Uudistunut ymparisto.fi tarjoaa luotettavaa tietoa kestäviin valintoihin
Luotettavan ja tutkitun ympäristötiedon ykköspaikka ymparisto.fi on nyt uudistettu. Valtion ympäristöhallinnon yhteinen sivusto kerää yhteen paikkaan tietoa esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta sekä kansalaisia ja yrityksiä koskevista velvoitteista.
”Luotettavan ympäristö- ja luontotiedon tarve on lisääntynyt samalla, kun ympäristö- ja luontoasiat ovat nousseet yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Ymparisto.fi tarjoaa alustan tiedolle, jota voi hyödyntää sekä kestävän arjen valinnoissa että poliittisen päätöksenteon tukena”, toteaa uudistuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut ympäristöministeriön viestintäjohtaja Jussi Salmi.
Ymparisto.fi on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ympäristötiedosta. Se palvelee esimerkiksi asiantuntijoita julkishallinnossa ja yrityksissä, opettajia sekä kaikkia kansalaisia ikään katsomatta.
Uudistuksessa palvelun käyttöliittymä ja sisältö on uudistettu. Käyttökokemusta ja saavutettavuutta on parannettu sekä sisältöjä selkeytetty. Palvelusta löytyvät nyt omat osionsa esimerkiksi lupa-asioista ja kestävän arjen vinkeistä. Samalla palvelun ulkoasu on päivitetty.
Kestävä elämäntapa suojelee ympäristöä
Kestävä arki -osion tietokoosteet auttavat meitä kaikkia tekemään ympäristön kannalta kestäviä valintoja. Osio kokoaa yhteen esimerkiksi asumiseen, mökkeilyyn, ruokavalioon, liikkumiseen, päästöjen kompensointiin ja kulutukseen liittyviä vinkkejä ja tarjoaa muun muassa laskureita ja palveluja, joiden avulla voi selvittää ympäristövaikutuksiaan ja vähentää niitä. Osiossa kerrotaan myös, miten voi parantaa lähiluonnon tilaa ja osallistua ympäristön havainnointiin.
Ymparisto.fi tekee näkyväksi lukuisat tavat, joilla ihminen voi vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Esimerkiksi osallistu ja vaikuta -osio kokoaa yhteen kansalliset ja valtioiden rajat ylittävät hankkeet, joihin voi ottaa juuri nyt kantaa, sekä ohjeet ympäristövaikutusten arvioinnista, jonka tarkoituksena on varmistaa, että suunnitteilla olevan toiminnan ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella.
Luvat ja velvoitteet -osiosta löytyy tietoa luvista ja velvoitteista, jotka koskettavat sellaista kansalaisten ja yritysten toimintaa, joka voi vaikuttaa ympäristöön. Osioon on koottu ohjeita lupien hakuun ja ilmoitusten sekä rekisteröintien tekemiseen, esimerkiksi ympäristö- ja vesilupiin, luonnonsuojelun lupiin, rakentamisen ja maankäytön lupiin. Tietoa ja ohjeita on myös jätteiden siirroista, keräyksestä ja kuljetuksesta sekä kiellon ja rajoituksen hakemisesta maasto- ja vesiliikenteelle. Kemikaaleista ja haitallisista aineista on mm. ohjeita F-kaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden ja niitä sisältävien laitteiden asennuksesta, huollosta, myynnistä, maahantuonnista ja jätehuollosta.
Ymparisto.fistä löytyy kattavasti tietoa eri ympäristöaiheista, kuten kierto- ja biotaloudesta sekä luonnon monimuotoisuudesta
Ymparisto.fin uudistus helpottaa ympäristötiedon löytämistä. Palvelun eri ympäristöaiheet on luokiteltu uusiin aihekokonaisuuksiin: ilmasto muutoksessa, kestävä kierto- ja biotalous, luonto, vesistöt ja meri, rakennettu ympäristö sekä saasteettomuus ja ympäristöriskit.
Ilmasto muutoksessa -osiosta löytyy tietoa mm. ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta, kun taas kestävä kierto- ja biotalous -osiossa kerrotaan, miten esimerkiksi materiaalien, energian ja luonnonvarojen käytössä voidaan siirtyä kohti kestävämpää ja uudenlaista talousjärjestelmää. Luonto, vesistöt ja meri -osio käsittelee luonnon monimuotoisuutta, Itämerta, vesiä ja vesistöjä, luonnossa virkistäytymistä sekä maisemia. Rakennettu ympäristö -osio keskittyy ihmisen muokkaamaan fyysiseen ympäristöön, kuten rakentamiseen, yhdyskuntarakenteeseen ja kaavoitukseen. Osiosta löytyy mm. Rakennusmateriaalien tietopankki. Saasteettomuus ja ympäristöriskit -osiossa kerrotaan muun muassa otsonikerroksen suojelusta, kemikaalien ympäristöriskeistä sekä pilaantuneista maa-alueista.
Ympäristön tilaa seurataan jatkuvasti – luotettava arvio löytyy ymparisto.fistä
Ymparisto.fistä löytyy seurantatietoa ympäristöaiheista, ympäristön tilasta ja alueellisesta tiedosta.
Uusi ympäristön tila -osio tarjoaa tiiviin katsauksen ympäristömme nykytilaan; missä olemme voiton puolella, mistä täytyy olla huolissaan, miten nykytilanteeseen on jouduttu ja miten asiat korjataan. Osiosta löytyy yksityiskohtaista tietoa vesien ja luonnon tilasta, ilmastonmuutoksen vaikutuksista, suomalaisten asuinympäristön terveellisyydestä ja kiertotalousratkaisuista. Osiolla vastataan kansainvälisiin velvoitteisiin tarjota kansalaisille tietoa ympäristön tilasta.
Alueellista tietoa -osioon on koottu tietoa maakunnittain esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, vesienhoidon suunnittelusta ja kestävästä yhdyskuntarakenteesta. Sivustolta löytyy tietoa myös Natura 2000 -alueista esimerkiksi maankäytön suunnittelun toimijoille.
Ymparisto.fi on väylä muuhun ympäristötietoon
Ymparisto.fi ohjaa käyttäjiä myös muille hallinnon luotettaville verkkosivuille. Esimerkiksi vesiin liittyvät sisällöt, kuten vesitilanne, tulviin varautuminen ja vesivastuullisuus, löytyvät pääosin vesi.fi-palvelusta, jonne on siirtynyt merkittävä osa aiemman ymparisto.fi-palvelun vesisisällöistä. Rakentamiseen ja asumiseen liittyvät asiat on koottu laajimmin ympäristöministeriön sivuille. Itämereen liittyviä asioita on koottu eri tahojen kanssa yhteisesti tuotetulle Itameri.fi-sivustolle ja ilmastonmuutosaiheita ilmasto-opas.fi-palveluun.
Ymparisto.fi:tä ylläpitävät valtion ympäristöhallinnon toimijat, eli Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja aluehallintovirastot.
Ymparisto.fi-palvelu uudistettiin vuosina 2021–2023. Pääyhteistyökumppaneina uudistuksessa ovat olleet Wunder Finland Oy (käyttöliittymä ja tekninen toteutus), Solita (esiselvitys ja konseptointi) ja North Patrol (määrittely ja kilpailutus). Käytettävyys- ja saavutettavuusarvioinnit on tehnyt Eficode.
Ymparisto.fi:n sisältöjä täydennetään edelleen, erityisesti palvelun ruotsin- ja englanninkielisiä sivustoja.
Voit antaa palautetta palvelusta sivullamme tai osallistua keskusteluun sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #ymparistofi.
Hankkeen ohjausryhmä
- Puheenjohtaja: ympäristöministeriön viestintäjohtaja Jussi Salmi
- Edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, Suomen ympäristökeskuksesta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta sekä aluehallintovirastosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintäjohtaja Jussi Salmi, ympäristöministeriö, ohjausryhmän puheenjohtaja, p. 0295 250 263, etunimi.sukunimi@gov.fi
Viestintäjohtaja Kirsi Norros, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 460, etunimi.sukunimi@syke.fi
Verkkopäätoimittaja Päivi Tahvanainen, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 674, etunimi.sukunimi@syke.fi
Hankepäällikkö Marika Leed (toteutus ja teknologia), Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 252 190, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme