Vuoden museoviestintäteko -kilpailun finalistit valittu

Vuoden viestintäteko -palkinto jaetaan joka toinen vuosi onnistuneelle, positiivisesti erottuvalle viestintäteolle. Suomen museoliitto ja Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Suomen komitea palkitsevat Vuoden viestintäteon tänä keväänä neljättä kertaa. Kilpailuun tuli määräaikaan mennessä 13 hakemusta, joista palkintolautakunta on valinnut finaaliin kuusi kokonaisuutta. 

Merkittävä osa kilpailuun osallistuneista viestintäteoista oli digitaalisia. Siihen vaikutti osaltaan koronatilanne, joka on lisännyt museoiden verkkonäkyvyyttä. Palkintolautakunta halusi nostaa finaaliin monenlaisia viestintätekoja: markkinointikampanjoita, korona-ajan pop up -tempauksia sekä laajoja kehittämishankkeita.

Vuoden viestintäteko 2021 -voittaja julkaistaan Valtakunnallisten museopäivien yhteydessä järjestettävässä Museopalkintogaalassa Turussa 27. toukokuuta 2021. 

Palkintolautakunnan jäseninä ovat ICOMin edustaja Anne Laiti (lautakunnan puheenjohtaja), Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Samu Forsblom, Ylen toimittaja Toivo Haimi, ICOMin edustaja Elina Makkonen, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, Suomen museoliiton viestintäpäällikkö Tuuli Rajavuori sekä Lahden museoiden johtaja Tuulia Tuomi. Lautakunnan sihteerinä toimii Museoliiton projektisuunnittelija Eeva-Liisa Taivassalo.

Vuoden museoviestintäteko 2021 -finalistit

Aboa Vetus Ars Nova: minuuttiopastukset ja ikkunanäyttely

Koronasulun aikana museo piristi kaupunkilaisia ikkunanäyttelyllä, joka tehtiin museon sisäänkäynnin yhteyteen Aurajokirannan kävelykadun varrelle. Sisäänkäynnin yläpuolelle projisoitiin videoteos ja sivuikkunoissa oli kolme näyttöä, joissa pyörivät museon henkilökunnan tuottamat Minuuttiopastus-videot. Minuuttiopastus-videot kertoivat kiinnostavia yksityiskohtia museoalueen historiasta, arkeologiasta ja taiteesta. Kaikki minuuttiopastus-videot on julkaistu myös verkossa.

Ikkunanäyttelyn avulla museo tavoitti yleisöä myös silloin, kun näyttelytilat olivat suljettuna. Suositulla kävelykadulla museon sisällöt tavoittivat myös kaupunkilaisia, jotka eivät muuten ole museon kanta-asiakkaita.

Arkkitehtuurimuseo: Arkkitehtuuria irti maasta! – 1920-luvun Helsinki -opastussarja

Arkkitehtuuria irti maasta! -sarja kokoaa alleen arkkitehtuuriin liittyviä opastussarjoja. Ensimmäisessä sarjassa tutustuttiin 1920-luvun Helsinkiin. Oppaina sarjassa toimivat Arkkitehtuurimuseon ammattilaiset ja sisältöä täydentävät upeat ilmakuvat. Opastussarjan suunnittelu ja toteutus tehtiin nopealla aikataululla koronatilanteen takia: kun museo oli kiinni, 1920-luvun arkkitehtuuriin pystyi tutustumaan virtuaalisesti millä tahansa paikkakunnalla.

Opastukset saavuttivat suuren suosion muun muassa eri kaupunginosien sosiaalisen median ryhmissä. Laadukas sisältö yhdistettynä sujuvaan kerrontaan vie katsojan mukanaan 1920-luvulle.

HAM ja Helsingin kaupunginmuseo: Mieliala – Helsinki 1939‒1945 -näyttelyn markkinointi

Tennispalatsiin ja Hakasalmen huvilaan levittäytyvä näyttelykokonaisuus esitteli kuvataiteen ja valokuvien avulla pessimismiä ja optimismia, joihin sodan oloissa oli totuttava. Näyttely oli ensimmäinen kerta, kun erilliset museoyksiköt viestivät yhteisestä näyttelystä, kahdessa eri toimipisteessä ja erilaisilla avoinnaolokausilla. Näyttelyn markkinointiin kuului monia osia: kiinnostava tempaus oli esimerkiksi Kolmen sepän patsas piilottaminen laatikkoon kuvaamaan taideteosten evakuoimista.

Museot reagoivat myös ajankohtaiseen koronatilanteeseen. Museot tallensivat korona-ajan mielialoja verkossa ja kirjalliset mielialaraportit liitettiin Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin. Näyttelyn teemoja tuotiin esiin lisäksi monipuolisessa podcast-sarjassa.

Museokeskus Vapriikki: korona-ajan someviestintä

Kun museot suljettiin maaliskuussa 2020, Museokeskus Vapriikki päätti tarjota asiakkailleen museoelämyksiä sosiaalisessa mediassa.Vapriikki oli ensimmäisten museoiden joukossa tarjoamassa virtuaalisia museokierroksia Instagram- ja Facebook -kanavillaan. Lisäksi Vapriikki teki yhteistyössä YLEn ja Aamulehden kanssa tuottamalla opastuksia ja luentoja, jotka tavoittivat tuhansia katsojia. Lisäksi Vapriikin somessa aloitettiin sarja, joka esitteli kokoelmatyötä, näyttelyiden rakentamista ja tutkijan työtä.

Vapriikki auttoi myös Tampereen kaupungin kouluja avaamalla museon tilat Mediakoulun studiokäyttöön. Sieltä vedettiin koululaisille sopivaa ohjelmaa: opastettuja kierroksia ja asiantuntijachatteja. Museon toiminta on erinomainen esimerkki uuteen tilanteeseen sopeutumisesta ja henkilökunnan joustavuudesta.

Museovirasto: korkearesoluutiokuvien avaaminen vapaaseen käyttöön

Museovirasto avasi joulukuussa 2020 yli 200 000 valtiollisten kuvakokoelmien kuvaa ja kokoelmaesineiden kuvaa korkearesoluutioisina avoimella CC BY -lisenssillä. Kyseessä on Suomen suurin painotasoisten aineistojen avaaminen vapaaseen käyttöön. Kuvat löysivät yleisönsä heti. Museoviraston vapaasti saatavilla olevia kuvia käytetään ja jaetaan ahkerasti useissa some-kanavissa ja erilaisissa keskusteluryhmissä. Lisäksi lehdistö on tehnyt runsaasti kuvakertomuksia, joissa käsitellään oman lähialueen historiaa.

Kokoelmin avaaminen on iso kulttuuriteko. Se tukee kulttuuriperinnön saavutettavuutta sekä avointa ja laajaa käyttöä. Myös tutkimukselle uudistus tuo merkittäviä etuja sekä mahdollistaa samalla entistä laajemman osallistavan toiminnan.

Turun museokeskus: Museoduunari Eikka

Museoduunari Eikka on robotti, joka viestii yleisölle museotyön merkityksestä ja monipuolisuudesta. Eikka kiertää Turun museokeskuksen eri kohteissa ja tutustuu museoissa tehtäviin töihin. Eikalla on oma Instagram-tili, johon päivitetään seikkailuja museotyön parissa.

Eikka kertoo monipuolisesta museotyöstä helposti lähestyttävällä tavalla. Suuren yleisön lisäksi Eikan kohderyhmää ovat myös Museokeskuksen työntekijät. Eikan avulla on parannettu sisäistä viestintää. Some-tilin kautta kollegat saavat kuulla toistensa töistä ja pysyvät kartalla isohkon organisaation tapahtumista. Palkintoraati kiittää erityisesti Eikan iloista ja positiivista asennetta.