THL laati mallit tulevien maakuntien sote-rahoitusta varten – sairastavuus merkittävin kustannuksia kasvattava tekijä

Valtion maakunnille ohjaama sote-rahoituspotti on valtava, yli 20 miljardia euroa vuosittain. Tämä rahamäärä tulisi jakaa alueille mahdollisimman tarkkaan väestön tarpeiden mukaisesti.

”Mallit antavat mahdollisuuden suunnata rahoitusta mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Ne alueet, joissa ihmiset esimerkiksi sairastavat enemmän, saavat enemmän rahaa”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen.

Asukkaiden sairastavuus on ollut kriteerinä aiemminkin valtionosuusjärjestelmässä, jonka kautta kunnat ovat saaneet sote-rahoitusta. Nyt tämä niin sanottu tarvetekijä on huomioitu aiempaa tarkemmin.

”Tutkimuksen osana laadimme kliinisten asiantuntijoiden suositusten pohjalta 51 sairauden luokituksen. Siinä on hyödynnetty Suomessa kerättäviä rekisteriaineistoja siten, että diagnoositieto on mahdollisimman kattavaa”, Häkkinen selventää.

Iällä ja sukupuolella vähäinen merkitys

Rahoitusmalleja on kaikkiaan kolme:

1. Terveydenhuollon mallissa on sairastavuuden lisäksi huomioitu alueen asukkaiden ikä, sukupuoli, työkyvyttömyys, tulot, koulutus, siviilisääty, pääasiallinen toiminta, yksinasuminen ja yhden vanhemman perheiden määrä.
2. Vanhustenhuollossa rahoitustarve lasketaan 18 sairauden perusteella. Suurimman painon saavat muistisairaudet. Muina tekijöinä ovat ikä, tulot, yksinasuminen ja toimeentulotuen asiakkuus.
3. Sosiaalihuollossa rahoituksen tarve määritellään 13 sairauden lisäksi iän, tulojen, työkyvyttömyyden ja toimeentulotuen asiakkuuden perusteella.

”Iän ja sukupuolen vaikutus kustannuksiin on vähäinen, mutta sairastavuus selittää huomattavan osuuden yksilötason kustannusvaihtelusta”, Häkkinen sanoo.

Maakuntien välillä ja sisällä suuria eroja

Nyt valmistuneessa raportissa esitellään maakunnittaiset ja kunnittaiset suhteelliset sote-palvelujen tarvekertoimet. Ne kertovat alueen asukkaiden palveluiden tarpeen suhteessa maan keskimääräiseen tasoon.

Sairastavuudessa ja palvelujen tarpeessa on suuria eroja sekä maakunnittain että kunnittain.

Kunnista Sallassa, Rautavaaralla ja Vesannolla tarvekerroin oli yli 1,7. Nämä kunnat tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta toisin sanoen yli 70 prosenttia enemmän asukasta kohti kuin kunnat keskimäärin.

Pienin suhteellinen tarve on Kauniaisissa (tarvekerroin 0,66) ja Espoossa (0,70).

Maakunnittain tarkastellen palvelutarve on suurinta Etelä-Savossa (tarvekeroin 1,25) ja pienintä Uudellamaalla (0,83).

Hallitusohjelman mukaan sote-uudistuksessa palvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta itsehallinnollisille maakunnille, joiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Samalla sote-rahoitusjärjestelmää uudistetaan niin, että se perustuu tarvevakioituihin kriteereihin.

”Alueiden suhteelliseen tarpeeseen perustuva rahoitus auttaa turvaamaan kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet palveluihin eri puolilla maata”, Häkkinen sanoo.

Malleja päivitettävä vuosittain

THL:n tutkimuksen aineistona käytettiin useista lähteistä koottua rekisteriaineistoa, joka kattaa terveydenhuollon ja ikääntyneiden palvelujen osalta Suomessa vuoden 2017 aikana asuneen väestön kokonaisuudessaan.

Sosiaalihuollon mallissa käytettiin avopalveluja koskevan kansallisen rekisteritiedon puutteessa neljältä alueelta kerättyjä tietoja palvelujen käytöstä. Aineisto sisälsi yli miljoona henkilöä.

Tutkimuksessa käynti- ja hoitopäivätiedot muunnettiin kustannuksiksi käyttämällä arvioita koko maan keskimääräisistä yksikkökustannuksista.

”Palvelujärjestelmä ja hoitokäytännöt muuttuvat nopeasti, ja rekisteritietojen sisältö ja kattavuus paranevat lähitulevaisuudessa. Hankkeessa kerätyn aineiston sisältöä tuleekin tarkentaa ja päivittää vuosittain”, sanoo THL:n tutkija Tuukka Holster.

Tutkimuksen tietopohjassa on myös puutteita. Suurin aineisto-ongelma on, ettei sosiaalihuollon avohoitoa eikä ikääntyneiden toimintakykyä koskevia tietoja kerätä valtakunnallisiin rekistereihin.

Raportti: Sote-rahoituksen tarvevakiointi (THL)

Sote-palveluiden rahoituksen ja tarvetekijöiden tutkimus (THL)

Lisätiedot:

Unto Häkkinen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7327
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tuukka Holster
tutkija
THL
puh. 029 524 7937
etunimi.sukunimi@thl.fi