Viestintätyö jakautuu yhä useammalle työyhteisön jäsenelle - edellyttää uudenlaista johtamista
KTM Kaisa Pekkala tutki väitöskirjassaan, millaisia merkityksiä ja käsityksiä työntekijät ja organisaatioiden johto liittävät työntekijöiden viestintärooliin sosiaalisessa mediassa.
"Koin tärkeäksi tutkia aihetta molempien, niin johdon kuin työntekijöidenkin näkökulmasta, sillä aikaisempaa tutkimusta aiheesta on varsin vähän tarjolla. Yhdessä nämä näkökulmat lisäävät ymmärrystä viestintätyön jakautumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä työpaikoilla.”
Pekkalan mukaan etenkin asiantuntijaorganisaatiot ovat tulleet yhä riippuvaisemmiksi työntekijöidensä viestintäaktiivisuudesta ja -kyvykkyydestä digitaalisessa viestintäympäristössä.
"Monet työnantajat kannustavat työntekijöitään hyödyntämään somea ammatillisesti ja ovat kehittäneet käytänteitä ja koulutuksia, joilla työntekijöitä tuetaan tässä uudessa roolissa", Pekkala kuvaa.
Sosiaalinen media osana työnkuvaa
Pekkala havaitsi, että aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa työntekijöiden someviestintää on pidetty pääosin vapaaehtoisena toimintana ja eräänlaisena organisaatiokansalaisuuden, ’organizational citizenship behavior’, muotona.
”Omassa tutkimuksessani kävi ilmi, että viestintäroolit ovat muutoksessa ja osa työntekijöistä pitää someviestintää sellaisena tehtävänä, jota heiltä odotetaan osana työnkuvaa.”
Työelämän viestinnällistyminen ja viestintäympäristön digitalisoituminen vaativat työntekijöiltä uusia taitoja ja totuttautumista uusiin toimintatapoihin.
"Tulosten pohjalta näyttää siltä viestintätyö jakautuu organisaatioissa yhä useammalle. Samaan aikaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että monet työntekijöistä eivät vielä luota kykyihinsä toimia tällaisessa uudessa roolissa", Pekkala kuvaa.
Viestinnällistyminen muokkaa asiantuntijatyötä
Väitöskirja pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, miten sosiaalisen median ammatillinen hyödyntäminen nähdään osana asiantuntijatyötä. Lisäksi se tekee näkyväksi viestinnän johtamisen muutoksen, mihin liittyvät niin viestintäteknologian, viestintäroolien kuin osaamistarpeidenkin muutos.
"Tulokset indikoivat sitä, että organisaatioilla on tärkeä tehtävä työikäisten viestintäkyvykkyyden kehittämisessä uudessa digitaalisessa työympäristössä", Pekkala mainitsee ja jatkaa:
"Toivon, että tämä väitöskirja inspiroi lisätutkimusta aiheesta, sillä ilmiönä työelämän viestinnällistyminen koskettaa lähes kaikkia työntekijöitä ja organisaatioita asiantuntijasektorilla. On tärkeää, että ymmärrämme millaisia vaikutuksia sillä on työelämän laatuun, ja miten se pitäisi ottaa huomioon johtamisessa.”
Tutkimuksen aineisto koostui 23 haastattelusta ja 1179 kyselytutkimuksen vastauksesta. Aineisto kerättiin suomalaisista asiantuntijaorganisaatioista.
KTM Kaisa Pekkalan viestinnän johtamisen väitöskirjan "Social media and new forms of communicative work" tarkastustilaisuus pidetään 8.10.2021 klo 12–16. Vastaväittäjänä toimii professori Joep Cornelissen (Erasmus University) ja kustoksena professori Chiara Valentini (Jyväskylän yliopisto). Tilaisuus pidetään englanniksi. Yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset kysymyksensä kustokselle, puh. +358408283316
Lisätietoja:
Kaisa Pekkala, kaisa.k.pekkala@jyu.fi, +358405456333
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petra Thurenviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358504711642petra.t.thuren@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tasavallan presidentti pitää ensimmäisen Martti J. Kari -muistoluennon Jyväskylän yliopistossa22.11.2024 16:30:07 EET | Tiedote
Martti J. Kari -muistoluento 3.12.2024 klo 15.00–16.00, Jyväskylän yliopiston juhlasali, päärakennus (C), Seminaarinkatu 15, Jyväskylä.
Väitös: Luokan ulkopuolella tapahtuva kielenoppiminen osaksi myös vieraan kielen opetusta ja arviointia22.11.2024 08:58:00 EET | Tiedote
FM Elisa Räsäsen väitöstutkimus osoittaa, että kielenoppijoilla on monia mahdollisuuksia käyttää opiskelemaansa kieltä luokan ulkopuolella myös vieraan kielen oppimisen kontekstissa. Oppitunneilla voidaan tukea tätä luokan ulkopuolella tapahtuvaa oppimista tarjoamalla välineitä teknologiavälitteisen ympäristön hyödyntämiseen ja kielenkäytön reflektoimiseen.
Väärällä tiedolla vaikuttaminen toi Vuoden Uno -palkinnon Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun - Misinformaation tutkimukseen merkittävä rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvostolta20.11.2024 12:38:30 EET | Tiedote
Professoriliiton Jyväskylän osasto on myöntänyt Vuoden Uno -palkinnon viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aholle syyskokouksessaan 19.11.2024. Samana päivänä Strategisen tutkimuksen neuvosto “sinetöi” nimityksen myöntämällä Luoma-ahon tutkimusryhmälle lähes 500 000 euron rahoituksen liittyen tekoäly- ja informaatiovaikuttamiseen. Vuodesta 2014 lähtien Jyväskylän yliopistossa kahdessa eri tiedekunnassa professorina työskennellyt Luoma-aho on tehnyt monipuolista ja ansiokasta tutkimusta muun muassa viestinnän luotettavuuden, vaikuttavuuden sekä misinformaation parissa.
Flerspråkiga barns hemspråk kan också beaktas i tvåspråkig undervisning20.11.2024 09:05:00 EET | Tiedote
Anu Palojärvi vid Jyväskylä universitet har i sin doktorsavhandling undersökt hur en expertlärare, som arbetar med tvåspråkig (finsk-svensk) undervisning på daghem med flerspråkiga barn, tänker och agerar. Resultaten tyder på att utvecklande av tvåspråkig undervisning och inkludering av de flerspråkiga barnens hemspråk kan ske samtidigt. En skicklig lärare kan därför både stödja inlärning av nya språk genom tvåspråkig undervisning och visa uppskattning för och ge utrymme åt de flerspråkiga barnens hemspråk, vilket gör undervisningen mer socialt rättvis.
Monikielisten lasten kotikielet voidaan huomioida myös kaksikielisessä opetuksessa20.11.2024 09:00:50 EET | Tiedote
KM Anu Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavan eksperttiopettajan ajattelua ja toimintaa monikielisten lasten kanssa. Tulosten perusteella kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielien mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Taitava opettaja voi siis tukea sekä uusien kielten oppimista kaksikielisellä opetuksella että osoittaa arvostusta ja antaa tilaa monikielisten lasten kotikielille, mikä tekee opetuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme