Tuore tutkimus: Yleisesti käytetyt kolesterolimittaukset eivät ennustakaan sydänkohtausriskiä

LDL-kolesteroli eli paha kolesteroli on tunnetusti merkittävässä roolissa sepelvaltimotaudin kehittymisessä, mutta tuoreiden tutkimustulosten mukaan sen avulla ei kuitenkaan pystytä ennustamaan sepelvaltimotautipotilaan tulevaa sydänkohtausriskiä eikä tunnistamaan erittäin korkean riskin potilaita. Kolesterolin mittaaminen ei kerro kaikkea, sillä vaikka LDL-kolesterolipitoisuus olisi normaali, sydänkohtausriski voi olla silti merkittävä.

”Yleensä ajatellaan, että kaikilla sepelvaltimotautia sairastavilla on yhtä korkea riski saada sydänkohtaus seuraavan kymmenen vuoden aikana, mutta tutkimuksen perusteella tämä ei pidä paikkaansa. Sepelvaltimotautipotilaan sydäninfarktiriski voi vaihdella alle viidestä prosentista selvästi yli 20 prosenttiin”, Zora Biosciences Oy:nlääketieteellinen johtaja Reijo Laaksonen sanoo.

Zoran tutkimus osoittaa, että CERT-testi tunnistaa tarkemmin erittäin korkean riskin potilaat kuin nykyisin usein käytetyt laboratoriotestit.

Vaikka sepelvaltimotautipotilailla kolesteroli ei tunnista sydäninfarktiriskiä, toimivat kolesterolimittaukset esimerkiksi nuorilla ja terveillä keski-ikäisillä käyttökelpoisina riskinennustajina osana laajempaa riskinarviota. Myös kolesterolia alentava lääkitys eli statiinit ovat tärkeässä roolissa sepelvaltimotaudin ja siitä johtuvien tapahtumien ennaltaehkäisyssä. Kolesterolia alentavan vaikutuksen lisäksi, statiineilla lienee useita muita vaikutuksia, kuten esimerkiksi tulehdusreaktioiden hillintä, jotka saattavat myös osaltaan estää sydäninfarktien syntyä.

Tavoitteena tehokkaampi hoito

Suomessa sydäntaudit aiheuttavat noin kahden miljardin kulut vuositasolla. Muihin EU-maihin verrattuna väestöön suhteutettu kulu on EU:n korkein.

"Uudet tutkimustulokset ovat merkittäviä, koska tunnistamalla luotettavasti erityisen korkean riskin sepelvaltimotautipotilaat on mahdollista ohjata heidät tehostettuun ennaltaehkäisevään hoitoon sydänkohtausten välttämiseksi ja madaltaa samalla myös terveydenhuollon menoja vähentämällä esimerkiksi sydäninfarkteista johtuvia hoitokuluja", Laaksonen toteaa.

Tarkemman riskinarvion myötä hoitoja ja resursseja voidaan kohdentaa kullekin potilaalle entistä paremmin sopiviksi.

Kansainvälisessä yhteistyössä tehdyssä tutkimuksessa oli mukana yli 10 000 näytettä ja kolme eri aineistoa Norjasta, Saksasta ja Australiasta sekä Uudesta-Seelannista. Potilaiden terveyttä seurattiin kymmenen vuoden ajan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voiko nykyisestä Hertta-testistä kehittää vielä tarkemman sepelvaltimotautipotilaille.

Tutkimus on julkaistu maailman arvostetuimmassa kardiologian julkaisusarjassa European Heart Journalissa. Lue lisää tutkimuksesta täältä.

Hertan avulla on mahdollista yhdellä testillä määrittää sydänkohtaus- ja diabetesriski. Jos riski on kohonnut, elämäntapoja muuttamalla tai mahdollisesti lääkityksellä voidaan estää sydänkohtaus tai diabeteksen puhkeaminen. Tällä hetkellä Hertta-testi on Suomessa saatavilla muun muassa Mehiläisen, Terveystalon, Aavan, Pihlajalinnan, Synlabin lääkäriasemilta sekä julkisen terveydenhuollon laboratoriosta Fimlabista ja Nordlabista.

Hertan kehittäjä Zora Biosciences Oy on yksityinen suomalainen diagnostiikkayritys, jonka laboratorio sijaitsee Espoossa. Zora Biosciences kehittää uusia diagnostisia testejä, jotka parantavat tautien ennustamista ja diagnosointia sekä vähentävät terveydenhuollon kuluja.