Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien lausunto kiinteistöverosta: Paljon korjauksia ja kunnon vaikutusarviot tarvitaan – uudistus lykättävä ensi vaalikaudelle

Jaa

Kiinteistöverotuksen uudistus on palautettava perusteelliseen jatkovalmisteluun, jotta sen huomattavat puutteet voidaan korjata ja jotta koko esitystä on mahdollista arvioida kattavien ja luotettavien vaikutusarvioiden pohjalta. Korjausten ja vaikutusarvioiden edellyttämä aika huomioiden luonnosteltu uudistus on syytä lykätä ensi vaalikaudelle.

Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton antamasta lausunnosta valtiovarainministeriön luonnoksesta kiinteistöverotuksen arvostamisuudistukseksi. Lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, jonka määräaika päättyy perjantaina 20.5.

Luonnosteltu uudistus olisi hallitusohjelman vastainen. Hallitusohjelman mukaan ”uudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa ja sitä arvioidaan tästä näkökulmasta ennen kuin se annetaan”. Kumpikaan ehto ei ministeriön luonnoksessa toteudu.

Asumisen verotus kiristyisi jopa luonnoksen arvioiden mukaan sadoilla tuhansilla kansalaisilla jopa sadoilla euroilla vuodessa. Lisäksi on varteenotettava riski verotuksen kiristymisestä vielä huomattavasti laajemmin ja enemmän, kuin luonnoksessa on arvioitu.

Alueelliset vaikutusarviot on tehty vain karkeasti postinumeroalueittain. Näinkin tarkasteltuna keskimääräiset muutokset ovat huolestuttavan suuria. Postinumeroalueiden sisäisistä eroista ei kuitenkaan tiedetä mitään, yksittäisistä kiinteistöistä puhumattakaan. Puutteellisten vaikutusarvioiden pohjalta ei näin laajamittaista ja kaikkia kansalaisia koskevaa verouudistusta pidä säätää.

Vaikutusarvioiden pohjana on lisäksi epärealistinen oletus, että kaikki kunnat muuttaisivat omatoimisesti kiinteistöveroprosenttejaan laskennallisten arvostusmuutosten perusteella. Kuntien päätäntävaltaa omien kiinteistöveroprosenttiensa asettamisessa ei kuitenkaan esitetä rajattavaksi mitenkään edes uudistuksen voimaantulovuonna. Tämä poikkeaa esimerkiksi sote-uudistuksessa noudatetusta menettelystä, jossa kunnat eivät saa päättää kunnallisveroprosenttejaan sote-uudistuksen astuessa voimaan.

Verotuksen kiristymisen hillitsemiseksi on esitetty tehotonta muutosrajoitinta, joka on lisäksi rajattu vain kolmeksi vuodeksi. Mikäli kiinteistöverotuksen arvostusuudistus halutaan tulevaisuudessa toteuttaa kaikkien kiinteistönomistajien kannalta kohtuullisesti, verojen kiristymistä on hillittävä huomattavasti esitettyä voimakkaammin tiukalla ja pysyvällä muutosrajoittimella.

Luonnoksen puutteellisten tarkastelujen perusteella on mahdotonta arvioida, kuinka hyvin luonnoksessa esitetyllä kiinteistöjen arvostusmenetelmällä ja hinta-aineistolla onnistutaan käytännössä selvittämään kiinteistöjen käyvät arvot riittävällä tarkkuudella. Mikäli uusi arvostusmenetelmä on käytännössä epätarkka, voi se helposti johtaa kohtuuttomaan yliverotukseen yksittäistapauksissa.

Huomattava ongelma on myös odotettavissa oleva oikaisuvaatimusten räjähdysmäinen kasvu ja niiden käsittelyn paha ruuhkautuminen, mikäli uudistus toteutettaisiin luonnoksen mukaisella aikataululla ja puutteellisiin arvioihin perustuen.

Uudistus myös kiristäisi sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotusta, mutta näitä vaikutuksia ei ole luonnoksessa pystytty arvioimaan. Kaavaillun uudistuksen heijastusvaikutukset muuhun verotukseen on selvitettävä huomattavasti perusteellisemmin.

Hallitusohjelman mukaan ”kiinteistöverouudistuksen yhteydessä selvitetään, miten verovelvollisen alhainen maksukyky voidaan ottaa huomioon”. Luonnos ei kuitenkaan sisällä mitään esitystä verovelvollisen maksukyvyn huomioimisesta.

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kaikkiaan valtiovarainministeriön luonnoksen puutteita niin mittavina, että koko uudistusta on syytä lykätä sekä kuntien että kansalaisten kannalta turvallisempaan ajankohtaan. Hätäilyyn ei ole mitään syytä.

- Luonnos on keskentekoinen. Riittävä lisäaika tarvitaan uudistuksen huolelliseen jatkovalmisteluun, puutteiden korjaamiseen ja vaikutusten kunnolliseen selvittämiseen.

Kiinteistöverotusta on kehitettävä niin, että tuleva uudistus on laajasti hyväksyttävissä ja kestää aikaa.

- Tätä kansalaisiin hyvin laajasti vaikuttavaa uudistusta ei tule yrittää hätäisesti säätää enää kuluvalla vaalikaudella, Lehtinen katsoo.

Tutustu tarkemmin Veronmaksajien lausuntoon osoitteessa veronmaksajat.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajien vaalikysely: Ehdokkaat tyrmäävät maakuntaveron4.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Selvä enemmistö eli 59 prosenttia kevään alue- ja kuntavaalien ehdokkaista suhtautuu erittäin tai jokseenkin kielteisesti maakuntaveroon. Myönteisesti suhtautuvia on vain 20 prosenttia. Jopa 80 prosenttia vastaajista uskoo, että uuden maakuntatason verottajan lisääminen kuntien ja valtion rinnalle kiristäisi ajan myötä verotusta kokonaisuutena. Tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton teettämästä kyselystä*, johon vastasi yli tuhat ehdokasta läpi puoluekentän. Maakuntaveron vastustus oli jyrkintä kokoomuksessa ja perussuomalaisissa. Myös sdp:n ja keskustan ehdokkaissa oli enemmän veron vastustajia kuin kannattajia. Myönteisesti veroon suhtauduttiin vain vasemmistoliiton ja vihreiden vastauksissa. - Kyselyn perusteella uusi oma vero ei ole tulevien päättäjien mielestä toimiva tapa rahoittaa hyvinvointialueita. Samaan lopputulemaanhan päätyi myös parlamentaarinen maakuntaverokomitea neljä vuotta sitten, huomauttaa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Kysely kartoitti ehdokk

Veronmaksajien Lehtinen kasvutyöryhmästä: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla kiristäisi laajasti verotusta, listaamattomien yhtiöiden osinkoveroa ei saa kiristää28.2.2025 14:48:16 EET | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kasvutyöryhmän esitystä perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla raakileena, joka synnyttää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. - Työryhmä on tarkastellut asiaa lähinnä yritysvarallisuuksien kertymisen ja sukupolvenvaihdosten kannalta. Tämä on tärkeä mutta aivan liian kapea näkökulma perintöverotukseen. - Tällaista kaikkia suomalaisia koskevaa verouudistusta pitää tarkastella huomattavasti laajemmin, sanoo Lehtinen. Oma lukunsa on työryhmän esitys kiristää samassa yhteydessä rajusti listaamattomien yhtiöiden osinkoina jakaman voiton verotusta. Tätä Lehtinen ei pidä järkevänä eikä hyväksyttävänä. Osinkoverotusta kiristämällä heikennettäisiin selvästi yrittäjyyden taloudellisia kannustimia, mikä olisi aivan väärä suunta. - Listaamattoman yhtiön osinkona jakaman voiton verotusta ei saa kiristää osana perintöverotuksen muutoksia, eikä muutenkaan. Perintöveron korvaaminen luovutusvoiton verotuksella uhk

Veronmaksajat: Yhteisöveron alennus 18 prosenttiin on kannatettava kasvutoimi - listaamattoman yhtiön osinkoverotusta ei saa kiristää18.2.2025 13:39:58 EET | Tiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kannattaa yhteisöveron alentamista 18 prosenttiin osana hallituksen tulevan kasvuriihen veroratkaisuja. Yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka parantaisi Suomen asemaa tiivistyvässä kansainvälisessä verokilpailussa. - Tämä olisi vahva ja konkreettinen signaali kaikille, että Suomi on myös tulevaisuudessa yritysmyönteinen ja turvallinen toimintaympäristö, Lehtinen katsoo. Staattiset verotuottolaskelmat eivät yhteisöveroa alennettaessa ole perusteltuja, sillä veropohja vahvistuu alennuksen dynaamisten vaikutusten kautta. Yhteisöverokantaa alennettiin edellisen kerran tuntuvasti vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto pysyi selkeästä alennuksesta huolimatta aluksi lähes aiemmalla tasolla, ja on sittemmin kasvanut vahvasti. - Yhteisöveron maltillinen alennus ei tälläkään kertaa uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä. Yhteisöveron alennus kannustaisi myös paikallisesti toimivia listaamattomia yr

Veronmaksajien kuntaverovertailu: Keskituloisten puolisoiden verorasitus vaihtelee kunnittain tuhansia euroja13.2.2025 01:00:00 EET | Tiedote

Maakuntakeskusten vertailussa keskituloiset puolisot maksavat vuonna 2025 eniten veroja Mikkelissä. Eroa on lähes 3 700 euroa keveimmin verottavaan Helsinkiin verrattuna. Helsingin lisäksi kevyesti verottavia maakuntakeskuksia ovat Turku ja Tampere. Kokkola ja Kouvola ovat puolestaan verottajina ankarimmat keskukset Mikkelin jälkeen. Maakuntakeskusten verovertailussa huomioidaan tuloverojen lisäksi myös kiinteistöverot. – Kasvukolmio erottuu muista. Pienempien maakuntakeskusten ero on Helsingin ohella myös Turkuun ja Tampereeseen monin paikoin toista tuhatta euroa, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen toteaa. Muun muassa nämä tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2025 kuntave-rovertailusta. Vuonna 2025 Manner-Suomen kirein verotus on Halsualla ja kevein Kauniaisissa, kun tarkastellaan keskituloisten palkansaajapuolisoiden maksamia tuloveroja. Halsualla he maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 31 300 euroa*. Ero Kauniaisiin on reilut 5 800 e

Veronmaksajat laski: Keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia, vaikutus lompakossa 655 euroa9.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025. Palkkaverotuksen kiristyminen syö kuitenkin reaalipalkkojen nousun tuomaa ostovoiman kasvua. Keskituloisen 4 074 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoima kasvaa 1,9 prosenttia vuonna 2025. Euroissa tämä merkitsee ostovoiman kohentumista 655 eurolla vuodessa. Ostovoiman kasvu on hieman hitaampaa kuin vuonna 2024, mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu palkankorotusten, verojen ja kuluttajahintainflaation (ml. kulutusverojen korotukset) vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan. Inflaatiopiikin synnyttämää ostovoimakuoppaa ei vielä kokonaan kurota umpeen. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye