Tutkijat ovat tunnistaneet tyypin 1 narkolepsiaa aiheuttavan uuden autoantigeenin, joka jäljittelee sikainfluenssaviruksen proteiinia
Tyypin 1 narkolepsia (NT1) on harvinainen, krooninen neurologinen sairaus, jonka esiintyvyys lisääntyi lapsilla ja nuorilla vuonna 2009–2010 annetun Pandemrix-sikainfluenssa-rokotuksen jälkeen. Kyseessä on autoimmuunitauti, jolle tietty perinnöllinen kudostyyppi, HLA-DQB1*0602, altistaa.
Tohtoriopiskelija Arja Vuorela ja yliopistotutkija Tobias Freitag tutkimusjohtaja Outi Vaaralan ja professori Seppo Meren tutkimusryhmistä selvittivät Helsingin yliopistossa tehdyssä yhteistyötutkimuksessa tyypin 1 narkolepsian (NT1) tautimekanismia. Työssä tutkittiin soluvälitteistä immuunivastetta, joka kohdistui kolmea erilaista Pandemrix-rokotteessa ollutta influenssa A (H1N1) -viruksen proteiinia vastaan niillä suomalaisilla lapsilla ja nuorilla, joille kehittyi narkolepsia Pandemrix-rokotteella rokottamisen jälkeen.
Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.
Narkolepsiapotilailla immuunisolut reagoivat kehon omiin proteiineihin
Tutkijat havaitsivat, että narkolepsiapotilaiden veren immuunisolut reagoivat rokotettujen verrokkien soluja voimakkaammin kahdesta influenssaviruksen proteiinista peräisin olevien peptidien kanssa. Proteiinit olivat viruksen neuraminidaasi-entsyymi ja nukleoproteiini.
Tutkimalla näiden kahden tunnistetun viruksen peptidin ja ihmisen proteiinien yhtäläisyyksiä tutkijat tunnistivat samankaltaisia sekvenssejä kahdessa ihmisen aivoissa esiintyvässä valkuaisessa. Tämä johti tutkimaan narkolepsiapotilaiden immuunisolujen reaktioita näihin ihmisen omiin proteiineihin.
Tulokset osoittivat, että potilaiden immuunisolut eli T-lymfosyytit tunnistivat ihmisen oman proteiini-O-mannosyylitransferaasi 1-entsyymin (POMT1) ainesosia. POMT1- peptidi jäljittelee influenssa A (H1N1) -viruksen neuraminidaasin peptidiä, johon Pandemrixin aikaansaama immuunivaste kohdistuu.
– Mielenkiintoista on, että potilaiden veren immuunisolut tuottivat samoja tulehduksen välittäjäaineita vasteena sekä viruksen neuraminidaasi- että ihmisen POMT1-entsyymien peptideille. Molempien entsyymien peptidit saivat myös aikaan identtisten tai samankaltaisten T-lymfosyyttikloonien kehittymisen ja valikoitumisen, yliopistotutkija Tobias Freitag kertoo.
Ristireaktiot osasyy autoimmuunitautien puhkeamiseen
Aiempi tutkimus on osoittanut, että ihmisen omien kudosten tuottamien ja toisaalta taudinaiheuttajien proteiinien samankaltaisuus voi laukaista geneettisesti altteilla ihmisillä autoimmuunisairauden.
Tämän tutkimuksen mukaan lymfosyytit, jotka tunnistavat viruksen, reagoivat ristiin ihmisen aivojen kudosten kanssa ja osallistuvat siten tyypin 1 narkolepsian syntyyn. Osalla Pandemrix-rokotteen saaneista todettiin tutkimuksessa myös kohonneita vasta-ainepitoisuuksia ihmisen POMT1-entsyymiä kohtaan.
– Tulokset viittaavat siihen, että Pandemrix-rokotus laukaisi autoimmuunireaktion geneettisesti altteissa henkilöissä. Kaikilla narkolepsiaan sairastuneilla oli sama taudille altistava HLA-DQB1*0602 -kudostyyppi. Autoimmuunireaktion syntyyn myötävaikutti todennäköisesti myös rokotteessa ollut voimakas tehosteaine eli adjuvantti, kertoo Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri. Kyseessä on monitekijäinen sairaus.
Tutkimuksen havainnot voivat olla avuksi tulevissa tutkimuksissa, joiden tavoitteena on kehittää tyypin 1 narkolepsian diagnostiikkaa ja hoitoja esimerkiksi muokkaamalla tai uudelleen kohdistamalla immuunijärjestelmää.
– Tulokset ovat muistutus siitä, että kaikkiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin, myös rokotuksiin, liittyy riskejä. Kuten kaikessa kliinisessä päätöksenteossa, myös rokotussuosituksissa on otettava huomioon sekä hyödyt että mahdolliset haittavaikutukset. Kun uusia rokotteita otetaan käyttöön, ja erityisesti kun ne perustuvat uusiin adjuvantteihin tai rokoteteknologioihin, rokotussuositukset on räätälöitävä koskemaan eri ikäryhmiä ja riskiryhmiä, Freitag huomauttaa.
Tutkimus tehtiin NARPANord-tutkimuskonsortiossa, jonka johtajana toimi professori Markku Partinen Helsingin yliopistosta. Tutkimusta tukivat Suomen Akatemia, sosiaali- ja terveysministeriö ja Sigrid Jusélius -säätiö.
Lisätietoja
Tobias Freitag, lääkäri, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
tobias.freitag@helsinki.fi
p. 029 41 26615 (yhteydenotot englanniksi)
Seppo Meri, professori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
seppo.meri@helsinki.fi
p. 050 581 2462
Alkuperäinen artikkeli: A. Vuorela, T.L. Freitag, K. Leskinen, H. Pessa, T. Härkönen, I. Stracenski, T. Kirjavainen, P. Olsen, O. Saarenpää-Heikkilä, J. Ilonen, M. Knip, A. Vaheri, M. Partinen, P. Saavalainen, S. Meri, O. Vaarala: Lymphocytes specific for influenza A (H1N1) neuraminidase may cross-react with human brain protein-O-mannosyl transferase 1, to cause the immune-mediated disorder narcolepsy type 1. Nature Communications. DOI: 10.1038/s41467-021-22637-8
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
![Helsingin yliopisto](/data/images/00435/ffcc79be-41c7-4a5a-98db-27a85f765a65-w_300_h_250.jpg)
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme