Vuorotyöstä johtuva unihäiriö voi vaikuttaa geenien toimintaan – lomalla palauttava vaikutus DNA:n muutoksiin
Pitkäaikainen univaje on terveydelle haitallista, ja se lisää psykiatristen ja somaattisten sairauksien, kuten masennuksen tai sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Vielä on kuitenkin vähän tietoa niistä univajeen aiheuttamista molekyylibiologisista mekanismeista, jotka ovat terveyshaittojen taustalla.
Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL) sekä Finnair selvittivät vastikään julkaistussa tutkimuksessa DNA-metylaation dynaamisia muutoksia vuorotyötä tekevillä. DNA:n metylaatio on epigeneettistä säätelyä, joka muokkaa geenien toimintaa ja säätelee niiden aktiivisuutta ilman, että DNA:n emäsjärjestys muuttuu.
DNA-metylaation aiheuttamista lyhytaikaisista geenimuutoksista tiedetään vain vähän. Metylaatio on yhteydessä elinympäristöömme, mutta se, miten ympäristömme vaikuttaa epigeneettiseen säätelyyn ja geenien toimintaan, kaipaa lisää tutkimusta.
Tuoreen tutkimuksen avulla tutkijat ovat saaneet lisää tietoa sekä DNA-metylaation toiminnasta että biologisista prosesseista, jotka vaikuttavat vuorotyöhön liittyvään unihäiriöön.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Scientific Reports -julkaisusarjassa.
DNA-metylaation muutokset voivat välittää univajeen aiheuttamia tulehduksia
Tutkimukseen osallistui 32 vuorotyöntekijää, joista 21 kärsi vuorotyön aiheuttamasta unihäiriöstä ja 11 edusti kontrolliryhmää. DNA-metylaation dynaamisia muutoksia selvitettiin koko perimän kattavalla analyysilla sekä työn aikana että lomajakson jälkeen.
Tutkimuksessa havaittiin, että vuorotyön aiheuttamasta unihäiriöstä kärsivillä esiintyi geenien toimintaan vaikuttavia DNA:n metylaation muutoksia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lomajaksojen lepo ja palautuminen johtivat myös työjakson aikana havaittujen DNA-metylaatiomuutosten palautumiseen.
Työssä osoitettiin DNA:n metylaation dynaaminen luonne, joka korostui erityisesti NMDA-glutamaattireseptorien toiminnassa. Vahvin näyttö tuli GRIN2C-reseptorista: sen säätelyalueella tietyn CpG-emäsparin metylaatiotaso oli työjakson aikana matalampi niillä, jotka kärsivät vuorotyöstä johtuvasta unihäiriöstä. Tämä muutos kuitenkin palautui ennalleen lomajakson jälkeen.
– Tulosten perusteella voimme päätellä, että vuorotyöstä johtuvaan unihäiriöön liittyy veren valkosolujen DNA-metylaation muutoksia. Nämä muutokset, kuten tutkimuksessa työjakson aikana havaittu matala metylaatiotaso, liittyvät todennäköisesti univajeeseen ja sen aiheuttamiin tulehduksellisiin seurauksiin, joita DNA:n muutokset voivat välittää, sanoo Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, filosofian maisteri Alexandra Lahtinen.
– Riittävä lepo ja palautuminen ovat kaikille tärkeitä, mutta ne ovat erityisen tärkeitä silloin, jos taustalla on pitkäaikaista univajetta – esimerkiksi elämäntapojen tai työolosuhteiden epäsäännöllisyyteen liittyen. On kuitenkin positiivista, että ainakin osa tutkimuksessa havaituista vuorotyöunihäiriöön liittyvistä muutoksista palautui lomajakson jälkeen, toteaa tutkimuksen vastuututkija, Helsingin yliopiston ja THL:n professori Tiina Paunio.
Artikkeli:
Alexandra Lahtinen, Antti Häkkinen, Sampsa Puttonen, Päivi Vanttola, Katriina Viitasalo, Tarja Porkka-Heiskanen, Mikko Härmä, Tiina Paunio. Differential DNA methylation in recovery from shift work disorder. Scientific Reports, 2021. DOI: 10.1038/s41598-021-82627-0
Lisätietoja:
Tiina Paunio, professori, Helsingin yliopisto, tutkimusprofessori, THL
Puh. 050 350 7936
tiina.paunio@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Elina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 409 6469elina.kirvesniemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuoden nimi on Šielâ8.11.2024 14:00:05 EET | Tiedote
Toiseksi Vuoden nimi -äänestyksessä ylsi Antti Järvinen. Kolmannen sijan jakoivat Kiekko-Espoo ja Posti. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat.
Politiikkasuositus: Palkokasvien viljelyn lisäämistä tuettava Suomessa ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi7.11.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Uudet politiikkasuositukset tarjoavat ehdotuksia palkokasvien viljelyn moninkertaistamiseksi, valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi ja kannustimien luomiseksi viljelijöille. Tavoitteena on edistää kestävää ruoantuotantoa, vähentää tuontivalkuaisen ja typpilannoitteiden tarvetta sekä parantaa huoltovarmuutta.
JULKAISUVAPAA 5.11. klo 13: Keskiajan historian tutkijat nappasivat ainutlaatuisen 13 miljoonan EU-tutkimusrahoituksen5.11.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston professorin Tuomas Heikkilän ja pohjoismaisten tutkijoiden vetämä tutkimushanke selvittää humanistisin ja luonnontieteellisin menetelmin, miten Pohjola liittyi keskiajalla kirjojen avulla läntiseen Eurooppaan. Kyseessä on ensimmäinen Euroopan tutkimusneuvoston Synergy grant -rahoitus suomalaiselle humanistiselle tutkimukselle.
Vuoteen 2025 osuu täydet kymmenen arkivapaapäivää5.11.2024 08:09:00 EET | Tiedote
Vuosi 2025 alkaa suurimmalla osalla suomalaisia arkivapaapäivällä, kun uudenvuodenpäivää 1.1. vietetään keskiviikkona. Koko vuoden aikana arkivapaapäiviä saadaan maksimimäärä eli kymmenen. Tulevan vuoden ainoa viikonloppuun osuva arkipyhä on itsenäisyyspäivä, jota vietetään vuonna 2025 lauantaina.
Potilaskohtaisten syöpähoitojen räätälöimisessä edistysaskel1.11.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Tutkijat kehittivät potilaan omiin soluihin perustuvan lääketestausalustan, joka mahdollistaa immuunihoitojen tehon ennustamisen erityisesti keuhkosyöpäpotilailla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme