Vaikuttavat yli 100 000 perheeseen – vanhempien käynnistämä NäeNepsy-kampanja tuo tietoa neuropsykiatrisista vaikeuksista

Käypä hoidon mukaan ADHD:n esiintyvyys lapsilla ja nuorilla on Suomessa 3,6–7,2 %. Autismikirjon diagnoosi on THL:n rekistereiden mukaan diagnosoitu 1,1 % suomalaiselle.

Muita neuropsykiatrisia vaikeuksia ovat esimerkiksi kehityksellinen kielihäiriö sekä Touretten oireyhtymä. On myös paljon ihmisiä, joiden neuropsykiatrisia oireita ei ole diagnosoitu.

Tänään käynnistyvän valtakunnallisen Näe nepsy -kampanjan saattoi alkuun joukko pirkanmaalaisia vanhempia, jotka heräsivät neuropsykiatrisesti oirehtivia koskevaan epäkohtaan. Vanhempien kokemusten mukaan diagnoosin saamiseen voi mennä vuosia.

Jos diagnoosi viivästyy, kierre on helposti negatiivinen. Diagnoosikaan ei ole tae sopivan avun löytymiselle, ja perheet jäävät usein yksin ja ilman sopivaa apua.

Kampanja kerää tarinoita

 #NäeNepsy-kampanjan laaja tietopankki ja verkkoyhteisö löytyvät osoitteesta Naenepsy.fi. Sivustolle kerätään nyt nepsyperheiden ja ammattilaisten tarinoita anonyymisti. #NäeNepsy näkyy myös Facebookissa ja Instagramissa.

– Haluamme aitojen tarinoiden ja tutkitun tiedon kautta tehdä näkymätöntä näkyväksi. Tavoitteemme on tietoisuuden lisääminen ja vaikuttaminen erityisesti asenteisiin, palvelurakenteeseen ja koulupolkuihin, Anu Laurila kampanjatiimistä kertoo.

– Tavoittelemme lisäksi palveluohjauksen vahvistamista ja tulevaisuuden osaamistarpeiden esiin nostamista.

Anu Laurila haastaa nepsyperheet ja ammattilaiset lähettämään oman tarinansa sivustolle.

Nopea tuki ja oikea diagnoosi vähentävät perheiden kärsimystä ja aikuisiän ongelmia. Ne myös säästävät yhteiskunnan rahaa. Kampanjasivuilla on konkretisoitu eri hoitopolkujen kustannuksia euroina.

Varhainen tunnistaminen ja hoito vähentävät masennuksen riskiä

Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Anita Puustjärvi muistuttaa, että jos lapsella tai nuorella on esimerkiksi vaikeuksia koulunkäynnissä tai käytösoireita, voi niiden taustalla olla esimerkiksi neuropsykiatrinen häiriö.

– Kun huoli herää, tulisi tehdä kattava arvio lapsen tai nuoren kokonaistilanteesta. Myös vanhemmat tarvitsevat silloin ohjausta ja tukea pystyäkseen auttamaan lastaan. Varhainen tunnistaminen ja asianmukainen hoito vähentävät esimerkiksi masennuksen kehittymisen riskiä, Puustjärvi sanoo.

Puustjärvi muistuttaa, että neuropsykiatrisen häiriöt eivät ole este, vaikka ne voivatkin olla suuri haaste.

– Meidän aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ja nuoria onnistumaan. On myös muistettava, ominaisuus, joka toisessa tilanteessa aiheuttaa haittaa, voi toisessa tilanteessa olla vahvuus.

Ilman oikeaa hoitoa neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivän lapsen alttius sairastua myöhemmin esimerkiksi masennukseen kasvaa.

Seuraukset ovat surullisia ja kalliita. Vuonna 2019 mielenterveysongelmat nousivat ensimmäistä kertaa Suomen historiassa suurimmaksi syyksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääntiin.

Kampanja syntyi ilman ulkopuolista rahoitusta

Tietopankki, verkkoyhteisö ja kampanja on rakennettu vanhempien talkoovoimin ja toteutuksia rakentaneiden yhteistyökumppaneiden pro bono -tuella. Mihinkään osaan ei ole saatu julkista tai muuta ulkopuolista rahoitusta.

Yrityksistä mukana ovat Mainostoimisto Aate, Erityisvoimat, Scala Collection, Sanavalmis viestintäpalvelu, Toimistopalvelu Leona Oy ja Tulostie.