Aalto-yliopisto

Virtuaalitodellisuuspeli osoittautui tehokkaaksi lasten ADHD-oireiden arvioinnissa

Jaa
Arkielämän haasteiden ympärille rakennettu EPELI voi tulevaisuudessa auttaa myös ADHD:n hoidossa.
Osallistujien piti virtuaalilaseja ja liikeohjainta käyttäen suorittaa kotia esittävässä virtuaaliympäristössä joukko arkipäivän tehtäviä annettujen ohjeiden mukaan. © Peili Vision Oy
Osallistujien piti virtuaalilaseja ja liikeohjainta käyttäen suorittaa kotia esittävässä virtuaaliympäristössä joukko arkipäivän tehtäviä annettujen ohjeiden mukaan. © Peili Vision Oy

ADHD:ta eli aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriötä esiintyy noin kuudella prosentilla maailman lapsista.

Oireyhtymän oireiden kartoitus on perustunut pääasiassa lapsen, vanhempien ja opettajan haastatteluihin ja kyselyihin. Toistaiseksi paras objektiivinen pitkäkestoista tarkkaavaisuutta mittaava menetelmä on ollut CPT-testi, jossa tutkittavan pitää reagoida painalluksella kaikkiin ruudulle ilmestyviin kirjaimiin X-kirjainta lukuun ottamatta.

Kyselyissä ja testissä on heikkoutensa.

”Kyselyjen haaste on tulkinnanvaraisuus, ja CPT ei taas mittaa arkielämän suoriutumista”, sanoo Aalto-yliopiston akatemiatutkija Juha Salmitaival. Hän on yhdessä Åbo Akademin psykologian professorin Matti Laineen, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Erik Seesjärven sekä Peili Vision Oy:n kanssa kehittänyt arkielämän tilanteita simuloivaa EPELI-virtuaalipeliä.

Tuoreessa tutkimuksessa ryhmä, jossa oli lisäksi mukana Helsingin yliopiston ja HUSin, Geneven yliopiston ja Tillburgin yliopiston tutkijoita, selvitti pelin toimivuutta ADHD:n oireiden arvioimisessa. Tutkimuksessa oli mukana 47 ADHD-diagnoosin saanutta lasta ja 65 verrokkilasta. Lapset olivat iältään 9–12-vuotiaita.

Osallistujien piti virtuaalilaseja ja liikeohjainta käyttäen suorittaa kotia esittävässä virtuaaliympäristössä joukko arkipäivän tehtäviä annettujen ohjeiden mukaan.

”Se vaati suunnittelua, reitin miettimistä, asioiden muistamista ja kykyä olla reagoimatta eteen tulleisiin häiriöihin”, Salmitaival selittää.

Tutkimus osoitti, että ADHD-diagnoosin saaneet lapset tekivät tehtävissä selvästi enemmän virheitä ja ylimääräisiä toimintoja kuin verrokkiryhmän lapset. Pelin tulokset korreloivat myös hyvin kyselyillä kartoitettujen arjen haasteiden kanssa.

”Peli on jo nyt tarkkuudeltaan vertailukelpoinen CPT-menetelmän kanssa, vaikka sen kehitys on vasta alussa. Lisäksi sen avulla pystytään kuvaamaan paljon kattavammin erilaisia arjen haasteita.”, Salmitaival sanoo.

Arviointia oman kuplan ulkopuolella

ADHD:lle ominaisia oireita ovat ikään ja kehitystasoon nähden liiallinen tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivinen eli hetken mielijohteista syntyvä käytös. Samanlaisia oireita voi olla lievempinä myös henkilöillä, joilla ei ole varsinaista ADHD-oireyhtymää.

”Nykyisessä Netflixin ja kännyköiden maailmassa tarkkaavaisuuden haasteet koskevat enemmän tai vähemmän meitä kaikkia. Vanhempien voikin olla vaikea arvioida, onko lapsen käytös poikkeavaa; arviointi kun tapahtuu aina omassa kuplassa. Kun lasten suoriutumista testataan identtisessä peliympäristössä, erot ovat objektiivisemmin selvitettävissä”, Salmitaival sanoo.

Alakouluikäisillä levottomuus ja tarkkaamattomuus ovat näkyvimpiä koulutyötä sekä arkielämää haittaavia ongelmia.

”EPELI-pelin avulla voi jatkossa olla mahdollista tarkentaa objektiivisemmin lapsen oirekuvaa ja arkielämän toimintakykyä jo ennen lääkärin vastaanotolle tuloa, mikä nopeuttaa lapsen tilanteen arviointia. Erityistä hyötyä pelistä voisi olla hoitovaikutusten seurannassa” sanoo Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian professori Eeva Aronen.

Tulevaisuudessa EPELIä on tarkoitus kehittää niin, että sitä voitaisiin käyttää myös ADHD:n seurannassa ja hoidossa.

”Voimme esimerkiksi seurata, miten muutokset arkisissa asioissa, kuten vaikka nukkumisessa, vaikuttavat suoriutumiseen. Siitä seuraava askel on pärjäämisen tukeminen pelin avulla. Peli voisi esimerkiksi neuvoa, miten tarkkaavaisuutta vaativissa tilanteissa selviytyy paremmin”, Juha Salmitaival sanoo.

Apua resurssipulaan

ADHD ei ole ainoa aivojen toimintahäiriö, jonka diagnoosi nykymenetelmin on haasteellista. Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen haasteita esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla esimerkiksi autismin, mielenterveyshäiriöiden, aivovammojen ja ikääntymiseen liittyvien aivosairauksien yhteydessä.

Terveydenhuolto painii kuitenkin pahenevan resurssipulan kanssa. THL:n tilastojen mukaan 30 prosenttia lapsista ja nuorista ei syksyllä 2021 päässyt psykiatrin vastaanotolle laissa säädetyssä enimmäisajassa.

”EPELIstä on olemassa myös etänä käytettävä tietokoneversio. Tämä ja kehittämämme nettitestausalusta SOILE voisivat tuoda resurssipulaan helpotusta, koska niiden avulla voitaisiin toteuttaa esimerkiksi toiminnanohjauksen häiriöiden alustavaa kartoitusta ja seurantaa kotoa käsin. Nettitestauksissa tutkittavien joukko voi olla periaatteessa miten suuri hyvänsä”, sanoo Matti Laine.

Artikkeli: Quantifying ADHD Symptoms in Open-Ended Everyday Life Contexts With a New Virtual Reality Task (journals.sagepub.com)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Salmitaival
Akatemiatutkija, Aalto-yliopisto
puh. 040 511 8678
juha.salmitaival@aalto.fi


Erik Seesjärvi
Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
puh. 050 428 4460
erik.seesjarvi@helsinki.fi


Matti Laine
Professori, Åbo Akademi
matti.laine@abo.fi


Eeva Aronen
Professori, Helsingin yliopisto
puh. 050 427 9218
eeva.aronen@hus.fi

Kuvat

Osallistujien piti virtuaalilaseja ja liikeohjainta käyttäen suorittaa kotia esittävässä virtuaaliympäristössä joukko arkipäivän tehtäviä annettujen ohjeiden mukaan. © Peili Vision Oy
Osallistujien piti virtuaalilaseja ja liikeohjainta käyttäen suorittaa kotia esittävässä virtuaaliympäristössä joukko arkipäivän tehtäviä annettujen ohjeiden mukaan. © Peili Vision Oy
Lataa
© Peili Vision Oy
© Peili Vision Oy
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

twitter.com/aaltouniversity

youtube.com/aaltouniversity

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten viherympäristöjen elvyttävyyden näkyviä ja näkymättömiä piirteitä21.11.2024 10:30:09 EET | Tiedote

Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten? Maisema-arkkitehtuurin tutkijat pureutuvat tuoreessa tutkimuksessaan viherympäristöjen elvyttävyyteen selvittämällä mitkä näkyvät ja näkymättömät ominaisuudet suomalaisissa metsissä ja toisaalta japanilaisissa puutarhoissa tukevat ihmisten elpymistä.

Yhä harvempi yliopisto-opiskelija jää kotiseudulleen Suomen suurimmissa kaupungeissa – uusi selvitys näyttää kaupunkikohtaiset erot20.11.2024 09:45:00 EET | Tiedote

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on tarkastellut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla yliopisto-opiskelijoiden muuttoliikkeitä Suomen suurimmissa kaupungeissa viimeisten 20 vuoden aikana. Tarkastelussa vertailtiin erikseen pääkaupunkiseudun kuntia sekä Tamperetta, Turkua ja Oulua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye