Valtion tuki nosti ilma-vesilämpöpumppujen suosion jyrkkään kasvuun

”Uusissa omakotitaloissa suositaan maalämpöä, mutta vanhan talon saneeraajat valitsevat useimmiten investointikustannuksiltaan edullisemman ilma-vesilämpöpumpun, joka ei edellytä lämpökaivon poraamista”, Daikin Finlandin tuotepäällikkö Jussi Kummu kertoo.  

Tukihakemukset käsittelevän Pirkanmaan ELY-keskuksen mukaan lähes 70 prosentissa suunnitelluista remonteista öljylämmitys vaihdetaankin ilma-vesilämpöpumppuun. 

Daikin Finlandin maajohtaja Osman Orkan Durmaz arvioi, että lyhyellä tähtäimellä valtion tuki vauhdittaa siirtymää uusiutuvaa energiaa käyttäviin järjestelmiin.

”Kuluttajan syy investoida uuteen tekniikkaan tulisi kuitenkin löytää rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta ja sitä kautta energiakustannusten pienenemisestä. Suomen ja Euroopan hiilineutraaliuden tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos kaikkien saastuttavimmat lämmitysjärjestelmät korvataan uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä teknologialla. Tässä lämpöpumpuilla on merkittävä rooli”, Durmaz sanoo. 

Lämmitysjärjestelmien uudistamisen ja energiansäästön näkökulmasta vanhojen kiinteistöjen saneeraus on erittäin merkittävää. Viime vuonna yli puoleen uusista rakennuksista eli noin 4000 kohteeseen asennettiin jonkinlainen lämpöpumppu. Samaan aikaan vanhoihin taloihin asennettiin noin 10 000 lämpöpumppua. 

Daikin on yksi maailman merkittävimmistä lämpöpumpputeknologian ja kylmäaineiden kehittäjistä. Pohjoismaissa on asennettu jo yli 150 000 Daikinin lämpöpumppua. 

Ilmalämpöpumppu parantaa energiatehokkuutta, mutta ei riitä korvaamaan öljykattilaa

Jussi Kummu muistuttaa, ettei ilmalämpöpumppu voi olla pääasiallinen lämmitysjärjestelmä. Sillä tuetaan talon muuta lämmitysjärjestelmää ja myös tarvittaessa jäähdytetään kesällä. Siksi se ei ole riittävä ratkaisu öljylämmitteisen talon lämmitysjärjestelmän modernisointiin. 

”Ilmalämpöpumppu on oikein hyvä laite pienentämään suoralla sähköllä lämpiävän kodin tai kesämökin energiankulutusta. Öljykattilan tilalle taas on valittava lämmönlähde, joka pystyy suoraan kuumentamaan lämmönjakojärjestelmässä kiertävän veden”, Kummu sanoo. 

Saneerauskohteisiin sopii sekä maalämpöpumppu että ilma-vesilämpöpumppu. Kummun mukaan molemmilla ratkaisuilla energiansäästö on huomattava.

”Uusien ilma-vesilämpöpumppujen vuotuinen lämpökerroin on kolme, eli yhdellä kilowatilla ostettua sähköä lämpöpumppu tuottaa kolme kilowattia lämpöä”, Kummu toteaa. 

Pitkän ajan kustannukset ratkaisevat energiaremontin järkevyyden

Jussi Kummu arvioi, että valtion tuki ei useimmissa tapauksissa yksinään ratkaise lämmitysjärjestelmän vaihtamista. 

”Täytyy miettiä, mikä on talon lämmitysjärjestelmän 10 tai 15 vuoden kokonaiskustannus. Ei kannata arvioida pelkkää uuden laitteen hankintaa, vaan myös sitä rahaa, joka todella menee lämmitykseen”, Kummu muistuttaa. 

Kummun mukaan lämmön riittävyydestä on turha huolehtia, jos ilma-vesilämpöpumppu on mitoitettu oikein. Laadukas laite pystyy tuottamaan pelkällä kompressorilla 70-asteista vettä vielä 20 asteen pakkasella ilman tarvetta turvautua lisälämmönlähteenä toimivaan sähkövastukseen.  

”Jos esimerkiksi Jyväskylässä sijaitsevan talon öljynkulutus on 2500 litraa vuodessa, huipputehon tarve on 7,5 kilowattia. Kolmen hengen taloudessa ilma-vesilämpöpumppu kattaa tarvittavasta vuotuisesta lämmitystehosta 99,8 % ja vain 0,2 % energiasta pitäisi tuottaa sähkövastuksella”, Kummu laskee. 

Kannattaako lämpöpumpun käyttöönotto aina?

Onko tilanteita, joissa öljykattilan vaihtaminen lämpöpumppuun ei ole järkevää? Jussi Kummun mukaan lämpöpumpun hyöty on sitä suurempi, mitä isompi talo ja sen energiankulutus ovat. 

”Laadukas ilma-vesilämpöpumppu leikkaa energiankulutuksen käytännössä kolmannekseen. Jos öljyn kulutus on oikein pieni ja koko lämmitysjärjestelmä uusi, kannattaa tietysti harkita, onko vielä aika uusia lämmönlähdettä. Toinen näkökulma on, paljonko painoa laitetaan mukavuudelle ja helppokäyttöisyydelle. Lämpöpumppu on toimintavarma laite ja sitä voi ohjata kännykällä mistä tahansa”, Kummu sanoo. 

Valtion tuki on tarkoitettu ympärivuotisessa käytössä oleviin pientaloihin, ja vanha öljylämmitys on tukiehtojen mukaan poistettava kokonaan. ELY-keskus myöntää avustuksen  kustannusarvion perusteella ja se maksetaan jälkikäteen. 

Taloyhtiöt voivat saada omiin hankkeisiinsa tukea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n energia-avustuksen kautta. Sen hakeminen on monimutkaisempaa, sillä avustuksen saaminen edellyttää ammattilaisen todentamaa rakennuksen E-luvun paranemista.