Työmarkkinajärjestöt: Ihmisten toimintakyvyn parantaminen liikuntaa lisäämällä edellyttää tekoja tulevalta hallitukselta
Liikunnan lisääminen kaikissa ikäryhmissä on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi, jossa on kiinnitettävä erityishuomiota lapsiin ja nuoriin.
Suomalaisten liikkumisen lisääminen ja samalla toimintakyvyn parantaminen tulee nostaa hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi, toteavat työmarkkinajärjestöt. Tilannekuva suomalaisten toimintakyvystä on huolestuttava. Viime aikoina esillä on ollut erityisesti liikunnan yhteys mielenterveyteen sekä lasten ja nuorten liikunnan vähäisyys. Suunnan muutoksella on suuri merkitys sekä työelämälle että kansanterveydelle ja sitä kautta voidaan vaikuttaa myös sote-menoihin.
– Huomisen työkyky on rakennettava tänään, muistuttavat palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK sekä työnantajia edustavat EK, KT ja Kirkon työmarkkinalaitos. Tämä koskee nykyisten työikäisten lisäksi työelämään tulevia uusia sukupolvia. Vaikka työkyky ei ole yhtä kuin fyysinen kunto, liikkuminen parantaa työntekijän jaksamista ja pidentää työuria sekä lisää tuottavuutta, oppimista ja keskittymiskykyä.
Liikkumalla saatavaa parempaa työkykyä voidaan tukea työyhteisöissä monin tavoin. Työyhteisöissä voidaan esimerkiksi kannustaa pyöräilyyn ja kävelyyn työmatkoilla sekä työpäivän aikaisissa siirtymisissä ja liikunnallisin virkistyspäivin tai tarjoamalla vapaa-ajalle liikunta- ja virikeseteleitä. Myös moniammatillista tukea ja apua tarjoavalla työterveyshuollolla on tärkeä rooli.
Erityistoimia ja -panostuksia tarvitaan myös lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi.
– Myönteinen pohja liikkumiselle rakennetaan päiväkodeissa ja kouluissa. Arkiliikunnan ja liikunnallisten harrastuksien pitäisi olla kaikille lapsille mahdollista. Lasten ja nuorten liikkumista lisäämällä edistetään tulevaisuuden toimintakykyä ja tuottavuutta, järjestöt toteavat.
Tutkimusten mukaan vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikkumissuosituksen (LIITU 2022). Noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista (Move! 2022). Lasten ja nuorten liikkuminen vähentyy huomattavasti siirryttäessä nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin. Lukiolaisilla liikkumisen määrä on jopa vähäisempää kuin työikäisillä aikuisilla (Liikuntaraportti 2022).
Työmarkkinajärjestöt SAK, Akava, STTK, EK, KT ja Kirkon työmarkkinalaitos kokoontuvat yhteiseen työhyvinvointipäivään 17.4. teemalla ”Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä”. Suomen Olympiakomitea ja Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia URHEA järjestävät työmarkkinajärjestöjen tapahtuman Urhea-hallissa Helsingissä.
Akava, puheenjohtaja Maria Löfgren
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, toimitusjohtaja Jyri Häkämies
Kirkon työmarkkinalaitos, työmarkkinajohtaja Anna Kaarina Piepponen
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, toimitusjohtaja Markku Jalonen
STTK, puheenjohtaja Antti Palola
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, puheenjohtaja Jarkko Eloranta
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Suomelle satojen miljoonien eurojen lisätulot päästökaupasta – EK esittää tulojen kohdentamista puhtaan liikenteen vauhdittamiseen10.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
EU:n päästökauppa laajenee meri- ja lentoliikenteen lisäksi tieliikenteeseen. Liikenteen kustannukset nousevat vuositasolla yli miljardilla eurolla, mutta samaan aikaan päästökauppatuloja palautuu valtiolle sadoilla miljoonilla euroilla. EK kiirehtii hallitusta valmistelemaan rahoitusmallia, jolla uudet päästökauppatulot saadaan kohdennettua kasvavien liikennekustannusten alentamiseen ja puhtaan liikenteen innovaatioihin. On tärkeää, että vihreää siirtymää vauhditetaan myös liikenteessä päästökaupan avulla. Meri- ja lentoliikenne kuuluvat jo teollisuuden kanssa samaan EU:n laajuiseen päästökauppaan. Tieliikenne tulee EU:n uuden polttoainejakelun päästökaupan piiriin vuonna 2027. Samalla on tunnistettava päästökaupan huomattava kustannusvaikutus: päästökaupasta aiheutuu Suomen liikenteelle yli miljardin euron vuosittaiset lisäkustannukset. Bensan hinta nousee arviolta 16 snt/l ja dieselin 11 snt/l. Samoin meri- ja lentoliikenteen lippujen ja rahtien hinnat nousevat. Erityisesti tieliike
Yritykset osallistuneet aktiivisesti Ukraina-keräykseen – keräys laajenee vesi- ja jätehuoltoon sekä rakentamiseen5.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
EK:n ja sisäministeriön Ukraina-keräys on tuottanut tulosta. Yritykset ovat tarjonneet Ukrainaan yli 20 avustuserän verran energia-alan laitteita ja tarvikkeita. Lahjoituskampanja jatkuu edelleen ja se myös laajenee vesi- ja jätehuollon sekä rakentamiseen laitteisiin ja kalustoon. EK käynnisti alkusyksystä yhdessä sisäministeriön kanssa lahjoituskampanjan ”Autetaan Ukraina yli talven”. Haastoimme koko jäsenistömme lahjoittamaan sähkön- ja lämmöntuotantoon liittyviä laitteita Ukrainan hyväksi, kertoo EK:n johtava asiantuntija Markku Rajamäki: ”Yritysten tarjoamat 20 avustuserää koostuvat esimerkiksi erikokoisista generaattoreista, aggregaateista, muuntajista, aurinkopaneeleista, sähkönjakeluverkon komponenteista ja edellä mainittujen varaosista. Tämäntyyppisiä laitteita tarvitaan esimerkiksi sairaaloiden leikkaussalien toimintaan sekä koulujen ja päiväkotien lämmitykseen.” Kampanja laajenee vesi- ja jätehuollon sekä rakentamiseen laitteisiin ja kalustoon Kampanja jatkuu edelleen, koska
EK: Teollisuuspoliittisen strategian toimeenpano ratkaisee sen merkityksen4.12.2024 20:30:51 EET | Tiedote
Suomen hallituksen tulee viedä konkretiaan keskeiset tuoreen teollisuuspoliittisen strategian esitykset ensi kevään puoliväliriihessä. EK:n mukaan tämä on tärkeää kasvukäänteen vahvistamiseksi sekä Suomen kehittämiseksi myönteisesti niin investointiympäristönä kuin yritysten uudistumisen ja viennin vauhdittamiseksi. Elinkeinoministerille luovutetussa strategiassa linjataan mm. että investointikilpailussa pärjäämiseksi Suomen on huolehdittava riittävistä kannustamista niin korkeaa jalostusarvoa kuin taloudellista turvallisuutta lisääville investoinneille. Tämän hetkiset EU:n väliaikaiseen kriisipuitteeseen (TCTF) kytketyt toimet ovat voimassa vuoden 2025 loppuun. Strategiassa todetaan olevan tarpeen selvittää vaihtoehtoisia kannustimia, jotka olisivat voimassa tämän jälkeen. "Näitä jatkopäätöksiä on lähdettävä hahmottelemaan ennakoiden. Kun tulevat EU-linjaukset asettavat myöhemmin puitteet sille mikä on mahdollista, hallituksen on oltava heti valmis etenemään ja viestimään siitä myös y
Suomen elinkeinoelämä seisoo horjumatta Ukrainan rinnalla ja Venäjä-pakotteiden takana2.12.2024 14:00:00 EET | Tiedote
Kansainvälisen epävarmuuden kasvaessa on keskityttävä Ukrainan tukeen ja Euroopan rivien yhtenäisyyteen. Venäjä-pakotteiden purkamisesta ei nykytilanteessa ole syytä edes keskustella, linjaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Ukrainan puolustustaistelussa on käsillä sodan kriittisimmät kuukaudet niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. USA:n vallanvaihto on syventänyt huolta Ukraina-tuen jatkumisesta ja suurvaltojen neuvotteluagendoista. Ajankohtainen tilanne oli esillä EK:n isännöimässä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumissa 2.12. Epävarmuuden keskellä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa Ukraina-tuen kulmakivistä: ”Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että Suomen ja koko Euroopan Ukraina-linja pitää ja yhteinen viestimme on kirkas: pysymme horjumatta Ukrainan rinnalla. Venäjä-pakotteet ovat ja pysyvät. Nykykehityksen valossa niiden purkamisesta ei ole syytä edes keskustella.” Elinkeinoelämän 5 viestiä ajankohtaiseen Ukraina-keskusteluun 1) Venäjä-pak
Suomen elinkeinoelämä seisoo horjumatta Ukrainan rinnalla ja Venäjä-pakotteiden takana2.12.2024 14:00:00 EET | Tiedote
Kansainvälisen epävarmuuden kasvaessa on keskityttävä Ukrainan tukeen ja Euroopan rivien yhtenäisyyteen. Venäjä-pakotteiden purkamisesta ei nykytilanteessa ole syytä edes keskustella, linjaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Ukrainan puolustustaistelussa on käsillä sodan kriittisimmät kuukaudet niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. USA:n vallanvaihto on syventänyt huolta Ukraina-tuen jatkumisesta ja suurvaltojen neuvotteluagendoista. Ajankohtainen tilanne oli esillä EK:n isännöimässä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumissa 2.12. Epävarmuuden keskellä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa Ukraina-tuen kulmakivistä: ”Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että Suomen ja koko Euroopan Ukraina-linja pitää ja yhteinen viestimme on kirkas: pysymme horjumatta Ukrainan rinnalla. Venäjä-pakotteet ovat ja pysyvät. Nykykehityksen valossa niiden purkamisesta ei ole syytä edes keskustella.” Elinkeinoelämän 5 viestiä ajankohtaiseen Ukraina-keskusteluun 1) Venäjä-pak
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme