Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus valottaa rahapolitiikkaa, joka vaikuttaa myös kuluttajan kukkaroon

Jaa
Rahapolitiikka on yksi keskeisimmistä talouspolitiikan osa-alueista. Se on ollut erityisen paljon esillä vuonna 2007 alkaneen globaalin finanssikriisin jälkeen, kun useat keskuspankit ovat ottaneet käyttöönsä epätavanomaisia rahapolitiikan välineitä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan rahapolitiikka on tälläkin hetkellä erityisen ajankohtaista, kun keskuspankit pyrkivät maailmanlaajuisesti hillitsemään koronaviruspandemiasta koituvia haitallisia talousvaikutuksia.
Samu Kärkkäinen
Samu Kärkkäinen

KTM Samu Kärkkäinen paneutuu väitöskirjansa kolmessa tutkimusartikkelissa rahapolitiikan teemoihin. Artikkelit käsittelevät aiheita, jotka ovat viime vuosikymmenten aikana nousseet esiin niin rahapolitiikkaa käsittelevässä julkisessa keskustelussa kuin akateemisessa tutkimuksessakin. Väitöskirjassa tarkastellaan sekä tavanomaista että epätavanomaista rahapolitiikkaa.

Tavanomaisella rahapolitiikalla tarkoitetaan sitä, että keskuspankki säätelee ohjauskorkoa. Epätavanomaisella rahapolitiikalla tarkoitetaan toimia, joissa keskuspankki pyrkii vaikuttamaan muilla keinoin markkinakorkoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi laajamittaiset arvopaperiostot tai ennakoiva viestintä, eli tiedottaminen tulevasta rahapolitiikan virityksestä”, Kärkkäinen kertoo.

Tutkimus selvitti muun muassa, mikä rooli rahoitusmarkkinainformaatiolla on ollut OECD-maiden rahapolitiikassa 2000-luvulla. Havaittiin, että useiden kehittyneiden talouksien keskuspankit ovat mahdollisesti huomioineet osake- ja valuuttamarkkinainformaatiota korkopäätöksiä tehdessään.

Vaikka tutkimuksessa ei pystytä osoittamaan, että keskuspankit olisivat suoraan reagoineet rahoitusmarkkinainformaatioon korkopäätöksissään, löydetään viitteitä siitä, että sillä on ollut mahdollinen epäsuora rooli.

”Rahoitusmarkkinainformaatio mahdollisesti ennakoi tulevaa talouskehitystä ja on sitä kautta voinut vaikuttaa keskuspankkien korkopäätöksiin”.

Raha- ja finanssipolitiikan vuorovaikutus huomioitava päätöksenteossa

Globalisaation ja rahoitusmarkkinoiden voimakkaan integroitumisen myötä rahapolitiikan itsenäisyys pienissä talouksissa on noussut ajankohtaiseksi keskustelunaiheeksi. Tutkimus tarkasteli Yhdysvaltojen rahapolitiikan vaikutuksia pienten avotalouksien rahapolitiikkapäätöksiin ennen vuoden 2007 globaalia finanssikriisiä.

”Tulokset viittaavat siihen, että niiden keskuspankit ovat ainakin jossain määrin huomioineet Yhdysvaltojen rahapolitiikan omissa politiikkapäätöksissään. Tulokseen liittyy kuitenkin epävarmuutta, sillä sen vahvuus on riippuvainen käytetystä tutkimusmenetelmästä”, Kärkkäinen kertoo ja jatkaa:

Väitöskirjan teoreettinen tutkimus vahvistaa, että rahapolitiikan taloudellinen vaikuttavuus riippuu myös siitä, minkälaista finanssipolitiikkaa valtio harjoittaa.

”Keskuspankkien viime vuosina harjoittaman määrällisen keventämisen vaikutus voi olla riippuvaista esimerkiksi siitä, laskeeko valtio liikkeeseen juoksuajaltaan pitkiä vai lyhyitä valtionlainoja. Tulos korostaa sitä, että raha- ja finanssipolitiikan vuorovaikutus on tärkeä huomioida talouspoliittisia päätöksiä tehdessä”, Kärkkäinen tiivistää.

”Väitöskirjan tutkimusten perusteella on mahdollista, että kiristykset Yhdysvaltojen rahapolitiikassa vaikuttavat rahapolitiikkaan pienissä avotalouksissa, ja sitä kautta edelleen esimerkiksi asuntolainojen korkoihin. Jos taas finanssipolitiikassa otetaan huomioon rahapolitiikan viritys, voi se vaikuttaa esimerkiksi verotukseen tai valtion velkaantumiseen.”

KTM Samu Kärkkäisen taloustieteen väitöskirjan “Essays on Monetary Policy” tarkastustilaisuus järjestetään Jyväskylän yliopistossa 26.11.2021 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori Jouko Vilmunen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Kari Heimonen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuutta voi seurata suorana verkon välityksellä. Tilaisuuden lopuksi yleisö voi esittää kysymyksiä ottamalla yhteyttä kustoksen puhelinnumeroon +358400247414.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Kärkkäinen kirjoitti ylioppilaaksi Cygnaeus-lukiosta vuonna 2010. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi (taloustiede) Jyväskylän yliopistosta vuonna 2015. Kärkkäinen työskentelee tällä hetkellä ekonomistina Suomen Pankissa. Tätä ennen hän työskenteli tohtoriopintojensa aikana yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Kärkkäisen väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopisto, Yrjö Jahnssonin säätiö sekä OP Ryhmän tutkimussäätiö.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Samu Kärkkäinen
Samu Kärkkäinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Läpimurto virustutkimuksessa: Virus-RNA:n havaitseminen entistä herkemmin4.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen (NSC) tutkijat ovat tehneet merkittävän edistysaskeleen enteroviruksen RNA:n havaitsemisessa kehittämällä uudenlaisen suhteelliseen fluoresenssiin perustuvan anturin, joka tunnistaa enteroviruksen perimän entistä herkemmin. Tutkimus myös vahvistaa tieteidenvälisen yhteistyön merkitystä maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkaisemisessa.

Sosiaalihuollon priorisoinnille tarvitaan selkeitä eettisiä periaatteita – uusi kirja opastaa alan ammattilaisia ja päättäjiä3.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Miten sosiaalihuollossa tulisi päättää, kenelle apua tarjotaan ensimmäisenä? Mihin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdään päivittäin vaikeita päätöksiä. Uudessa kirjassaan Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka yliopistonlehtori Petteri Niemi ja sosiaalityöntekijä Riikka Niemi tarjoavat päättäjille ja sosiaalihuollon ammattilaisille työkaluja oikeudenmukaiseen ja perusteluun priorisointiin.

Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote

Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye