Vanhat Suomen kartat löytyvät helpommin netistä – kansallisaarteet kaikkien saataville

Selvitystyön tuloksena koostettiin karttaluettelot, joista käy ilmi, mitä karttoja ja karttasarjoja on olemassa ja mistä ne löytyvät. Avoimesti saatavilla olevat luettelot auttavat esimerkiksi tutkijoita, historioitsijoita ja alan harrastajia löytämään karttojen äärelle. Luettelot julkaistaan Maanmittauslaitoksen verkkosivulla, johon on myös koostettu linkkejä ja hakuohjeita, joiden avulla karttoja voi etsiä.
Lisää digitointia ja tarkempaa kuvailutietoa tarvitaan
Suomi tuli osaksi Euroopan karttaa 1400-luvun lopulla. Tietoa kartoista on paljon ja Kansallisarkiston sekä Kansalliskirjaston karttakokoelmat ovat valtavia. Selvityksen tavoitteena oli saada tiedot kartoista paremmin saataville. Suurimmaksi haasteeksi nousi karttojen puuttuvat metatiedot ja se, että kaikkia karttoja ei ole digitoitu.
– Erityisesti uudempia karttoja ei ole digitoitu ja Kansallisarkiston puolustushallinnon karttakokoelma on kokonaan digitoimatta. Myös Nordenskiöldin kokoelmasta, yhdestä maailman merkittävimmistä karttakokoelmista, on digitoitu vain pieni osa, sanoo selvitystyön tehnyt yli-insinööri Antti Jakobsson. Ongelmia aiheuttavat myös puuttuvat metatiedot.
– Suomalaiset kulttuuri- ja tiedeaineistot yhteen kokoavasta Finna.fi-hakupalvelusta löytyy tällä hetkellä lähes 9000 verkossa avoimesti saatavilla olevaa karttaa. Jotta aineistot löytyisivät luotettavasti, niihin liittyvät metatiedot, etenkin tarkat sijaintitiedot ja pysyvät tunnisteet ovat ensisijaisen tärkeitä, sanoo palvelusuunnittelija Susanna Eklund Kansalliskirjastosta.
Karttojen löydettävyyttä on parannettava
Yksi karttojen saatavuutta vaikeuttava tekijä on, ettei arkistojen hakujärjestelmiä ole suunniteltu karttojen etsimistä varten.
Tärkeitä Suomen karttoja ei selvitystyön aikana arkistoista pystytty löytämään.
– Maanmittari Lars Schroderuksen tekemä, Suomen ensimmäinen yleiskartta vuodelta 1653 jäi löytymättä. Toisaalta selvityksen avulla tunnistettiin ”väärässä” paikassa oleva kartta, kuten Kansallisarkistossa sijaitseva Suomen ensimmäisen maanmittarin Olof Gangiuksen tekemä Turun kartta vuodelta 1634. Kartta löytyi Maanmittaushallituksen uudistusarkiston kokoelmasta, jossa normaalisti on isojakokarttoja. Kopio kartasta on kaupunkikarttojen kokoelmissa, Jakobsson kertoo.
Selvitystyö osoitti, että työtä riittää.
– Toivottavasti tämän selvityksen pohjalta syntyisi mahdollisimman laajapohjainen projekti vanhojen karttojen löydettävyyden ja käytettävyyden parantamiseksi. Tarvetta olisi niin Suomessa kuin ulkomailla, toteaa kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta Kansallisarkistosta.
Vanhaa ja uutta rinnakkain
Antti Jakobsson toivoo, että nyt avautuvaa verkkosivua olisi jatkossa mahdollista kehittää. Hän toivoisi myös vanhojen karttojen georeferointia, jolloin vanhoja karttoja voisi tarkastella modernin kartan kanssa ja kartat löytyisivät paikkatiedon avulla. Jakobsson antaa esimerkin hyödyistä:
– Silloin saisimme helposti vastauksen esimerkiksi kysymykseen, mikä on Helsingin vanhin kartta. Nyt sitä tietoa pitää kaivaa.
Vastauksena kysymykseen: nykyisen Helsingin kaupungin (ei siis 1550 perustetun) vanhimpia karttoja on maanmittari Hans Hanssonin tekemä kartta vuodelta 1645 ja se sijaitsee Ruotsin valtionarkistossa. Karttaluettelosta löytyy myös 1500-luvun lopun Helsingin kartta, jonka originaalia Ruotsin valtionarkistosta ei ole vielä löytynyt.
Karttaluettelot ja tietoa vanhoista Suomen kartoista löytyy 31.8. alkaen osoitteesta www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartat
Linkeissä lisää kuvia median hyödynnettäväksi.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Antti Jakobsson, yli-insinööri, Maanmittauslaitos
puh. +358 50 599 4123
antti.jakobsson@maanmittauslaitos.fi
Kuvat

Linkit
- Al-Idrisin Tabula Rogieriana, joka sijaitsee Ranskan kansalliskirjastossa
- Carl Gripenhielmin maanmittareiden maantieteellisiin karttoihin perustuva yleiskartta vuodelta 1688 Ruotsin kuninkaallisessa kirjastossa
- Ensimmäinen mittauksiin perustuva Ruotsi-Suomen kartta Bureuksen Orbis arctoi nova et accurata delineatio vuodelta 1626 Ruotsin kuninkaallisessa kirjastossa
- Hällströmin yleiskartta, vanhin suomalaisen tekemä painettu koko Suomen kartta Suomen kansalliskirjastossa
- Olaus Magnuksen Carta Marina vuodelta 1539 Münchenissä Bayerische Staatsbibliothekissa
- Suomen ensimmäinen maanmittarin tekemä kartta Olof Gangius 1634 Turku
- Suomen ensimmäinen maanmittarin tekemä maantieteellinen kartta Karjalasta Anders Streng 1640-43 Ruotsin valtionarkistossa
- Vanhin pohjoismaiden kuvaus Nancyn kirjastossa käsin piirretyssä Ptolemaioksen Cosmographiassa vuodelta 1427
- Vanhin Suomen yleiskartta vuodelta 1712 Ruotsin maanmittauslaitoksen arkistossa
- Wetterstedtin kartasto vuodelta 1775 Ruotsin valtionarkistossa
Tietoja julkaisijasta

PL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI
029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä edistämme paikkatietojen tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitoksen Seinäjoen asiakaspalvelu avaa uusissa tiloissa 10.4.24.3.2025 14:24:24 EET | Tiedote
Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelupiste Alvar Aallon kadulla Seinäjoella on suljettu 24.3–9.4. muuton vuoksi. Torstaina 10.4. asiakaspalvelu avaa ovensa osoitteessa Kirkkokatu 9b B.
Tutkijat havaitsivat, että saman lajin puut samassa metsässä heräävät kevääseen omia aikojaan – ero jopa 12 päivää19.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Maanmittauslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus on paljastanut merkittäviä yksilöllisiä eroja siinä, miten puut aloittavat kasvukautensa. Tulokset saatiin ensimmäistä kertaa kokeillulla menetelmällä, jossa tutkijat laserkeilasivat metsäalueen tunnin välein koko kasvukauden ajan. Löydökset tarjoavat arvokasta uutta tietoa paikallisten kasvuolosuhteiden vaikutuksesta puiden kasvuun.
Kaduilla ajaa robottiauto, joka auttaa kaupunkeja ratkomaan tulevaisuuden ongelmia12.3.2025 08:20:44 EET | Tiedote
Autonomisten ajoneuvojen yleistyessä niiden keräämää paikkatietoa on mahdollista hyödyntää kaupungeissa monien ongelmien ratkaisemiseen. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n itseajava auto kerää kaupunkien kaduilla ympäristöstään tarkkaa dataa esimerkiksi tien kunnosta, puuston hiilinieluista ja varautumistarpeista tulvien varalta.
Maanmittauslaitoksen maailmanluokan tutkimus toi vuonna 2024 miljoonahyödyt yhteiskunnalle20.2.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Satelliittipaikannuksen häirintään varautuminen, drooneilla kerättävä tieto ympäristön tilasta ja maan havainnointi satelliittien avulla. Näissä ja lukuisissa muissa ajankohtaisissa aiheissa Maanmittauslaitos tuotti uutta tieteellistä tietoa, jota käyttävät tiedeyhteisön ohella myös yritykset ja suomalainen yhteiskunta.
Osakekirjat sähköistyvät suunniteltua nopeammin – jo 23 prosenttia huoneistoista huoneistotietojärjestelmässä18.2.2025 08:55:31 EET | Tiedote
Vuonna 2024 Maanmittauslaitoksessa sähköistettiin yhteensä noin 180 000 asunnon osakekirjaa. Näistä noin 130 000 osakekirjaa oli sellaisia, joissa ei ollut tapahtunut omistajavaihdosta. Jos huoneisto ei ole vaihtanut omistajaa, osakekirja pitää useimmiten sähköistää vuoden 2033 loppuun mennessä. Helmikuun 2025 puolivälissä tällaisia osakekirjoja oli jonossa noin 12 000.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme