Väitös: Suomalaisten vankien suunterveys on huono
Tiedot käyvät ilmi hammaslääketieteen lisensiaatti Raija Vainionpään väitöstutkimuksesta, johon osallistui yhteensä 100 vankia (89 miestä ja 11 naista) syyskuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana Pelson vankilassa.
Kahdeksalla vangilla kymmenestä todettiin hampaistossa korjaavan hoidon tarvetta. Iensairaudet olivat yleisiä, ja vaikea-asteista iensairautta eli parodontiittia oli 7 %:lla tutkituista. Yhdeksän vankia kymmenestä tarvitsi vähintään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä hampaiden erosiivisen kulumisen takia. Purentaelimistön toimintahäiriöt olivat tavallisia. Myös hammashoitopelko oli jonkin verran yleisempää vankien keskuudessa.
Tutkittaville tehtiin kliininen tarkastus, johon sisältyi hampaiden kariologinen, parodontologinen ja erosiivisten vaurioiden tutkimus sekä purentafysiologinen tutkimus. Lisäksi puolet tutkituista kutsuttiin haastatteluun, jossa kartoitettiin sosiodemografisia taustatietoja, päihteiden käyttöä, terveys- ja suunterveystottumuksia, suunterveyspalvelujen käyttöä, hammashoitopelkoa sekä yleisterveyteen liittyviä seikkoja. Lisäksi saatiin tietoa käytössä olevista lääkityksistä.
Lähes kaikki tutkittavat tupakoivat. Nuuskaa oli käyttänyt joka viides. Huumeiden ja alkoholin käyttö ennen vankeusaikaa oli ollut yleistä, huumeiden käyttö jopa yleisempää kuin alkoholin. Melkein kaikki käyttivät jotain reseptilääkettä; käytetyimpiä olivat psykoosi-, kipu- ja unilääkkeet. Tutkituista vangeista yli puolella oli C-hepatiitti.
Vankien suunterveyttä heikentäviä riskitekijöitä olivat epäsäännöllinen elämäntapa, suunterveyspalvelujen epäsäännöllinen käyttö ennen vankilaan joutumista, lääkkeiden ja päihteiden runsas käyttö, huono suuhygienia sekä hampaille haitallinen ruokavalio.
Hammashoitopelko sekä suun ja purentaelimistön ongelmat puolestaan ovat riskejä yleisterveydelle ja voivat heikentää elämänlaatua.
Vaikka hammashoidolle oli ilmeinen tarve, suurin osa vangeista hakeutui hammashoitoon vasta silloin, kun suussa oli särkyä tai muita vaivoja.
”Valtaosa vangeista tarvitsee hammashoitoa, olipa se sitten ennaltaehkäisevää, korjaavaa tai iensairauksien hoitoa. Myös purentafysiologisen ja hampaiden erosiivisen kulumisen hoidolle on tarvetta. Nämä tekijät on syytä huomioida niin yksittäisen vangin hoidossa kuin yleensä suunniteltaessa vankien suunterveyspalveluita”, väittelijä toteaa.
Suurin osa vangeista on joko nuoria tai keski-ikäisiä miehiä, vaikkakin vankien keski-ikä on nousussa. Vankien sosiaalinen asema ja koulutustausta ovat huonommat muuhun väestöön verrattuna.
Aiempaa tietoa suomalaisten vankien suunterveydestä on ollut vähän.
---
Hammaslääketieteen lisensiaatti Raija Vainionpää väittelee Oulun yliopistossa torstaina 19.12.2019. Hammaslääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Oral health of Finnish prisoners (Suomalaisten vankien suunterveys). Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Murtomaa Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Vuokko Anttonen Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla, Dentopoliksen Markku Larmas -salissa H1091 (Aapistie 3) klo 12.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Hammaslääketieteen lisensiaatti Raija Vainionpää
raija.vainionpaa@pp.inet.fi
puh: 0405949985
Meri RovaViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Suomen kielen opiskelu auttaa muualta muuttaneita integroitumaan yhteisöön – Anne Koskela palkittiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä22.11.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston vuoden 2024 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto myönnettiin lehtori Anne Koskelalle suomi toisena kielenä -opintojen kehittämisestä Oulun yliopistossa ja kansallisesti. Opintojen tavoitteena on paitsi opettaa suomen kieltä ja kulttuuria myös helpottaa osallistujien integroitumista Suomeen, Ouluun ja yliopistoyhteisöön.
Epäonnistumisen pelko estää naisia ryhtymästä yrittäjiksi22.11.2024 05:49:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus korostaa yrittäjyyspotentiaalin sukupuolieroja Suomessa viime vuosikymmeninä. Miehet raportoivat yleensä suurempaa luottamusta omiin tietoihinsa, taitoihinsa ja kokemukseensa yrityksen perustamisessa. Sukupuoliero ei ole kaventunut 2000-luvulla.
Lunta rakastava tutkija Charlotte Ditlevsen ei myrskystä pillastu - Oulun yliopiston tutkija selvittää lumen elinkaarta: ”Elintärkeää tietoa vesivarannoista”21.11.2024 11:17:44 EET | Tiedote
Hydrologi Charlotte Ditlevsenin mukaan on korkea aika oppia ymmärtämään, miten suuri merkitys lumella on veden saatavuuden kannalta.
Pimeää diversiteettiä valaisemaan – Tutkijat tavoittelevat läpimurtoa uusien lajien kuvaamisessa21.11.2024 10:17:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoima kansainvälinen tutkimushanke pyrkii ratkaisemaan lajintunnistuksen kriisin nopeasti kehittyneiden dna-teknologioiden avulla. Tavoitteena on erottaa, tunnistaa ja kuvata kymmeniä tuhansia lajeja, jotka nykyisten menetelmien hitauden vuoksi jäisivät ehkä vuosisadoiksi kokonaan tuntemattomiksi.
Varhaislapsuuden maatilaympäristö suojaa atooppiselta sairastavuudelta vielä keski-iässä21.11.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Asuminen maatilaympäristössä imeväisikäisenä voi suojata atooppisilta sairauksilta, kuten allergiselta nuhalta, allergiselta silmätulehdukselta sekä atooppiselta monisairastavuudelta, ja suojavaikutus näkyy vielä keski-iässä. Tulos käy ilmi Oulun yliopistossa 22. marraskuuta väittelevän lääketieteen lisensiaatti Anna Haaralan väitöstutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme