Terveydenhuollossa saavutetaan parempia tuloksia, kun henkilökunta puhuu potilaan äidinkieltä
Terveydenhuollon maisteri Marianne Mustajoki selvitti väitöstutkimuksessaan, miten terveydenhuollon työntekijän käyttämä suomen kieli vaikutti ruotsia äidinkielenään puhuvien kaksikielisten potilaiden hoidon eri osa-alueisiin.
Ensimmäisessä tutkimuksessaan Mustajoki selvitti ruotsinkielisten terveyskeskuspotilaiden suomeksi ilmaisemiin terveysongelmiin liittyviä väärinkäsityksiä ja hoitoon sitoutumista. Toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa hän tutki ruotsinkielisten akuuttipotilaiden ja lääkärin välistä kommunikaatiota: sitä, miten ruotsinkielisten potilaiden palvelukieli liittyi hoidon laatuun ja miten käyntimäärät vaihtelivat verrattuna suomenkielisten potilaiden saamaan palveluun suomeksi. Neljännessä osatutkimuksessa Mustajoki testasi diabetesta sairastavien ruotsinkielisten potilaiden kivun kuvailua suomeksi ja ruotsiksi. Yhteensä 411 ruotsinkielistä ja 746 suomenkielistä potilasta osallistui neljään tutkimukseen 2004–2016 välisenä aikana.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on tarkasteltu kielivähemmistöä edustavien potilaiden ja valtaväestön kieltä puhuvien lääkäreiden välisen kommunikaation vaikutuksia hoidon laatuun. Molemminpuolista ymmärtämistä haittaa, jos potilaalla ja lääkärillä on eri äidinkieli. Tuloksiin kuitenkin vaikuttavat myös potilaiden erilainen kulttuurinen tausta ja useimmiten valtaväestöä alhaisempi sosioekonominen asema, joten tuloksista ei voida päätellä, missä määrin ne johtuvat pelkästään erikielisyydestä.
Mustajoki kertoo, että yhteiskunnallisesti homogeeninen, mutta eri äidinkieltä puhuva suomalainen väestö antaa ihanteellisen mahdollisuuden tutkia spesifisesti eri äidinkieleen, suomeen ja ruotsiin, liittyviä ongelmia.
– Yleisesti on vallalla käsitys, että kaksikielinen henkilö pystyy vaivatta siirtymään kielestä toiseen ja hän ymmärtää täydellisesti kahta kieltä. Tämä tutkimus osoitti, että etenkin iäkkäämmillä ja heikommin koulutetuilla kaksikielisillä ruotsinkielisillä naispotilailla oli vaikeuksia selittää terveysongelmiaan ja ymmärtää hoito-ohjeita toissijaisella kielellä suomeksi. Oman arvionsa mukaan hyvin kummatkin kielet taitavista potilaista huomattava osa raportoi hoitotapahtumaan liittyviä väärinymmärryksiä, Mustajoki sanoo.
Etenkin päivystyksessä potilaat kaipasivat palvelua omalla äidinkielellä
Erityisesti stressiä lisäävissä tilanteissa, kuten päivystyksessä, tarve saada palvelua omalla äidinkielellä oli tutkimuksessa ilmeinen. Tulosten mukaan kaksikieliset potilaat olivat vähemmän tyytyväisiä hoitoon, kun he kohtasivat suomea puhuvan lääkärin: tällöin epäluottamus lääkäriin oli yleisempää, ja potilaiden sitoutuminen hoitoon huononi. Näiden potilaiden kohdalla uusintakäynnin tarve oli suurempi tai käynti jäi useammin tekemättä.
Tulosten mukaan ruotsinkielisillä potilailla oli myös vaikeuksia ilmaista kipua toissijaisella kielellä verrattuna suomenkielisiin potilaisiin, jotka kommunikoivat äidinkielellään. Mustajoki kertoo, että puutteellisen kivun arvioinnin seurauksena kivunlievitys voi jäädä vajaaksi.
Huolimatta kaksikielisyydestään puolet vastanneista ruotsinkelisistä potilaista piti keskustelua lääkärin kanssa omalla äidinkielellä erittäin tärkeänä.
– Vanhemmiten kahden kielen hallinta heikkenee. Ruotsinkieliset potilaat eivät muodosta yhtä, homogeenistä kieliryhmää, vaan yksilöiden välillä esiintyy huomattavia suomen kielen taidon vaihteluja. Terveydenhuollon henkilöstö ja myös ruotsinkieliset potilaat itse saattavat yliarvioida omaa suomen kielen taitoa.
Huolimatta siitä, että sekä suomen- että ruotsinkieliset akuuttipotilaat olivat yhtä sairaita, suomenkieliset potilaat raportoivat merkittävästi enemmän vuosittaisia lääkärikäyntejä kuin ruotsinkieliset potilaat.
– Ruotsinkielisten potilaiden kommunikaatiovaikeudet saattavat johtaa lääkärikäyntien välttämiseen, Mustajoki sanoo.
Terveydenhuollon maisteri, THM Marianne Mustajoki väittelee 17.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Language matters: a study about language communication with bilingual Swedish speakers in Finnish healthcare". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, sali 1, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Eija Kalso. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu, ja se on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Marianne Mustajoki
Puh. 050 3810837
marianne.mustajoki@duodecim.fi
**********************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät20.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.
Psykiatrisen diagnoosin synty potilaan ja ammattilaisen välillä tehtävä näkyvämmäksi19.11.2024 11:33:33 EET | Tiedote
Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Nuorten psykoottistyyppiset oireet kytkeytyvät masennukseen ja itsetuhoisuuteen15.11.2024 09:35:39 EET | Tiedote
Psykoottistyyppiset oireet, kuten epäluuloisuus ja epätavalliset ajatukset, ovat yleisiä nuorilla, jotka lähetetään nuorisopsykiatriseen hoitoon, ja ne liittyvät usein masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Tutkijat korostavat niiden systemaattisen arvioinnin tärkeyttä osana nuorten hoitoa.
Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle14.11.2024 11:34:59 EET | Tiedote
McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.
Vetäytyneet nuoret rakentavat identiteettinsä kärsimyksen perustalle14.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Vetäytyneiden nuorten miesten minuus erottuu muista psyykkisten ja sosiaalisten puutteiden ja fatalistisen uhriuden kautta. Kärsimys on samalla nuorten keino torjua yksilönvastuun eetos ja kapinoida yhteiskuntaa vastaan, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineisto pohjautuu Hikikomero-keskustelufoorumiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme