Ympäristölle haitallisia tukia arvioitiin – luontokadon aiheuttaminen olisi tunnistettava verotuksessa
Poistamalla valtion taloudellinen tuki ympäristöä pilaavalta toiminnalta voidaan kohentaa sekä ympäristön että valtiontalouden tilaa. Suomen ympäristökeskuksen tänään julkaisemassa raportissa Ympäristölle haitalliset tuet Suomessa. Katsaus ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle haitallisiin tukiin on käyty läpi ympäristölle haitallisten tukien arviointimenetelmien kehitystä ja arvioitu tukien haitallisia vaikutuksia erityisesti ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle.
![© Adobe Stock](/data/images/public/69819243/70022347/790cfabd-958d-4017-9458-106f92a41958-w_720.jpg)
Raportissa tunnistettiin energia- ja liikennesektoreilta vain muutama ilmastolle tai luonnon monimuotoisuudelle haitallinen suora tuki: alueellinen kuljetustuki, lentotoiminnan tuet ja kauppa-alusten työvoimakustannusten tuki. Suorat tuet tarkoittavat varsinaisia rahansiirtoja julkiselta sektorilta yrityksille ja kotitalouksille. Suorat tuet ovat ympäristölle haitallisia, jos niiden myötä syntyy enemmän haittaa kuin olisi aiheutunut ilman tukea.
Myös pinta-alaan perustuvia maataloustukia voi pitää ympäristölle haitallisina, jos ne lisäävät peltojen raivausta ja olemassa olevien peltojen tehotonta käyttöä. Metsätalouden tukia on kehitetty vähemmän haitalliseen suuntaan, mutta niissä on edelleen ympäristölle potentiaalisesti haitallisia elementtejä.
”Maatalouden tukien tarkastelu on haastavaa, sillä tuet muodostavat laajan kokonaisuuden ja maataloudella on sekä positiivisia että negatiivisia ympäristövaikutuksia,” sanoo erikoistutkija Sampo Pihlainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Osa päästökaupan aiheuttamasta lisäkustannuksesta korvataan nykyisin energiaintensiivisille teollisuudenaloille sähköistämistuella. Sähköistämistuki on lievä parannus aiemmin käytössä olleeseen päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukeen verrattuna. Tuen saamisen edellytyksenä on sen vähintään osittainen käyttäminen päästövähennyksiin, mutta tätä ehtoa ja sen valvontaa tulisi tiukentaa. Uusiutuvan energian tuet ovat ilmaston kannalta hyödyllisiä, mutta tukiehdoissa olisi otettava nykyistä paremmin huomioon esimerkiksi maankäytön ympäristöhaitat ja vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle.
Puupolttoaineiden verottomuus keskeisin ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle haitallinen verotuki
Verotuet tarkoittavat vertailutasoa alempaa verotusta. Verotukien määrän ja suuruuden tunnistaminen on haasteellisempaa kuin suorien tukien, sillä eri arviointimenetelmissä vertailutaso määräytyy eri tavalla.
Suomen ympäristökeskuksen tuoreessa raportissa ilmastolle haitallisten verotukien tunnistamisessa hyödynnettiin enimmäistä kertaa Suomessa efektiivisen CO2-päästöohjauksen menetelmää. Tutkijat pitivät tätä menetelmää perustelluimpana, sillä siinä vertailutaso on ilmastohaitan suuruuden taloudellinen arvo. Jos verotaso on pienempi kuin haitan arvo, on kyseessä ympäristölle haitallinen verotuki. Raportin tekijät suosittelevat, että haitallisten verotukien tunnistamisessa otettaisiin huomioon laajemmin luontokadon kaltaiset ympäristöhaitat, joita ei nykyisin veroteta lainkaan.
Energia- ja liikennesektorien verotukia kartoitettaessa kävi ilmi, että verotuksen ja päästökaupan luoma hinta ilmastolle haittaa aiheuttavalle toiminnalle on pääosin riittävä. Tutkijat tunnistivat näilläkin sektoreilla kuitenkin myös puutteita. Keskeisin ympäristölle haitallinen verotuki Suomessa on puupolttoaineiden verottomuus.
Arvioitaessa tukien kokonaisvaikutuksia on pyrittävä selvittämään, saavutetaanko niiden sosioekonomiset tavoitteet taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Haasteita aiheuttavat sekä ympäristövaikutusten yhteismitallistamisen haasteet että ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutusten mahdolliset ristiriitaisuudet.
Raporttia esitellään sidosryhmätilaisuudessa 11.10. kello 9.00–10.30.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sampo PihlainenErikoistutkija
Puh:0295 252 225etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Number of moths has remained stable for 30 years, but the species have changed significantly27.6.2024 15:21:49 EEST | Press release
The 30th anniversary report of the national Nocturna moth monitoring, coordinated by the Finnish Environment Institute (Syke) and launched in 1993, presents the history, background and changing species of moths in Finland. Nocturna is one of Finland's longest-running monitorings of species and the third longest-running moth monitoring in Europe. As moths are sensitive to changes in the environment, their monitoring provides valuable information about the effects of global warming, for example.
Antalet nattfjärilar har hållits stabilt i 30 år, men artbeståndet har förändrats avsevärt27.6.2024 15:20:36 EEST | Tiedote
Finlands miljöcentrals 30-årsrapport om den riksomfattande Nocturna-nattfjärilsuppföljningen som inleddes 1993 presenterar nattfjärilsuppföljningens historia, bakgrund och nattfjärilsarter som förändras i vårt land. Nocturna är en av Finlands längsta uppföljningar av organismgrupper och den tredje längsta uppföljningen av nattfjärilar i Europa. Nattfjärilarna uttrycker lätt förändringar i miljön, så uppföljningen av dem ger värdefull information om bland annat effekterna av den globala uppvärmningen.
Det varma vädret ökade antalet observationer av cyanobakterier i insjöarna, vid kusterna och i Finska viken27.6.2024 13:06:21 EEST | Tiedote
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat sedan förra veckan. Till följd av det varma vädret förekommer det något mer cyanobakterier i insjöarna än genomsnittet för tidpunkten. Observationerna av cyanobakterier har ökat betydligt i Finska vikens havsområde och i norra delen av Östersjöns huvudbassäng.
Warm weather has increased blue-green algae observations in inland waters, on the coasts and in the Gulf of Finland area27.6.2024 13:04:13 EEST | Press release
The number of blue-green algae observations has increased since last week. As a result of the warmer weather, the occurrences of blue-green algae in inland waters are slightly above average for the time of year. There has been a significant increase in blue-green algae observations in the Gulf of Finland and in the northern part of the Northern Baltic Proper.
Lämmin sää lisäsi sinilevähavaintoja sisävesillä, rannikoilla sekä Suomenlahden alueella27.6.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Lämpimien säiden seurauksena sinilevää esiintyy sisävesillä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä enemmän. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet merkittävissä määrin Suomenlahden merialueella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme