Vuorotyöstä johtuva unihäiriö voi vaikuttaa geenien toimintaan – lomalla palauttava vaikutus DNA:n muutoksiin
Pitkäaikainen univaje on terveydelle haitallista, ja se lisää psykiatristen ja somaattisten sairauksien, kuten masennuksen tai sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Vielä on kuitenkin vähän tietoa niistä univajeen aiheuttamista molekyylibiologisista mekanismeista, jotka ovat terveyshaittojen taustalla.
Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL) sekä Finnair selvittivät vastikään julkaistussa tutkimuksessa DNA-metylaation dynaamisia muutoksia vuorotyötä tekevillä. DNA:n metylaatio on epigeneettistä säätelyä, joka muokkaa geenien toimintaa ja säätelee niiden aktiivisuutta ilman, että DNA:n emäsjärjestys muuttuu.
DNA-metylaation aiheuttamista lyhytaikaisista geenimuutoksista tiedetään vain vähän. Metylaatio on yhteydessä elinympäristöömme, mutta se, miten ympäristömme vaikuttaa epigeneettiseen säätelyyn ja geenien toimintaan, kaipaa lisää tutkimusta.
Tuoreen tutkimuksen avulla tutkijat ovat saaneet lisää tietoa sekä DNA-metylaation toiminnasta että biologisista prosesseista, jotka vaikuttavat vuorotyöhön liittyvään unihäiriöön.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Scientific Reports -julkaisusarjassa.
DNA-metylaation muutokset voivat välittää univajeen aiheuttamia tulehduksia
Tutkimukseen osallistui 32 vuorotyöntekijää, joista 21 kärsi vuorotyön aiheuttamasta unihäiriöstä ja 11 edusti kontrolliryhmää. DNA-metylaation dynaamisia muutoksia selvitettiin koko perimän kattavalla analyysilla sekä työn aikana että lomajakson jälkeen.
Tutkimuksessa havaittiin, että vuorotyön aiheuttamasta unihäiriöstä kärsivillä esiintyi geenien toimintaan vaikuttavia DNA:n metylaation muutoksia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lomajaksojen lepo ja palautuminen johtivat myös työjakson aikana havaittujen DNA-metylaatiomuutosten palautumiseen.
Työssä osoitettiin DNA:n metylaation dynaaminen luonne, joka korostui erityisesti NMDA-glutamaattireseptorien toiminnassa. Vahvin näyttö tuli GRIN2C-reseptorista: sen säätelyalueella tietyn CpG-emäsparin metylaatiotaso oli työjakson aikana matalampi niillä, jotka kärsivät vuorotyöstä johtuvasta unihäiriöstä. Tämä muutos kuitenkin palautui ennalleen lomajakson jälkeen.
– Tulosten perusteella voimme päätellä, että vuorotyöstä johtuvaan unihäiriöön liittyy veren valkosolujen DNA-metylaation muutoksia. Nämä muutokset, kuten tutkimuksessa työjakson aikana havaittu matala metylaatiotaso, liittyvät todennäköisesti univajeeseen ja sen aiheuttamiin tulehduksellisiin seurauksiin, joita DNA:n muutokset voivat välittää, sanoo Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, filosofian maisteri Alexandra Lahtinen.
– Riittävä lepo ja palautuminen ovat kaikille tärkeitä, mutta ne ovat erityisen tärkeitä silloin, jos taustalla on pitkäaikaista univajetta – esimerkiksi elämäntapojen tai työolosuhteiden epäsäännöllisyyteen liittyen. On kuitenkin positiivista, että ainakin osa tutkimuksessa havaituista vuorotyöunihäiriöön liittyvistä muutoksista palautui lomajakson jälkeen, toteaa tutkimuksen vastuututkija, Helsingin yliopiston ja THL:n professori Tiina Paunio.
Artikkeli:
Alexandra Lahtinen, Antti Häkkinen, Sampsa Puttonen, Päivi Vanttola, Katriina Viitasalo, Tarja Porkka-Heiskanen, Mikko Härmä, Tiina Paunio. Differential DNA methylation in recovery from shift work disorder. Scientific Reports, 2021. DOI: 10.1038/s41598-021-82627-0
Lisätietoja:
Tiina Paunio, professori, Helsingin yliopisto, tutkimusprofessori, THL
Puh. 050 350 7936
tiina.paunio@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät20.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.
Psykiatrisen diagnoosin synty potilaan ja ammattilaisen välillä tehtävä näkyvämmäksi19.11.2024 11:33:33 EET | Tiedote
Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Nuorten psykoottistyyppiset oireet kytkeytyvät masennukseen ja itsetuhoisuuteen15.11.2024 09:35:39 EET | Tiedote
Psykoottistyyppiset oireet, kuten epäluuloisuus ja epätavalliset ajatukset, ovat yleisiä nuorilla, jotka lähetetään nuorisopsykiatriseen hoitoon, ja ne liittyvät usein masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Tutkijat korostavat niiden systemaattisen arvioinnin tärkeyttä osana nuorten hoitoa.
Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle14.11.2024 11:34:59 EET | Tiedote
McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.
Vetäytyneet nuoret rakentavat identiteettinsä kärsimyksen perustalle14.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Vetäytyneiden nuorten miesten minuus erottuu muista psyykkisten ja sosiaalisten puutteiden ja fatalistisen uhriuden kautta. Kärsimys on samalla nuorten keino torjua yksilönvastuun eetos ja kapinoida yhteiskuntaa vastaan, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineisto pohjautuu Hikikomero-keskustelufoorumiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme