Vienti veti hyvin alkuvuonna – maaliskuussa käänne huonompaan

“Viennin vahva kehitys alkuvuonna on hyvä uutinen koronakriisin moukaroimalle Suomen taloudelle. Käänne on kuitenkin nähtävissä jo maaliskuun luvuissa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.

Hänen mukaansa vuosi 2019 oli viennissä kaikkien aikojen kasvuvuosi asiakirjatilastojenkin mukaan, mutta tämän vuoden tammi-helmikuussa viennin vauhti on ollut vieläkin kovempaa. Maaliskuussa tuli kuitenkin selvä käänne, joskaan luvut eivät olleet vielä murskaavia.

“Maaliskuun pudotus oli vasta kaksi prosenttia, vaikka tilanne on maaliskuussa ollut todella vaikea jo kaikkialla. Huhtikuussa tulemme mahdollisesti näkemään jo ihan toisenlaisia lukuja”, Vuori arvioi tilastoja.

Näiden tilastojen mukaan Suomen vienti veti erittäin hyvin ihan alkuvuonna, mikä on erinomainen uutinen. Näitä lukuja ei pidä kuitenkaan tuijottaa tyytyväisinä, sillä on varsin ilmeistä, että suunta muuttuu.

”Viime aikoina maksuviivästykset, kontti- ja komponenttipula sekä työvoiman liikkumisrajoitukset ovat alkaneet aiheuttaa hankaluuksia myös vientiyrityksille”, Vuori sanoo.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan kauppakamareiden myöntämien alkuperätodistusten määrät ovat viime vuosina varsin hyvin ennakoineet Suomen koko viennin suuntaa ja myöhemmin julkistettavia tullin virallisia tavaravientitilastoja, vaikka kauppakamareiden myöntämät vientiasiakirjat eivät kerro Suomen viennistä EU:n sisämarkkinoille. Ne eivät myöskään kerro viennin arvon muutoksista.

Viennin edistämisen on oltava osa Suomen elvytyspolitiikkaa

Suomen nopea toipuminen koronakriisistä vaatii juuri viennin vetoapua, kun kotimainen kysyntä on törmännyt kuin seinään, muistuttaa Timo Vuori. Siksi Suomelle on tärkeää, että vienti ja tuonti pystytään turvaamaan kriisioloissakin, vaikka ihmisten matkustamista rajoitetaan.

“On elintärkeää, että Suomelle keskeiset vientimarkkinat kuten Yhdysvallat selättävät koronaviruksen nopeasti ja pitävät myös markkinansa avoimena. Lohdullinen tieto on Kiinan markkinoiden piristyminen sekä tuotannon ja satamien käynnistyminen”, toteaa Vuori.

Vuoren mukaan suomalaisyritysten aktiivinen läsnäolo vientimarkkinoilla myös koronakriisin aikana on tärkeää siinäkin mielessä, että ne voivat tarttua eri maiden elvytyspakettien tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin heti kun elämä vientimarkkinoilla alkaa normalisoitua. Viennin edistämisen on oltava osa Suomenkin elvytyspolitiikkaa koronakriisissä.