Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ennätyksellisen vähän ihmisiä
Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi laskuun jo ensimmäisenä koronavuonna 2020. Viime vuonna positiivinen kehitys jatkui ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli alhaisin koko 2000-luvulla.
Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä. Laskua edeltävään vuoteen oli 1 600 henkilöä eli reilut 8 prosenttia. Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnettiin osaeläkkeenä.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (33 %) olivat edelleen yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Toiseksi yleisin syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (32 %). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski samassa suhteessa molemmissa sairauspääryhmissä. Yleisimmistä sairauspääryhmistä vain kasvaimet nousi edellisvuoteen verrattuna.
Myös ikäryhmittäin tarkasteltuna lasku oli tasaista. Vain yli 60-vuotiaiden määrä pysyi ennallaan.
– Aika näyttää jääkö positiivinen kehitys pysyväksi vai onko kyse hoitovelasta, joka purkautuu koronan jälkeen. Yli 60-vuotiaiden kehitystä selittää vanhuuseläkeiän nousu, mikä mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen entistä iäkkäämpänä, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino.
Mielenterveyssyyt korostuvat nuorten ja naisten työkyvyttömyyseläkkeissä
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 52 vuotta. Naisia siirtyneissä oli hieman enemmän (54 %) kuin miehiä.
Naisten yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy oli mielenterveyden sairaudet. Miehillä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat hieman mielenterveyttä yleisempi syy.
Alle 35-vuotiaiden selkeästi yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy oli mielenterveyden sairaudet (81 %). Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuus kasvaa iän myötä. Yli 60-vuotiailla osuus oli jo lähes puolet.
Yleisin yksittäinen diagnoosi uusien työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla oli masennus. Vuonna 2021 masennuksen takia siirtyneitä oli 3 300 henkilöä, eli 9 henkilöä vuoden jokaiselle päivälle.
Kaksi kolmesta masennusperustein työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä on naisia. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 47 vuoden iässä.
Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä vähentynyt yli kolmanneksen 10 vuodessa
Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä sai vuoden 2021 lopussa ennakkotietojen mukaan 125 000 henkilöä, noin 5 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkeläisiä oli vielä reilut 200 000. Kymmenessä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt yli kolmanneksen.
Suomen työeläkkeensaajat (Etk.fi-tilastosivu)
Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, puh. 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki, puh. 029 411 2295, joonas.hautamaki(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Stora skillnader i sjukpensionerades inkomster19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Bland sjukpensionstagarna finns allt flera som blivit pensionerade som unga och är beroende av folkpension eller annan social trygghet. Samtidigt har partiell sjukpension blivit tydligt allmännare. För dem som får partiell pension är lönearbete en viktig inkomstkälla utöver pensionen. Det finns ca 180 000 sjukpensionärer.
Kolmen kerroksen väkeä – työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tuloissa suuria eroja19.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa on entistä enemmän nuorena eläkkeelle siirtyneitä, joiden toimeentulo on kansaneläkkeen tai muun sosiaaliturvan varassa. Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläke on yleistynyt selvästi. Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajille palkkatyö eläkkeen rinnalla on tärkeä toimeentulon lähde. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on noin 180 000.
Pensionsbarometern: Arbetsrelaterad invandring är det populäraste sättet att stärka pensionsfinanserna – motstånd mot nedskärning av pensionerna13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Det näst populäraste alternativet enligt den nya Pensionsbarometern är att höja pensionsavgifterna. Nedskärning av nuvarande och framtida pensioner är något som största delen av svararna motsätter sig.
Eläkebarometri: Työperäinen maahanmuutto suosituin keino vahvistaa eläkkeiden rahoitusta – eläkkeitä ei haluta leikata13.6.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Uuden Eläkebarometrin mukaan toiseksi mieluisin vaihtoehto on eläkemaksujen korottaminen. Sen sijaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden leikkauksia vastustaa valtaosa vastaajista.
Podcasten Eläkekomitea: Kan skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner utplånas?12.6.2024 08:27:00 EEST | Tiedote
Hur klarar sig pensionärerna ekonomiskt idag och i framtiden? Hur är det med skillnaden mellan mäns och kvinnors pensioner? Vad sker med pensionerna, om Finlands ekonomiska tillväxt hålls svag? Pengar är temat när professor Lasse Koskinen från Tammerfors universitet, specialsakkunnig Milla Sandt från social- och hälsovårdsministeriet och nationalekonom Juha Rantala från Pensionsskyddscentralen diskuterar i studion.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme