Vastuullisuudesta puhutaan strategiatasolla – käytännön toteutus vaikeampaa

Kauppakamarin kyselyyn vastanneista organisaatioista miltei 80 prosenttia kertoo vastuullisuuden kuuluvan osaksi organisaationsa strategiaa. Tilanne on toinen, kun vastuullisuusasioiden toteutumista tarkastellaan käytännössä. Vastanneista noin hieman alle puolet kertoo, ettei organisaatiossa ole laadittu konkreettisia vastuullisuustavoitteita tai -ohjeistuksia.

Vastuulliseen toimintaan ryhtymistä tai sen ylläpitämistä vaikeuttavat moninaiset syyt. Useimmiten organisaatiot kokevat, ettei vastuullisuudelle lopulta anneta tarpeeksi painoarvoa tai vastuullisuuden jäljittäminen arvoketjussa on vaikeaa. Noin kolmasosa vastanneista ei koe asiakkaidensa vaativan organisaatiolta vastuullista toimintaa. Vastuullisuudesta tingitään myös siksi, että on vaikeaa saada selville, mikä oikeastaan on vastuullista.

”Kyselyn vastauksia lukiessa kävi selvästi ilmi, ettei vastuullisuuden haluta olevan pelkkiä korulauseita. Potentiaalia ja tahtoa siis on, kunhan käytännön esteitä saadaan raivattua. Yksi hyvä ja konkreettinen apukeino on vertailukelpoisten tavoitteiden ja mittaristojen luominen. Esimerkiksi Keskuskauppakamari käynnistää syksyllä yrityskentälle suunnatut päästövähennyksiä koskevat koulutukset, jollainen tullaan järjestämään myös Turussa. Vastuullisuus on laaja käsite, mutta Suomessa monet perusasiat ovat kunnossa jo lainsäädännönkin puitteissa, joten eivät nämä vastuullisuuden totuttamisen vaikeaksi kokevat yrityksetkään nyt aivan vastuuttomia ole”, kommentoi edunvalvontapäällikkö Pauliina Forsman.

Vastuullisuus on tekoja

Organisaatiot, joiden vastuullisuustyö on tavoitteellista, panostavat asiaan monipuolisesti. Useimmat kyselyn vastausten esimerkit käytännön vastuullisuustavoitteista ja -ohjeistuksista liittyvät esimerkiksi henkilöstön johtamiseen, tasa-arvoon, ympäristöasioihin, työturvallisuuteen, hankintoihin, ruokahävikkiin, muovin kulutukseen, sertifikaatteihin, energian käyttöön tai harmaan talouden ehkäisemiseen.

Erilaisiksi tavoitteiden mittaustavoiksi mainitaan muun muassa KPI-mittaristo, materiaalien alkuperän selvittäminen, hävikkiruuan määrä, sähkönkulutus, kemikaalikuormitus, päästöjen seuranta, reklamaatioiden määrä ja sertifiointien auditoinnit.

Vaikuttimet vastuullisen toiminnan toteuttamiseen ovat vaihtelevia. Organisaation maine, ympäristösyyt, laatu ja työntekijöiden hyvinvointi nähdään useimmiten tärkeimpinä motiiveina. Vastuullisuusasiat nähdään toisinaan myös kannattavuutta edistävänä tekijänä.

”Vastuullisuus on laatua. Laatu on kustannustehokkuutta. Kustannustehokkuus on kannattavuutta”, kuvailee eräs vastaaja.

Tiedot ilmenevät Turun kauppakamarin toteuttamasta vastuullisuuskyselystä, jossa selvitettiin alueellisten toimijoiden käytäntöjä ja asenteita vastuullisuusasioissa. Kysely suunnattiin noin 1700:lle Varsinais-Suomen alueen toimijalle, mukaan lukien yritykset, kunnat, yhdistykset ja toiminimiyrittäjät, ja siihen tuli yhteensä 98 vastausta. Kysely toteutettiin 11.–28.6.2019.