Vanhat rakenteet on tuhottava - kestävyystieteen suurtapahtuma Sustainability Science Days korostaa radikaalien muutosten tarvetta
Suomen suurin kestävyystieteen tapahtuma Sustainability Science Days järjestetään 18.-19. toukokuuta 2021. Konferenssin teemaksi on valittu tuho ja luovuus, koska kestävyyshaasteita ei ratkaista ilman radikaaleja muutoksia ihmisen toiminnassa ja yhteiskunnan rakenteissa. Konferenssi järjestetään kokonaan etäyhteydellä, ja sitä voi seurata suorien Zoom-videokokousten kautta. Osallistuminen on maksutonta ja mukaan voi ilmoittautua 13. toukokuuta asti.
Konferenssi keskittyy erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin 9 (kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuurit) ja 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt).
– Vaikka kestävän kehityksen tavoitteet ovat kaikki ajankohtaisia ja toisiinsa kytkeytyviä, halusimme nostaa nämä kaksi keskiöön. Kestävän kaupunkikehityksen näkökulmasta tarvitaan oikeudenmukaista siirtymää ja tässä myös erilaisten yhteisöjen rooli korostuu. Kestävyysmurros vaatii myös tuekseen innovatiivisia ratkaisuja ja kokeiluja, sanoo Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin johtaja, professori Anne Toppinen.
– Teeman avulla haluamme myös korostaa radikaalien muutosten välttämättömyyttä kestävyysongelmien ratkaisemiseksi. Nykyisen systeemin hienosäätö ei enää riitä, vaan vanhoja rakenteita on tuhottava, jotta voimme tehdä tilaa uusille ratkaisuille. Tähän työhön tarvitaan yhteiskunnan kaikkia toimijoita, sanoo konferenssin toinen akateeminen johtaja, professori Minna Halme Aalto-yliopistosta.
Puhujina maailman huiput
Kestävän liiketalouden professori Nancy Bocken Maastrichtin yliopistosta puhuu siitä, miten kiertotaloutta voidaan edistää kestävillä liiketoimintamalleilla ja innovaatioilla. Session muut keynote-puheet pitävät Dresdenin teknillisen yliopiston professori Marc Wolfram, Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin johtaja, professori Anne Toppinen ja kestävyystieteen päivien toinen akateeminen johtaja, professori Minna Halme.
Keynote-sessioiden lisäksi ohjelmassa on 12 erilaista sessiota, joissa käsitellään muun muassa kiertotalouden teemoja, alkuperäiskansojen oikeuksia ja oikeudenmukaista kestävyysmurrosta, ekohyvinvointivaltion mahdollisuuksia, puurakentamista, tuotannon ja kulutuksen uudelleenjärjestämistä sekä yksityisen kulutuksen muutosta, kuten yksityisautoilun ja lihan syömisen vähentämistä.
Konferenssin järjestävät Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS ja Aalto-yliopisto.
Median edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan. Osallistumislinkit eri sessioihin saat ilmoittautumalla. Ilmoittautuminen päättyy 13.5. Jos haluat haastatella jotakuta tapahtuman puhujista ja tarvitset apua haastattelun järjestämiseen, tai tarvitset lisätietoja, ole yhteydessä.
Lisätietoa tapahtumasta:
Aalto-yliopisto
Paula Schönach, paula.schonach@aalto.fi, puh. 050 505 8727
Meri Löyttyniemi, meri.loyttyniemi@aalto.fi, puh. 050 313 7549
Helsingin yliopisto
Eeva-Lotta Apajalahti, eeva-lotta.apajalahti@helsinki.fi, puh. 050 470 6762
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät20.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.
Psykiatrisen diagnoosin synty potilaan ja ammattilaisen välillä tehtävä näkyvämmäksi19.11.2024 11:33:33 EET | Tiedote
Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Nuorten psykoottistyyppiset oireet kytkeytyvät masennukseen ja itsetuhoisuuteen15.11.2024 09:35:39 EET | Tiedote
Psykoottistyyppiset oireet, kuten epäluuloisuus ja epätavalliset ajatukset, ovat yleisiä nuorilla, jotka lähetetään nuorisopsykiatriseen hoitoon, ja ne liittyvät usein masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Tutkijat korostavat niiden systemaattisen arvioinnin tärkeyttä osana nuorten hoitoa.
Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle14.11.2024 11:34:59 EET | Tiedote
McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.
Vetäytyneet nuoret rakentavat identiteettinsä kärsimyksen perustalle14.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Vetäytyneiden nuorten miesten minuus erottuu muista psyykkisten ja sosiaalisten puutteiden ja fatalistisen uhriuden kautta. Kärsimys on samalla nuorten keino torjua yksilönvastuun eetos ja kapinoida yhteiskuntaa vastaan, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineisto pohjautuu Hikikomero-keskustelufoorumiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme