Oulun yliopisto

Väitös: Ravinnerikkaita kierrätyslannoitteita teollisuuden jätemateriaaleista ja sivutuotteista

Jaa
Yhdistämällä teollisuuden jätemateriaalivirtoja ravinnepitoisten jätevesien kanssa voidaan muodostaa hyödyllinen uusiotuote, joka on myös ympäristökuormitukseltaan vähäinen.
Kuvassa saostuskokeissa muodostunutta lannoitteeksi soveltuvaa struviittisakkaa. Kuva: Janne Pesonen, Oulun yliopisto
Kuvassa saostuskokeissa muodostunutta lannoitteeksi soveltuvaa struviittisakkaa. Kuva: Janne Pesonen, Oulun yliopisto

Oulun yliopistossa julkaistu tutkimus tuo uusia keinoja teollisuuden sivuvirtojen sekä jätemateriaalien kierrätykseen ja hyödyntämiseen kierrätyslannoitteina. 

Teollisuuden jätemateriaalit, kuten paperitehtaan kuitusaviliete, voimalaitoksen lentotuhka sekä kalkkikivilouhoksen dolomiittijae poistivat kohtalaisen tehokkaasti sekä ammoniumtyppeä että fosfaattia jätevesistä. Muodostuneet saostumat sisälsivät kierrätyslannoitteiksi tai lannoitteiden raaka-aineeksi soveltuvia yhdisteitä, kuten monetiittia, hydroksyyliapatiittia sekä struviittia. Voimalaitoksen lentotuhka (maa-alkaliaktivoitu tuhka) ja dolomiitti toimivat sekä typen että fosforin poistossa ja paperitehtaan kalsinoitu kuitusaviliete toimi hyvin fosforin poistossa.

Nyt julkistetussa väitöstutkimuksessa poistettiin samanaikaisesti ammoniumtyppeä ja fosfaattia saostamalla jätemateriaaleilla ensin synteettistä vettä kokeellisen vertailumateriaalin saamiseksi, sekä lopuksi saostamalla todellisia jätevesiä, kuten biokaasulaitoksen jätevesiä ja maataloudesta peräsin olevaa lietettä. Samalla tutkittiin muodostuneiden saostumien koostumusta ja niiden soveltuvuutta kierrätyslannoitteiksi. 

”Tavoitteena on ehkäistä jätteiden muodostumista, tehostaa jätemateriaalien kierrätystä ja hyödyntää erilaisia teollisuuden sivuvirtoja ja jätemateriaaleja”, kommentoi väitöksen kustos, professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta.

Fosfori- ja typpiyhdisteet ovat pääravinteita, jotka aiheuttavat vesistöissä mm. levän muodostusta, happikatoa ja rehevöitymistä. Ravinteita pääsee vesistöön mm. maataloudesta, teollisuudesta, yhdyskuntajätevirroista sekä energiantuotannosta. Teollisuuden jätemateriaaleista suurin osa on aiemmin päätynyt kaatopaikoille, mutta myös Euroopan unionin (EU) muuttunut kiertotalousstrategia ja jätelainsäädäntö kannustaa etsimään uusia ratkaisuja teollisuuden prosessien parantamiseksi.

”Ravinteiden kierrätys on välttämätöntä sekä vesistöjen rehevöitymisen estämiseksi että fosforivarantojen riittävyyden turvaamiseksi”, jatkaa tekniikan tohtori Pekka Myllymäki.

”Myllymäen väitöstyössä aloitettu tutkimus jatkuu WaterPro (EAKR; Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liitot) ja Waste Recycling (Karelia CBC) –tutkimushankkeissa yhteistyönä yritysten kanssa”, toteaa tutkijatohtori Janne Pesonen Oulun yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

- Tutkijatohtori Janne Pesonen, Oulun yliopisto, janne.pesonen@oulu.fi
- Viestintäasiantuntija Heini Tuorila, kuitu- ja partikkelitekniikka, Oulun yliopisto, heini.tuorila@oulu.fi

Kuvat

Kuvassa saostuskokeissa muodostunutta lannoitteeksi soveltuvaa struviittisakkaa. Kuva: Janne Pesonen, Oulun yliopisto
Kuvassa saostuskokeissa muodostunutta lannoitteeksi soveltuvaa struviittisakkaa. Kuva: Janne Pesonen, Oulun yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Sota meissä – Lapin sotaa muistellaan Arktikumissa 26. huhtikuuta16.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Huhtikuun lopussa tulee kuluneeksi 80 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Lapin sota on merkittävä ajanjakso, joka on jättänyt jälkensä niin Suomen historiaan kuin yksittäisten perheiden ja ihmisten muistoihin. Sodan vaikutukset pysyvät lappilaisten mielissä ja elämässä: ne ulottuvat tähän päivään muistojen ja tarinoiden kautta. Rovaniemellä Arktikumin Polarium-salissa järjestetään ”Sota meissä – muistoja Lapin sodasta” -tilaisuus lauantaina 26.4.2025 kello 12–16.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye