Tornionjoella tulvatilanne rauhoittumassa
Kevään tulvahuippu Tornionjoella on saavutettu maanantaina 22.5. Tulvavesi oli Tornion vedenkorkeuden havaintoasemalla korkeimmillaan 43 cm korkeampi kuin vuoden 2018 tulva. Vedenkorkeus kääntyi Torniossa laskuun maanantaina iltapäivällä ja on nyt laskenut reilu 10 cm huippulukemasta. Kukkolankoskella tulvavesi jäi vain 3 cm päähän vuoden 1968 lukemasta.
Tornionjoella Pellossa vedenkorkeus oli korkeimmillaan lauantaina 20.5. Havaintoasemalla vedenkorkeus jäi 20 cm vuoden 1968 ennätyslukemasta, mutta havaittu virtaama ylitti tuon vuoden ennätyslukeman. Tätä näennäistä ristiriitaa selittävät muutokset menetelmissä, joilla vedenkorkeuksia mitataan ja virtaamia määritetään. Voidaan sanoa, että mittaustarkkuuden rajoissa oltiin vuoden 1968 tulvan lukemissa tai ainakin hyvin lähellä niitä
Myös Muonionjoella tulva oli korkeimmillaan Muoniossa ja Kolarissa lauantaina 20.5. Muoniossa vedenkorkeus jäi 33 cm päähän vuoden 1968 ennätyslukemasta. Kolarissa tulvavesi rikkoi vuonna 2020 perustetun vedenkorkeuden havaintoaseman 19.5. aamuyöllä.
Ounasjoen tulvahuippu Könkäällä oli perjantaina 19.5. ja Kittilän kirkonkylällä lauantaina 20.5. Kittilässä vuoden 2005 ennätyslukemaan jäi matkaa 77 cm.
Muonionjoen ja Tornionjoen tulva poikkeuksellisen suuri
Vielä keskiviikkona 17.5. näytti siltä, että Muonionjoen ja Tornionjoen tulvista ei todennäköisesti aiheutuisi laaja-alaisia ongelmia, mutta tiedettiin, että ennustettu saderintama voi suurentaa tulvahuippua. Keskiviikon ja torstain sateet toteutuivat kuitenkin erittäin runsaina, mikä aiheutti tulvatilanteen äkillisen muuttumisen ennustettua suuremmaksi.
Sateiden lisäksi toinen keskeinen syy näin suureen tulvaan Tornionjoella oli, että tulvahuiput Muonionjoessa ja Ruotsin puolella Pajalassa olivat samanaikaisesti. Keskimäärin Muonionjoen huippu ajoittuu hieman myöhäisemmäksi, jolloin virtaamahuippu Tornionjoen alajuoksulla ei muodostu niin teräväksi kuin tänä vuonna.
Kaikkiaan tulvista aiheutui vahinkoja kymmenille loma- tai asuinrakennuksille. Lisäksi useat piharakennukset ovat voineet kastua. Tulva on vienyt mukanaan rannoilta runsaasti irtainta omaisuutta. Myös tieverkostolle aiheutui tulvavaurioita ja useita teitä jouduttiin sulkemaan tilapäisesti. Kuivakankaantie, Aavasaksantie, Aittamaantie ja Kainuunkyläntie Ylitorniolla ja Liakanjoentie Torniossa ovat vielä suljettuna. Teitä avataan, kun vesi laskee riittävästi.
Vahinkojen määrä tarkentuu myöhemmin, kun tulva-alue saadaan kartoitettua ilmakuvien ja tulvahuipun vedenkorkeusmittausten avulla.
Tulvavahinkojen korvauksia haetaan vakuutusyhtiöiltä. Kastuneista kohteista pyydetään lisäksi ilmoittamaan Lapin ELY-keskukseen (Niina Karjalainen tai Anna Kurkela) kokonaisvahinkojen arviointia varten. Lapin ELY-keskus voi myös käydä mittaamassa kiinteistöillä tulvakorkeuden, mikäli tulvakorkeudesta löytyy merkki kiinteistön alueelta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ryhmäpäällikkö Ari Koistinen (tulvaennusteet), Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 287
Johtava vesitalousasiantuntija Niina Karjalainen, Lapin ELY-keskus, puh. 0295 037 354
Vesitalousasiantuntija Anna Kurkela, Lapin ELY-keskus, puh. 0295 037 398
Sähköpostiosoitteet:
Suomen ympäristökeskus: etunimi.sukunimi@syke.fi
Lapin ELY-keskus: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
------------------------
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
tulvakeskus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme