Varkauden Teatterin 110-vuotisjuhlanäytelmä on "Savonmuan piätön historia"

Savonmuan piätön historia on karnevalistinen ja musiikintäyteinen pläjäys, jonka käsikirjoitus perustuu vanhoihin kansakouluista pois sensuroituihin historian kirjoihin, Wiki- ja Hikipediaan, sekä aimo annokseen savolaista piätöntä huumoria.

Näytelmä vyöryttää lavalle lukuisan joukon merkkihenkilöitä, melkein niin kuin historian kirjoista on totuttu lukemaan. Teatterin puvusto onkin painanut todella pitkää päivää Singerin neula punaisena.

Mistä kaikki sai alkunsa?
”Joku vuosi taaksepäin kävimme Kari Suhosen kanssa pitkälle keskusteluja siitä, että ohjaisin Varkauteen Monty Python- musikaalin,” aloittaa ohjaaja Seppo Honkonen ja jatkaa: ”No, se ei sitten toteutunut, mutta sen sijaan minun piti ohjata maailman hauskimmaksi tituleerattu farssi. Sekään ei toteutunut, vaan minulle ehdotettiin, että tekisinkin teatterin 110-vuosijuhlan kunniaksi musiikkia sisältävän Monty Python -tyyppisen pläjäyksen, joka saisi olla maailman hauskin. Totta kai suostuin. Myöhemmin minulle tarkennettiin, että esityksen pitäisi kertoa savolaisista. Mielestäni on hyvin savolaista palkata hommaan henkilö, joka ei tiedä aiheesta mitään!”

”Nyt, puolitoista vuotta myöhemmin en vieläkään ole varma, tiedänkö Savosta yhtään enempää”, paljastaa Honkonen. ”Olen lukenut satoja opuksia asiasta ja sen vierestä. Kun joku mahdollinen henkilö löytyi, paljastuikin noin viidensadan sivun kohdalla, ettei hän ollutkaan yhtään mielenkiintoinen. Tämä matka on toki pitänyt käydä, jotta on päädytty juuri noihin valittuihin ja samalla kaikista tunnetuimpiin Savossa vaikuttaneisiin henkilöihin.”

Honkonen kuvailee suhdettaan tutkimaansa aiheeseen: ”Henkilökohtaisesti minulla ei ollut alun perin mitään savolaisia vastaan, mutta nyt joudun ehkä turvautumaan terapiaan.”

Pitkä prosessi on tehnyt lopputuloksesta aiheensa näköisen. Kun vastuu on kuulijalla, pääsee Honkosen kehuttu ja sopivasti roustaava tyyli oikeuksiinsa. 

”Edelliset kerrat, kun minut puijattiin tämän kaltaisiin hommiin, olivat ne lopputulemaltaan aivan pähkähulluja.” Tällä lausahduksella Honkonen viitannee Shakespeare for dummies - Sekaisin Willistä sekä Eino Leinon eksät - enemmän ja vähemmän muusina (Aamulehti 5-tähteä) -näytelmiin, jotka pöllyttivät kansakunnan kaapin päälle nostettuja hahmoja. ”Jos joku on käyttäytynyt huonosti, niin ei sitä pidä salata” -asenteella Honkonen on tehnyt liudan nauruhermot pakahduttavia esityksiä. ”Joskus tulee vastaan se raja, ettei tiedä itkeäkö vai nauraa, mutta se on tämän työn suola… ja pippuri.”

Esityksessä käydään Savon historiaa ja henkilöitä läpi pitkällä aikavälillä
”Materiaalia on ollut niin valtavasti, että esityksestä saisi trilogian,” Seppo Honkonen kertoo ja jatkaa: ”Henkilöitä on joutunut karsimaan kovalla kädellä. Kaikki esimerkiksi tuntevat Hannes Kolehmaisen, joten häntä emme turhaan esittele. Sen sijaan kaikki muut savolaiset olympiavoittajat pääsevätkin lavalle!”

Näemme muun muassa Savolaisten laulun syntyprosessin, jossa ääneen pääsevät niin sen kynäilijä August Ahlqvist, kuin säveltäjä Karl Collankin.

”Taiteilijan työ voi olla välillä hyvinkin rankkaa, ja siitä esimerkkinä nähdään Matin ja Liisan palaute Juhani Aholle Rautatie-teoksesta. Useat muutkin tunnetut kulttuurihahmot pääsevät ääneen, joko vapaaehtoisesti… tai pakotettuna. J.V. Snellmanista Minna Canthiin, Eero Järnefeltistä Edvin Laineeseen ja Juice Leskisestä Jaakko Kolmoseen. Ja totta kai mukana on myös Esa Pakarinen sekä lukuisia yllätysvieraita!”

Esityksessä käsitellään käytyjä kahakoita, Savon rajojen muodostumista, savolaisten perimää ja sairauksia, sillä missään ei Honkosen mukaan olla näin hyviä sairastamaan.

”Kaskeaminen on ollut savolaisen uudisasutuksen perusta, jopa siinä määrin, että heitä on viety ulkomaille asti polttamaan metsiä. Eivätkä metsät ole ainoa palanut asia. Nykypäivänähän kaikki ulko-ovet aukeavat koko maassa ulospäin savolaisten ansiosta. Aikanaan Savossa paloi turhan usein rakennuksia, joista oli hankala rynniä pikaisesti pihalle väärään suuntaan aukeavien ovien takia.”

Esityksessä soivat lukuisat kappaleet satojen vuosien aikajänteeltä, ja löytyypä myös potpuria ja yhteislaulantaakin. Musiikkiskaalaan mahtuu niin Savolaisten laulua kuin Juicen parhaitakin. 

Rooleissa nähdään Jussi Immonen, Jukka-Pekka Löhönen, Pietari Pentikäinen, Markku Ryytty, Saara Saastamoinen, Marja Sundgrén ja Ville-Veikko Valtanen. Talon muutakin henkilökuntaa vilahtelee lavalla.

Revyyn kapellimestarina toimii Sami Ruutiainen, joka on myös säveltänyt esitykseen uusia kappaleita. Hänen lisäkseen bändissä soittavat Sami Hopponen, Jani Jeulonen ja Janne Järvensivu.

Käsikirjoitus ja lavastus ovat ohjaaja Seppo Honkosen. Puvustus on Sari Kirjavaisen sekä Mirja Ryytyn yhteistyötä. Valoista vastaa Marko Etelärinne ja äänistä Jussi Heiskanen. Tarpeiston on valmistanut Mirja Ryytty. Kampaukset ja maskeeraukset ovat Miia Immosen. 

Savonmuan piätön historia saa keväällä 2023 19 esitystä ja jatkaa syksyn 2023 ohjelmistossa vielä kahdellatoista esityksellä. Kantaesitys 25.3.2023.