Varman raportti: Palvelualalla eniten uusia alkavia työkyvyttömyyseläkkeitä hotelli- ja ravintola-alan suurissa yrityksissä, keinoja työn kuormituksen hallintaan on

Tietoa työkyvystä -sarjan tuoreessa raportissa Palveluala ja työkyky – tutkittua tietoa ja keinoja työn kuormituksen hallintaan kaupan alalle sekä majoitus- ja ravitsemisalalle tarkastellaan näillä aloilla tehtävän työn ominaispiirteitä, kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja työkykyä sekä tarjotaan työpaikoille ratkaisuja työn kuormittavuuden hallintaan.

– Palveluala on merkittävä työllistäjä Suomessa. Alan vetovoimaisuuden ylläpito edellyttää työolosuhteiden jatkuvaa kehittämistä. Hyvät työolosuhteet tukevat myös työntekijöiden työkykyä, korostaa raportin koonnut tutkimuspäällikkö Auli Airila.

Työkyvyn kehittämisessä on tärkeää huomioida työn erityispiirteet, jotta tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttavia

Ammattien ja työtehtävien kirjo on palvelualalla suuri, ja myös työn kuormitustekijät vaihtelevat. Tyypillisiä palvelualan fyysisiä kuormitustekijöitä ovat hankalat työasennot, käsin tehtävät nostot ja siirrot sekä seisomatyö. Myös työajan piirteet, kuten ilta- ja yötyö sekä lyhyet työvuorovälit, voivat lisätä kuormitusta. Työn psykososiaalinen kuormitus voi liittyä esimerkiksi työjärjestelyihin, työpaikan sosiaalisiin suhteisiin tai väkivallan uhkaan työssä. Myös työympäristötekijät, kuten kuumuus tai meluhaitat, voivat aiheuttaa kuormitusta.

Palvelualan töissä on myös voimavaroja, jotka tukevat työntekijöiden työkykyä. Moni kokee työnsä merkitykselliseksi, monipuoliseksi ja haastavaksi. Myös asiakaspalvelutyö sekä hyvät vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet työssä ovat monelle merkittäviä työn voimavaroja. Lisäksi hyvä esihenkilötyö ja toimivat työntekijöiden väliset suhteet kannattelevat työntekijöitä silloinkin, kun työssä kohtaa haasteita.

– Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin syy sairauspoissaoloihin palvelualalla. Huolestuttavaa on mielenterveyteen liittyvän oireilun kasvu. Palvelualan työntekijät kokevat kuitenkin tutkitusti työhyvinvointinsa varsin hyväksi, Auli Airila tiivistää.

Työpaikoilla on useita keinoja kuormitustekijöiden hallintaan ja työkyvyn edistämiseen. Ratkaisut liittyvät esimerkiksi johtamisen ja esihenkilötyön kehittämiseen, työn muokkauksen käytäntöihin, työn organisointiin, yhteisöllisyyden vahvistamiseen, vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen tai verkostoyhteistyön vankistamiseen.

– Olennaista on tunnistaa kunkin työn keskeiset kuormitustekijät, keinot niiden hallintaan ja tehdä sen jälkeen toimenpiteitä, jotka tukevat työkykyä, Airila painottaa.

Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus vaihtelee eri ammattiryhmissä

Varman eläkehakemuksia koskeva data osoittaa, että palvelualalla korkein työkyvyttömyyseläkkeen alkavuus on hotelli- ja ravintola-alan suurissa yrityksissä. Seuraavaksi eniten eläkkeitä alkaa ammattiryhmässä, joka kattaa palvelualan työntekijät kahviloissa, huoltamoilla, baareissa sekä torikaupassa.

Raportissa selvitetään tarkemmin palvelu- ja kassatyö -ammattiryhmän työkykyä. Tässä ryhmässä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy sekä miehillä että naisilla, mutta mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden osuus on kasvanut viime vuosina.

Työeläkevakuuttaja on työpaikkojen tärkeä kumppani työkyvyttömyysriskien arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa.

– Etsimme tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa ratkaisuja työkyvyn haasteisiin kunkin asiakkaan tilanne huomioiden. Palvelualalla uudet osaamisvaatimukset haastavat alan toimijoita. Tänä päivänä erityisesti automatisointi muokkaa työtehtäviä merkittävästi vaatien uudenlaista osaamista ja töiden jatkuvaa kehittämistä. Tällä on vaikutusta myös työkyvyttömyysriskeihin ja työkyvyn kehittämisen toimenpiteisiin, työkykyjohtaja Pia Kontti toteaa.