Vulkaanisten fossiiliesiintymien uudet radioisotooppiset ajoitukset auttavat tutkijoita selvittämään nisäkkäiden evoluutiota. Oulun yliopisto on mukana tutkimuksessa, jonka odotetaan tuovan lisävalaistusta varhaisen ihmisen kehitykseen.

Tavalliset älykellot havaitsevat käyttäjänsä virusinfektion tarkasti jopa päiviä ennen varsinaisten oireiden ilmenemistä. Tuore tutkimus osoittaa, että älykelloja voitaisiinkin hyödyntää seuraavan pandemian pysäyttämiseen – tai ainakin vähentämään laajojen rajoitusten tarvetta.

Tutkijat ovat analysoineet savitaulujen nuolenpäämerkeistä käännettyä ja digitoitua, jopa miljoona sanaa käsittävää muinaista tekstimassaa. Tavoitteena on jatkossa selvittää, ovatko jotkin tunneperäiset kehokokemukset ihmisille tyypillisiä ajasta, kielestä ja kulttuurista riippumatta.

Uusi tutkimus osoittaa, että metsien uudelleenkasvatus sellaisilla laidunmailla, jotka ovat aiemmin olleet metsiä, auttaisi saavuttamaan merkittäviä ilmastohyötyjä ilman tarvetta suurille muutoksille globaalissa ruokajärjestelmässä.

Ilmakehän elohopeapitoisuudet ovat laskeneet pohjoisella pallonpuoliskolla jopa kymmenen prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Elohopean väheneminen on hyvä uutinen, mutta herättää samalla kysymyksiä siitä, miksi globaalit päästötiedot kertovat päinvastaista.

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat saaneet uutta tietoa siitä, miten aivot käsittelevät musiikillisia rajoja eli kohtia, joissa yksi fraasi päättyy ja toinen alkaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, vaikuttaako muusikkona oleminen tähän prosessiin.

Tampereen yliopiston johtamassa tutkimuksessa kartoitettiin skitsofreniaan kytkeytyviä geenejä ja löydettiin synapsien plastisuutta heikentävä mekanismi. Tulosten perusteella erityisesti kolme plastisuuteen liittyvää proteiinia ovat keskeisessä roolissa skitsofreniassa. Löydös voi avata oven uusien hoitomuotojen kehittämiselle.

Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.

Auringon hiukkaspurkausten aikana Maan ilmakehään voi kohdistua lyhytaikaisesti erittäin voimakas ja energeettinen hiukkasryöppy. Nykyisellään Maan magneettikenttä torjuu tehokkaasti useimmat hiukkaspurkaukset. Vuosituhansien ajanjaksoilla magneettikentän tiedetään kuitenkin toisinaan häviävän. Tuolloin tapahtuvat Auringon äärimmäiset hiukkaspurkaukset voivat vaikuttaa ilmastoon ja elämään maapallolla, todetaan uudessa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa mukana on myös Oulun yliopisto.

Suuri Pohjan sota (1700–1721) oli Ruotsille monella tapaa raskas. Sodan pääroolissa oli kuningas Kaarle XII, joka kuoli Norjassa Fredrikshaldin (nyk. Halden) piirityksessä marraskuussa 1718. Vuosisatojen ajan on spekuloitu, että kuoleman takana olisi jatkuvaan sotimiseen kyllästyneiden ruotsalaisten toteuttama oman kuninkaan salamurha. Monet teoriat ja tutkimuskin on kuitenkin maustettu kansantarinoilla ja arvailuilla. Oulun yliopiston tutkijat ovat nyt saaneet varmistuksen Kaarle XII:n kuoleman aiheuttajasta.

Tuore tutkimus tarjoaa uutta tietoa soluvaelluksesta eli siitä, miten elimistön solut voivat pysyä omalla paikallaan tai tarpeen vaatiessa liikkua.

Banaanikärpäsillä on supertarkka stereonäkö. Uudet löydökset selittävät, miten banaanikärpästen silmien valoaistinsolut liikkuvat ja työskentelevät peilisymmetrisesti tuottaen kärpäsille korkearesoluutioisen näköhavainnon ja kyvyn havaita syvyyseroja.

Valtamerien tsunamit synnyttävät haaravirtauksia, joissa aallonkorkeus saattaa paikallisesti nousta useisiin metreihin jopa tuhansien kilometrien päässä. Vastaava ilmiö on nyt löydetty kaksiulotteisista elektronirakenteista kuten grafeeneista, ja sen avulla saatetaan pystyä selittämään suprajohtavuuden syntyä.

Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa siitepölyaltistuksen on todettu heikentävän kehon kykyä torjua viruksia. Suomesta tutkimukseen osallistuneiden Turun yliopiston aerobiologian yksikön ja Ilmatieteenlaitoksen mukaan siitepölylle altistumista kannattaa nyt vähentää. Uusi mobiilisovellus kertoo siitepölytiedot ja mahdollistaa etäasioinnin apteekissa Uusi suomalainen terveydenhuollon ammattilaisten kehittämä apteekkiasioinnin mobiilisovellus Treet näyttää paikalliset siitepölytiedot ja mahdollistaa etäasioinnin apteekissa. Treet-sovellus näyttää koivun, lepän ja heinän siitepölytilanteen ja -ennusteen omalla paikkakunnalla. – Siitepölyennusteen avulla voimme auttaa asiakkaita aloittamaan siitepölyallergian lääkehoidon oikea-aikaisesti. Uusi älypuhelimeen maksutta ladattava Treet-sovellus mahdollistaa apteekkiasioinnin etänä, mikä on erityisen tärkeää korona-aikana. Lääkeneuvontaa voi saada sovelluksen kautta chatissa tai puhelimitse, ja sovelluksesta löytyvien apteekkien verkkokauppo

Sukusiitos lyhentää erittäin voimakkaasti villien varpusten elinikää ja niiden aikuisikään selviävien poikasten määrää. Sukusiitoksen vaikutukset olivat samanlaisissa kaikissa lintuyhteisöissä riippumatta niiden erilaisista elinympäristöistä tai populaatioiden koosta, todettiin uudessa suomalais-norjalaisessa tutkimuksessa. Tulos on luonnonsuojelun kannalta merkittävä.

Uudessa tutkimuksessa on osoitettu ensimmäistä kertaa, miten pinta-aktiiviset aineet vaikuttavat pilvien muodostumiseen. Tulokset mahdollistavat ilmiön tarkemman kuvaamisen sää- ja ilmastomalleissa. Juuri epävarmuudet pilvipisaroiden syntymekanismeista tuottavat niihin suurimmat epävarmuudet.

Kansainvälinen tuore yhteistyötutkimus toi uutta tietoa monimuotoisuudesta ja sen säilymisestä. Tutkimuksessa selvitettiin eläinten puolustuskeinojen vaikutusta yksilöiden ja populaatioiden säilymiseen. Tutkijat osoittivat, että myös heikommin puolustautuvat myrkkynuolisammakot säästyvät pedoilta vahvemmin puolustautuvien rinnalla. Jyväskylän yliopiston johtamana tehty tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Science PNAS –tiedelehdessä 2. syyskuuta 2019.

Kuinka paljon yhteyttäminen sitoo hiiltä metsiin? Sitoutuvan hiilidioksidin määrää on erittäin vaikeaa mitata, mutta Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla päästiin hyvin lähelle karbonyylisulfidin (COS) avulla. Tutkimus julkaistiin alkuvuodesta PNAS-lehdessä.

Jyväskylän Yliopiston Nanotiedekeskuksen ja Israelin Teknologian Instituutin yhteistyötutkimus toi uutta tietoa solukalvojen pinnalla tapahtuvasta protonidiffuusiosta. Tutkimuksessa kehitettiin kokeellisesti uusi spektroskooppinen merkkiaine, jonka avulla voidaan seurata protonin liikkumista solukalvon pinnalla.

Noin 30 miljoonaa ihmistä maailmassa sairastaa vuosittain sepsiksen. Septisen sokin keskeinen tekijä on pienten hiusverisuonten pettäminen ja nesteen vuotaminen kudoksiin. Tehokasta hoitoa tähän ei ole. Helsingin yliopiston ja Wihurin tutkimuslaitoksen tuore tutkimus avaa lupaavan mahdollisuuden täsmälääkkeen kehittämiseksi.