Helsingin yliopisto

Ulosteensiirrosta ei näyttäisi olevan apua lihavuuden hoidossa

Jaa
Ulosteensiirtoa on pidetty mahdollisena uutena hoitokeinona lihavuuden hoitoon. Suomalaistutkimuksessa siitä ei kuitenkaan todettu olevan hyötyä.

Suolistomikrobiston rooli lihavuuden hoidossa on kiinnostanut tutkijoita kansainvälisesti. Eläinkokeissa hoikalta yksilöltä lihavalle tehdyn ulosteensiirron on havaittu laskevan lihavan yksilön painoa. Nämä positiiviset tulokset ovat herättäneet tiedeyhteisössä toiveita, että ulosteensiirrolla voitaisiin tukea lihavuuden hoitoa myös ihmisillä.

Tuoreen suomalaistutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan tue tätä johtopäätöstä. Alkuperäistutkimuksen tulokset on julkaistu arvostetussa yhdysvaltalaisessa tiedelehdessä JAMA Network Openissa.

Helsingin yliopiston, HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Päijät-Hämeen keskussairaalan tutkimuksessa selvitettiin suolistomikrobiston muuttamisen vaikutuksia potilaan painoon. Lisäksi tutkittiin, parantaisiko puoli vuotta ennen lihavuusleikkausta tehty ulosteensiirto lihavuusleikkauksen tuloksia. Ulosteensiirtoa hoikalta verrattiin lumehoitoon, joka oli potilaan omasta ulosteesta tehty ulosteensiirto. Tutkimuksessa oli mukana 41 osallistujaa.

Tutkimuksen mukaan ulosteensiirto ei muuttanut potilaiden painoa puolen vuoden aikana ennen leikkausta eikä vaikuttanut leikkaustulokseen. Leikkauksen seurauksena molemmat ryhmät laihtuivat noin neljäsosan leikkausta edeltäneestä painosta vuoden kuluessa.   

– Tuloksemme osoittavat, että gastroskopiassa toteutettu ulosteensiirto ohutsuoleen ei ainakaan kertaalleen tehtynä laske painoa, ylilääkäri Perttu Lahtinen kertoo.

Monipuolinen suolistomikrobisto on osa terveyttä

– Käytännössä ulosteensiirtoa ei voida ainakaan tämän tutkimuksen perusteella suositella lihavuuden hoidoksi, mutta suoliston mikrobiston ja lihavuuden välisessä suhteessa on vielä paljon selvitettävää, professori Perttu Arkkila kertoo.

Ulosteensiirtotutkimuksia eri luovuttajilla, eri protokollilla ja erilaisissa tutkimusasetelmissa kannattaa hänen mukaansa edelleen jatkaa mahdollisten hyötyjen selvittämiseksi.

– Suoliston monimuotoisen mikrobiston merkitys terveydelle on keskeinen. Se ei ole yhteydessä pelkästään suoliston terveyteen vaan myös esimerkiksi immuunijärjestelmän kehittymiseen ja aineenvaihdunnan toimintaan, Arkkila huomauttaa.

Monipuolinen, runsaasti kasvikuituja sisältävä ja ravitsemussuositusten mukainen ravitsemus on tärkein monimuotoista suoliston mikrobistoa tukeva tekijä.

Alkuperäinen artikkeli: Lahtinen P, Juuti A, Luostarinen M, et al. Effectiveness of Fecal Microbiota Transplantation for Weight Loss in Patients With Obesity Undergoing Bariatric Surgery: A Randomized Clinical Trial. JAMA Netw Open. 2022;5(12):e2247226. doi:10.1001/jamanetworkopen.2022.47226 https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/fullarticle/2799634

Lisätietoja

Perttu Lahtinen, gastroenterologian erikoislääkäri, sisätautien ylilääkäri, Päijät-Hämeen keskussairaala

perttu.lahtinen@paijatha.fi

044 719 5256

Perttu Arkkila, gastroenterologian professori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala

perttu.arkkila@hus.fi

050 427 2272

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

JULKAISUVAPAA 5.11. klo 13: Keskiajan historian tutkijat nappasivat ainutlaatuisen 13 miljoonan EU-tutkimusrahoituksen5.11.2024 13:00:00 EET | Tiedote

Helsingin yliopiston professorin Tuomas Heikkilän ja pohjoismaisten tutkijoiden vetämä tutkimushanke selvittää humanistisin ja luonnontieteellisin menetelmin, miten Pohjola liittyi keskiajalla kirjojen avulla läntiseen Eurooppaan. Kyseessä on ensimmäinen Euroopan tutkimusneuvoston Synergy grant -rahoitus suomalaiselle humanistiselle tutkimukselle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye