallatessa alaa kuntalaisten jätemaksut uhkaavat nousta jopa 30 prosentilla. Asukkaiden selvä enemmistö haluaa edelleen jätehuollon maksujen pysymistä kohtuullisina”, Eksymä huomauttaa.

Tutkimuksen taustalla on JLY:n huoli siitä, että kuntalaiset ja pienyritykset ovat vaarassa unohtua uutta jätelakia valmisteltaessa. JLY:hyn kuuluvat 33 kunnallista jätelaitosta toteuttavat nyt yli 5,2 miljoonan suomalaisen jätehuollon. Jätelakiuudistus esitetyssä muodossaan hyödyttäisi yksipuolisesti jätealan suuria yksityisiä toimijoita, kun kunnallisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia kavennettaisiin merkittävästi – toisin kuin muissa EU-maissa.

”Mikäli Suomen jätelain muutosten valmistelu etenee esitetyllä tavalla, ohjataan kuntalaisten rahoja suoraan voittojaan maksimoivien suurten yksityisten jätehuoltoyritysten pussiin. Tutkimus osoittaa, että näin edetessään hallitus toimisi selkeästi vastoin kuntalaisten tahtoa”, Eksymä lähettää terveisiä hallitukselle ja eduskunnalle.

Eksymä painottaa, että JLY ei ole yritysvastainen toimija. Kunnalliset jätelaitokset toimivat jo nyt hyvässä yhteistyössä yksityisten yritysten kanssa paikallistaloutta tukien. Ongelma on nimenomaan suurten yksityisten toimijoiden suosiminen, mikä murentaisi vuosien saatossa rakennetun, toimivan ja luotetun, julkisen pohjan.

”Olen iloinen, että 90 % asukkaista on pääsääntöisesti tyytyväisiä kunnan vastaamista jätehuollon palveluista. Tämä vahvistaa käsitystämme, että kunnalliset jätelaitokset ovat hoitaneet tehtäviään hyvin, asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Halua isojen yksityisten yritysten invaasiolle ei kansalaisten keskuudessa ole, päinvastoin”, Eksymä kiteyttää.

Osana jätekeskustelua on julkisuudessa esitetty myös monenlaisia kyseenalaisia väitteitä kunnallisesta jätehuollosta. Faktabaarin vastaava toimittaja Tuomas Muraja selvittää näitä väitteitä tiistaina 4.4. klo 8.00 – 9.00 järjestettävässä Faktat tiskiin jätehuollosta! -tilaisuudessa hotelli Presidentissä kansanedustaja Sirpa Paateron (sd) kutsumana. Media ja kiinnostuneet kansalaiset ovat tervetulleita. Kutsu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä.

 

Lisätiedot:

Riku Eksymä,Toimitusjohtaja, Jätelaitosyhdistys JLY ry, 040 838 6643, riku.eksyma@jly.fi

Tuomo Turja, Tutkimusjohtaja, Taloustutkimus Oy, 050 592 2485, tuomo.turja@taloustutkimus.fi

Taloustutkimuksen tarkat kysymykset ja vastaukset:

1. Kuntanne vastaa kotitaloutenne jätehuollon järjestämisestä eli jätteiden kierrätyksestä ja hyödyntämisestä, jäteasemapalveluista, vaarallisten jätteiden maksuttomasta vastaanotosta, jäteneuvonnasta sekä keräystempauksista. Oletteko pääsääntöisesti tyytyväinen näihin jätehuoltopalveluihin vai ette? Vastaukset: Kyllä 90 %, en 8 %, eos 2%.

2. Kuntalaisten omat jätelaitokset tuottavat kotitaloutenne jätehuoltopalvelut omakustannushintaan. Nyt jätehuoltoa ollaan lainsäädännöllä siirtämässä yksityisille yrityksille. Onko tämä mielestänne oikea kehityssuunta vai ei? Vastaukset: Kyllä 19 %, ei 57 %, eos 24 %.

3. Kannatatteko tätä kehityssuuntaa myös vaikka sen johdosta joutuisitte maksamaan kotitaloutenne jätehuollosta nykyistä merkittävästi enemmän? Vastaukset: Kyllä 31 %, en 63 %, eos 6 %.

Tietoa tutkimuksesta:

Tiedonkeruu toteutettiin 29.-30.3.2017 osana Taloustutkimuksen Telebus -tutkimusta puhelinhaastatteluina ja Internet-paneelissa online-kyselynä. Tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä yhteensä 1051 vastaajaa. Kohderyhmän muodostivat 15-79-vuotiaat suomalaiset, pl. ahvenanmaalaiset. Aineisto painotettiin valtakunnallisesti edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen (suuraluejako) mukaan. Virhemarginaali 95 %:n luotettavuustasolla on noin ± 3,2 prosenttiyksikköä.