Vatsalihasten vaikeaa erkaumaa voidaan hoitaa leikkauksella
Raskauden aikana suorat vatsalihakset erkaantuvat toisistaan, kun kasvava kohtu ja lapsi venyttävät vatsanpeitteitä. Synnytyksen jälkeen vatsan muutokset palautuvat tavallisesti noin vuodessa. Osalla suorat vatsalihakset eivät palaudu ennalleen, ja laaja erkauma voi aiheuttaa selkäoireita tai tyrän. Erkaumaa on tavattu hoitaa fysioterapialla, mutta kaikille se ei riitä helpottamaan oireita.
Plastiikkakirurgi Reetta Tuominen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten vatsanpeitteet toipuvat raskaudesta ja mikä on tavallinen suorien vatsalihasten väli synnyttäneillä ja synnyttämättömillä naisilla. Lähes 1000 naisen suorien vatsalihasten väli mitattiin raskausajan ultraäänitutkimuksen yhteydessä, ja seurantaa täydennettiin kyselytutkimuksella. Tuominen tarkasteli myös erkaumaleikkausten vaikutusta naisten elämänlaatuun ja toimintakykyyn.
– Erkaumasta on alettu puhua aiempaa enemmän, ja korjaaviin leikkauksiin hakeudutaan aiempaa aktiivisemmin. Tietoa erkauman vaikutuksista sekä leikkaushoidon hyödyistä ja haitoista on kuitenkin ollut niukasti saatavissa, Tuominen kertoo.
Tutkimuksessa selvisi, että jo yhden raskauden jälkeen keskimääräinen suorien vatsalihasten väli oli noin 2,5 senttimetriä, jolloin voidaan puhua erkaumasta. Kahdesta kolmeen senttiä leveällä erkaumalla ei kuitenkaan näyttänyt olevan vaikutusta naisen elämänlaatuun tai selkäoireisiin.
– Tällainen pieni vatsalihasten välin leventyminen raskauksien myötä on tavallista, eikä odottavien äitien tarvitse huolestua asiasta. Tällaisia erkaumia ei yleensä tarvitse korjata leikkauksella, Tuominen sanoo.
Vaikean erkauman leikkaus kohensi elämänlaatua
Erkauma luokitellaan vaikeaksi, jos se on yli 5 senttimetrin levyinen. Tällainen erkauma on harvinainen: Tuomisen tutkimuksessa sellainen todettiin 1,5 prosentilla naisista.Tuominen tutki kahta erkaumaleikkauksen menetelmää, PSUM-verkkotekniikkaa sekä HELP-abdominoplastiaa. Molemmissa leikkaustavoissa haittavaikutukset olivat vähäiset. HELP-leikkauspotilaat raportoivat elämänlaatunsa kohentuneen ja selkäkivun vähentyneen merkittävästi.
Tuominen selvitti myös naisten vatsalihasten toimintakykyä, jota mitattiin istumaannousutestillä. Ennen erkauman korjausleikkausta istumaannousutesti onnistui vain muutamalla potilaalla 46:sta, vaikka potilaat olivat harrastaneet liikuntaa useita kertoja viikossa ja saaneet fysioterapiaa. Vuosi leikkauksen jälkeen istumaannousutestin keskimääräinen tulos oli 11 toistoa 30 sekunnissa.
Tuomisen mukaan leikkaushoidosta hyötyvät etenkin ne naiset, joilla erkauma on vaikea.
– Kun toimintakyky palautuu, se mahdollistaa paluun harrastuksiin ja helpottaa arkisia asioita, kuten pitkään seisomista, kävelemistä ja kivutonta elämää, Tuominen kertoo.
LL Reetta Tuominen väittelee 17.3.2023 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Rectus diastasis: epidemiology and operative treatment" (Suorien vatsalihasten erkauma: esiintyvyys ja kirurginen hoito). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Puistosairaala, Niilo Hallman sali, Stenbäckinkatu 11. Vastaväittäjänä toimii dosentti Agneta Montgomery, Lundin Yliopisto, ja kustoksena on Virve Koljonen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta Tuominen, plastiikkakirurgian erikoislääkäri
Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
reetta.tuominen@hus.fi
puh. 050 427 0956
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät20.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.
Psykiatrisen diagnoosin synty potilaan ja ammattilaisen välillä tehtävä näkyvämmäksi19.11.2024 11:33:33 EET | Tiedote
Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Nuorten psykoottistyyppiset oireet kytkeytyvät masennukseen ja itsetuhoisuuteen15.11.2024 09:35:39 EET | Tiedote
Psykoottistyyppiset oireet, kuten epäluuloisuus ja epätavalliset ajatukset, ovat yleisiä nuorilla, jotka lähetetään nuorisopsykiatriseen hoitoon, ja ne liittyvät usein masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Tutkijat korostavat niiden systemaattisen arvioinnin tärkeyttä osana nuorten hoitoa.
Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle14.11.2024 11:34:59 EET | Tiedote
McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.
Vetäytyneet nuoret rakentavat identiteettinsä kärsimyksen perustalle14.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Vetäytyneiden nuorten miesten minuus erottuu muista psyykkisten ja sosiaalisten puutteiden ja fatalistisen uhriuden kautta. Kärsimys on samalla nuorten keino torjua yksilönvastuun eetos ja kapinoida yhteiskuntaa vastaan, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineisto pohjautuu Hikikomero-keskustelufoorumiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme