Uudenmaan korkeakouluissa on liian vähän aloituspaikkoja
”Uudenmaan korkeakoulujen osuus koko maan aloituspaikoista ja opiskelemaan valituista on laskenut useita prosenttiyksiköitä vuodesta 2016 vuoteen 2021. Aloituspaikkojen määrä Uudenmaan korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa opiskelupaikkojen kysyntään. Tämä näkyy muun muassa korkeakoulujen ensisijaisten hakijoiden suurena osuutena uusmaalaisissa korkeakouluissa muuhun maahan verrattuna”, sanoo johtava asiantuntija Riikka Vataja Helsingin seudun kauppakamarista.
Helsingin seudulla toimii neljä yliopistoa ja seitsemän ammattikorkeakoulua. Vaikka aloituspaikkojen lukumääriä on viime vuosina nostettu, Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikat ja opiskelemaan valittujen opiskelijoiden määrät ovat jääneet alemmalle tasolle verrattuna muiden maakuntien korkeakouluihin. Samaan aikaan Uudenmaan osuus maan opiskeluikäisestä ja työikäisestä väestöstä on kasvanut, ja yritysten osaajapula on pahentunut voimakkaasti.
”Sekä työvoiman kysyntä että osaajapulasta raportoivien työnantajien osuus ovat Uudellamaalla palanneet ennen koronaa käynnistyneelle kasvu-uralle, eikä tilanteeseen ole nähtävissä ratkaisua ilman riittäviä panostuksia alueella tarjottavaan koulutukseen”, kertoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja.
Vataja toteaa, että nykyisellään yhtälö ei toimi. ”Ennusteiden mukaan työ- ja opiskeluikäisen väestön määrä Uudellamaalla kasvaa aina 2030-luvulle asti, ja samaan aikaan alueen yrityksillä on kasvava osaajatarve, mutta maakunnan korkeakouluille myönnetyt korkeakoulujen aloituspaikat laahaavat jäljessä. Näin ei voi jatkua”, Vataja painottaa
Uudenmaan korkeakoulujen kova vetovoima näkyy hyvin Laurea-ammattikorkeakoulussa, johon oli kevään 2021 yhteishaussa 6,2 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Luku oli maan korkein.
“Korkea vetovoimaluku kertoo valitettavasti nuorten vaikeasta tilanteesta, kun alueen korkeakouluissa ei ole tarjolla riittävästi opiskelupaikkoja. Meiltä valmistuvat opiskelijat kuitenkin työllistyvät erinomaisesti”, arvioi toimitusjohtaja, rehtori Jouni Koski Laurea-ammattikorkeakoulusta. “Kun peräti 96,6 prosenttia valmistuneista on työllistynyt vuoden kuluessa tutkinnon valmistumisesta, voitaneen todeta ammattikorkeakoulututkinnon täyttäneen keskeisen tehtävänsä”, Koski jatkaa.
Helsingin seudun kauppakamari toteutti Korkeakoulujen hakijat ja aloituspaikat Uudellamaalla ja muissa maakunnissa -selvityksen Kaupunkitutkimus TA:n kanssa tammikuussa 2022.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Vataja, Helsingin seudun kauppakamari, johtava asiantuntija, riikka.vataja@helsinki.chamber.fi, p. 040 536 0954
Olli Oja, Helsingin seudun kauppakamari, projektipäällikkö, Ennakointikamari, olli.oja@helsinki.chamber.fi, p. 050 5647586
Jouni Koski, Laurea-ammattikorkeakoulu, toimitusjohtaja, rehtori, jouni.koski@laurea.fi, p. 046 856 7660
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi, p. 046 878 7540
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Kutsu medialle: Miten saadaan aikaan taloudellista tulosta johtamalla ihmislähtöisesti?30.8.2024 10:03:00 EEST | Kutsu
Helsingin seudun kauppakamari kutsuu toimittajat Ihmisjohtaja-kirjan julkistamistilaisuuteen.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät yhä heikot – liikevaihto ja kannattavuus menossa parempaan suuntaan21.8.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä välttäviksi. Arviot ovat kuitenkin hieman kohentuneet viime huhtikuusta, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten arvioiden mukaan merkittävää myönteistä suhdannekäännettä ei kuitenkaan vielä ole nähtävissä. Työvoiman kysyntä pysyy maltillisena tai saattaa jopa heiketä loppuvuotta kohti. Helsingin seudun yrityksistä 42 prosenttia arvioi Helsingin seudun suhdannenäkymät muuta maata paremmiksi. Yhdeksän prosenttia arvioi ne muuta maata huonommiksi. 28 prosenttia puolestaan yhtä hyviksi.
Helsingin ydinkeskustan vähittäiskaupan liikevaihto ei ole noussut koronapandemiaa edeltävälle tasolle – ”Ydinkeskustasta kadonnut yli sata liikettä”24.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin ydinkeskustan vähittäiskaupan liikevaihto ei ole noussut vuotta 2020, eli koronapandemian alkamista, edeltävälle tasolle vuoden 2023 loppuun mennessä, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä. Helsingin ydinkeskustassa on viidennes vähemmän vähittäiskaupan toimipisteitä kuin vuonna 2019. Helsingin ulommalla keskustavyöhykkeellä vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut 2020-luvun koronapandemiasta huolimatta. Vuonna 2018 Kalasatamassa avattu kauppakeskus Redi vaikutti positiivisesti kaupan kasvuun.
Helsingin ydinkeskusta tarvitsee kaksi autoliikenteen poikittaisyhteyttä – Kaivokatua ei saa sulkea autoilta25.6.2024 13:02:00 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunki suunnittelee Kaivokadun katkaisemista autoliikenteeltä. Muutoksen jälkeen ydinkeskustan ainoaksi autoliikenteen poikittaisyhteydeksi jäisivät Esplanadit. Toimenpiteen vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna ei ole arvioitu. Helsingin seudun kauppakamari, A. Ahlström Kiinteistöt, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Senaatti-kiinteistöt vastustavat Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi. Ne edellyttävät, että suunnitelmaluonnoksesta ja Kaivokadun muutosesityksestä tehdään liikenne- ja elinvoimavaikutusten arviointi, jossa muutosta verrataan nykyhetkeen. Helsingin kaupungin muutosehdotuksen tavoitteena on parantaa ydinkeskustan kävelymahdollisuuksia ja lisätä viihtyisyyttä. Koska raitiotiekiskojen ja pyöräteiden määrä Kaivokadulla suunnitelmassa tuplaantuu, kävelyolosuhteet paranevat vain hieman. Ydinkeskustan ruuhkautuminen lisääntyisi ja liikennejärjestelmän toimivuus poikkeustilanteissa vaarantuisi.
Ennakointikamari: Kysyntä ja tarjonta eivät ole kohdallaan kysytyimmissä ammateissa Uudellamaalla18.6.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Yhdenkään Uudenmaan 15 kysytyimmän ammatin kysyntä ja tarjonta ei ole tasapainossa. Kysytyimmät ammatit ovat niitä, joissa on eniten avoimia työpaikkoja. Kuorma-auton ja erikoisajoneuvon kuljettajille on Uudellamaalla samaan aikaan tarjolla paljon avoimia työpaikkoja, toisaalta työttömiä kuljettajia on paljon. Pula on lähihoitajista, sairaanhoitajista, kodinhoitajista, lastentarhanopettajista ja vartijoista. Sen sijaan ylitarjontaa on esimerkiksi myyjistä, lastenhoitotyöntekijöistä ja tarjoilijoista. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tilastosta. ”Tilanne on huolestuttava, sillä arvioiden mukaan kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa merkittävässä osassa listan ammateissa vuoteen 2028 mennessä”, sanoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari arvioi kaksi kertaa vuodessa työllisyystilannetta Uudellamaalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme