Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä–elokuu 2023: Sekä järvillä että merellä vaihteleva sinileväkesä
Kuluneena kesänä sinilevätilanne vaihteli sääolojen muutosten mukana. Sinileväkukinnat alkoivat voimistua juhannusta seuranneiden lämpimien säiden myötä. Havaintojen huippu saavutettiin järvillä ja rannikolla heinäkuun puolivälissä. Avomerellä sinileväkausi alkoi kesäkuun lopulla.
Tänä kesänä valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuului sisävesillä noin 240 havaintopaikkaa, joista noin puolessa ei havaittu lainkaan sinileväkukintoja. Hieman sinilevää esiintyi ainakin yhtenä ajankohtana 95 havaintopaikalla, runsaasti levää 24:llä ja erittäin runsaasti 8 havaintopaikalla. Rannikkoalueiden noin 100 havaintopaikasta 44:llä havaittiin hieman, 18:lla runsaasti ja 2:lla erittäin runsaasti sinilevää. Lisäksi kuluneen kesän aikana kansalaisilta tuli Järvi-meriwikin ja Vesi.fi-palvelun kautta yli 2300 havaintoa, joista 70 prosentissa oli havaittu sinilevää.
Järvien ja Itämeren sinilevätilanne on vaihdellut kuluneen kesän aikana säätilan vaihtelujen mukaisesti. Viileähkö alkukesä hillitsi sinileväkukintojen muodostumista, ja tilanne oli pääosin ajankohdalle tyypillinen. Juhannuksen jälkeen sään ja vesien lämmetessä sinileväkukinnat voimistuivat, ja huippu saavutettiin heinäkuun puolivälissä. Heinäkuun puolivälin jälkeen tilanne pysytteli pääosin ajankohdalla tyypillisenä. Elokuun alkupuolella tuulinen ja epävakainen sää piti sinilevän sekoittuneena vesipatsaaseen. Voimakkaat tuulet sekoittivat sedimenttiin varastoituneita ravinteita uudelleen vesipatsaaseen, ja lisäksi voimakkaat sateet huuhtoivat valuma-alueelta ravinteita sinilevien käyttöön, jolloin elokuun loppupuolella tuulten tyynnyttyä sinilevien pintakukinnat lisääntyivät taas jonkin verran.
Sinileväkukintoja esiintyi kesän aikana runsasravinteisissa järvissä koko maassa. Itämeren rannikkoalueilla sinileväkukintoja esiintyi erityisesti eteläisellä ja lounaisella rannikkoalueella ja Saaristomerellä.
Lähes koko Suomenlahden avomerialueella havaittiin kesän 2023 aikana runsaasti sinilevää. Viime vuosiin verrattuna sinileväkausi alkoi Suomenlahdella viikkoa tavanomaista aiemmin. Läntisellä Suomenlahdella sinilevää havaittiin runsaimmin kesäkuun lopussa. Helsingistä itään Suomenlahden avomerialueella havaittiin sinilevää laajoilla alueilla kesäkuusta elokuulle saakka. Myös Ahvenanmerellä sinilevähavaintoja tehtiin jo kesäkuusta alkaen ja edelleen elokuun loppupuolella. Pääaltaan pohjoisosassa laajimmat sinileväesiintymät olivat kesäkuun lopussa. Selkämerellä oli laaja sinileväesiintymä heinäkuun alkupuolelta elokuun alkupuolelle.
Sinileväkukintojen riskiennuste toteutui
Kesäkuun alussa annettu sinileväkukintojen riskinarvio perustui talven ja kevään ravinnetilanteeseen. Fosforiravinteen saatavuus ennustettiin suureksi laajalla merialueella. Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella sinileväkukintojen esiintymisen riski arvioitiin korkeaksi ja myös Selkämerelle ennustettiin sinileväkukintoja. Kuluvan kesän kukintariski toteutui pitkälti ennusteen esittämillä alueilla.
Selkämerellä sinileväkukinnat ovat olleet viime vuosina runsaampia kuin mitä talven ravinnetilanne on ennustanut. Merenkurkun alueelta tehdyt sinilevähavainnot ovat myös lisääntyneet viime vuosina. Selkämeren happi- ja ravinnetilanteessa on tapahtunut muutoksia, jotka ovat voineet vaikuttaa sinilevälajistoon ja myös niiden kasvuun. Selkämeren ekosysteemissä tapahtuneiden muutosten osalta kaivataankin edelleen lisätietoa, mitä voisi hyödyntää sinileväkukintariskin ennustamisessa.
Itämeren pääaltaan ravinnetilanne suosii edelleen sinileväkukintojen esiintymistä suuressa osassa Itämerta. Erityisesti fosfori pitää kukintariskiä korkealla. Itämeren tilan kehityksestä ei yksittäisten vuosien sinileväkukintojen esiintymisen perusteella voi kuitenkaan vetää johtopäätöksiä, sillä niiden esiintymisen riskialueilla ratkaisee ennen kaikkea kesän sääolot.
SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Suomen ympäristökeskus SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa ja julkaisee kesä-elokuussa viikoittain yleiskatsauksen sinilevätilanteesta sisävesillä ja Suomen läheisillä merialueilla. Sinilevien havainnointi jatkuu syyskuun loppuun asti, mutta viikoittainen valtakunnallinen tiedotus päättyy elokuun lopussa.
Sinileväkukintojen tyypillinen esiintymisaika on kesä–heinäkuun vaihteesta elokuuhun. Loppukesällä viileät yöt yleensä madaltavat vesien pintalämpötiloja, mikä voi hillitä sinileväkukintojen esiintymistä. Myös valon määrän vähentyminen hillitsee sinilevien kasvua. Runsaitakin sinileväkukintoja voi esiintyä kuitenkin vielä syyskuussa ja heikohkoja kukintoja vielä loka–marraskuussa. Mikäli sinilevillä on käytettävissä riittävästi ravinteita, sinileväkukinta voi jatkua vielä jääpeitteenkin alla. Hajoavista sinileväsoluista vapautuva fykosyaniini-väripigmentti voi värjätä vettä ja rantoja sekä talvella jäärailoja turkoosiksi tai sinertäväksi, ja muodostaa turkoosia maalimaista massaa rannoille. Hajoavasta sinilevämassasta voi myös aiheutua epämiellyttävää hajua.
Valtakunnallista sinileväseurantaa on tehty vuodesta 1998 lähtien. SYKE tekee seurantaa yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) ja kunnallisten ympäristöviranomaisten kanssa. Myös Suomen Rotary on mukana sinileväseurannassa jo neljättä vuotta. Kansalaiset voivat osallistua seurantaan lähettämällä havaintojaan Havaintolähetti-sovelluksen kautta Järvi-meriwikiin tai vesi.fi-sivuston sinilevätilanteen karttapalvelun kautta.
Suomen läheisten merialueiden sinilevätilanteesta saatiin tietoa satelliittikuvista, Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehä- ja merihavaintoaseman sinilevien lajisto-, biomassa- ja pigmenttimittauksista sekä risteily- ja kauppalaivoilta, joihin on asennettu Alg@line-laitteisto. Ilmatieteen laitoksen meripalvelu toimitti ajankohtaista tietoa meriveden pintalämpötilasta. Sinilevälauttojen ajelehtimisennusteet laadittiin viikoittain SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen meripalvelujen yhteistyönä. Tänä vuonna satelliittihavaintoja hyödynnettiin merialueiden lisäksi myös 62 järvialueella.
SYKE kiittää kaikkia sinilevähavainnointiin osallistuneita tahoja tärkeästä yhteistyöstä!
Valtakunnallinen levätiedotus
Kesän satelliittihavainnot löytyvät TARKKA-palvelusta
Utön ilmakehä- ja merihavaintoasema sekä Alg@line-seuranta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja sinilevätilanteestaPuhelimitse klo 13–15
Itämeren tila: puh. 050 5693 297 tai yritysnumero 0295 251 314
Sisävedet: puh. 050 5734 347 tai yritysnumero 0295 251 326
Satelliittihavainnot: puh. 050 4707 576 tai yritysnumero 0295 251 329, s-posti: EOtuki@syke.fi
Tytti JuustiViestintäharjoittelija
Puh:0295 252 323etunimi.sukunimi@syke.fiEija JärvinenViestintäasiantuntija
Puh:0295 251 242etunimi.sukunimi@syke.fiKuvat
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Syke on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Number of moths has remained stable for 30 years, but the species have changed significantly27.6.2024 15:21:49 EEST | Press release
The 30th anniversary report of the national Nocturna moth monitoring, coordinated by the Finnish Environment Institute (Syke) and launched in 1993, presents the history, background and changing species of moths in Finland. Nocturna is one of Finland's longest-running monitorings of species and the third longest-running moth monitoring in Europe. As moths are sensitive to changes in the environment, their monitoring provides valuable information about the effects of global warming, for example.
Antalet nattfjärilar har hållits stabilt i 30 år, men artbeståndet har förändrats avsevärt27.6.2024 15:20:36 EEST | Tiedote
Finlands miljöcentrals 30-årsrapport om den riksomfattande Nocturna-nattfjärilsuppföljningen som inleddes 1993 presenterar nattfjärilsuppföljningens historia, bakgrund och nattfjärilsarter som förändras i vårt land. Nocturna är en av Finlands längsta uppföljningar av organismgrupper och den tredje längsta uppföljningen av nattfjärilar i Europa. Nattfjärilarna uttrycker lätt förändringar i miljön, så uppföljningen av dem ger värdefull information om bland annat effekterna av den globala uppvärmningen.
Det varma vädret ökade antalet observationer av cyanobakterier i insjöarna, vid kusterna och i Finska viken27.6.2024 13:06:21 EEST | Tiedote
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat sedan förra veckan. Till följd av det varma vädret förekommer det något mer cyanobakterier i insjöarna än genomsnittet för tidpunkten. Observationerna av cyanobakterier har ökat betydligt i Finska vikens havsområde och i norra delen av Östersjöns huvudbassäng.
Warm weather has increased blue-green algae observations in inland waters, on the coasts and in the Gulf of Finland area27.6.2024 13:04:13 EEST | Press release
The number of blue-green algae observations has increased since last week. As a result of the warmer weather, the occurrences of blue-green algae in inland waters are slightly above average for the time of year. There has been a significant increase in blue-green algae observations in the Gulf of Finland and in the northern part of the Northern Baltic Proper.
Lämmin sää lisäsi sinilevähavaintoja sisävesillä, rannikoilla sekä Suomenlahden alueella27.6.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Lämpimien säiden seurauksena sinilevää esiintyy sisävesillä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä enemmän. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet merkittävissä määrin Suomenlahden merialueella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme