J.P. Laitisen ajankohtainen romaani yhdistelee faktaa ja fiktiota. Ekokriisin kuvauksen keskeltä versoo toivo. Kirja on arvosteluvapaa perjantaina 14.3.

Tieteen päivät käynnistyivät keskiviikkona 8.1. 9.-luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnatulla Nuorten päivällä. Nuorten päivän suosituin luentokokonaisuus käsitteli arjen hyödyllistä kemiaa. Ensimmäisenä suurelle yleisölle suunnattuna tapahtumapäivänä, torstaina 9.1., suurimman luentosalin täytti ääriään myöten keskustelu Venäjän historiapolitiikasta.

Väitöstutkimuksessaan kasvatustieteen maisteri Johanna Kallio tutki itsekasvatusta eli aikuisten omaehtoista eettistä kasvatusprosessia maailmassa, joka parhaillaan järkkyy ekologisesti. Kallio syventyi tutkimuksessaan luontosuhteen tietoisen kehittämisen tapoihin, joiden avulla esimerkiksi sivistysalan toimijat sekä aktivistit voivat kehittää koulutustoimintaansa. Väitöskirja osallistuu Sivistyksen teemavuoden 2024 keskusteluihin tuomalla esiin ekologisen sivistymisen keskeistä merkitystä ajassamme.

Tietokirjailija ja journalisti Mia Takulan Eloonjäämisopas on huuto selviytymisen puolesta, niin ihmisten kuin muiden eläinten. Se on myös kurkistus maailmaan, jossa saa kyseenalaistaa sen, mikä on aina ollut normaalia. Suomen ensimmäisen eläinoikeusjärjestön perustajiin kuuluva Takula tuli tunnetuksi jo 19-vuotiaana vapauttamalla kettuja turkistarhoilta.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei ole yllättynyt siitä, että Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan pääosa suomalaisista ei tiedä, että yksityiset omistavat pääosa suomalaisista metsistä. – Metsäkeskustelussa puhutaan meidän metsistämme, vaikka ne ovat aina jonkun omaisuutta. Jos ei tunneta perusasioita metsistä, pitää kysyä, mitä kouluopetuksessa metsistä kerrotaan. –Puheella meidän metsistämme halutaan tietysti hämätä ja sanoa, että luonto on yhteinen. Vaikka perustuslaki antaa luonnolle erityisaseman, se ei tarkoita puuttumista omistusoikeuteen. Päin vastoin, vastuu luonnonsuojelusta osoitetaan kaikille kansalaisille. Kun Suomen metsien ykköstehtäväksi annetaan hiilinielun kasvattaminen tai maailman ekokriisin pysäyttäminen, Marttilan mukaan luodaan vääriä mielikuvia. – Suomen tilanne rinnastetaan luontokadosta puhuttaessa globaaliin ongelmaan. Etelä-Amerikan sademetsät eivät pelastu sillä, että Suomessa suojellaan metsiä. Mitä enemmän me vähennämme hakkuita, sitä enemmän n

Tänään 10.5. julkaistu Tapani ja Joona Toivasen Nature Talks To Us -teos yhdistää musiikin, videotaiteen ja nykyaikaisin digitaalisin menetelmin kerätyn luontotiedon. Teoksessa hyödynnetty luontotieto on kerätty Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeessa. Ekokriisin aikakaudella taidetta ja taideperustaisia tutkimusmenetelmiä hyödynnetään myös Suomen ympäristökeskuksessa (Syke). Taiteen keinoin päästään käsiksi niihin inhimillisyyden alueisiin, joihin kestävyysmurros pohjautuu: kulttuuriin, arvoihin ja tunteisiin.

Media ja ekokriisi. Mistä puhutaan ja mitä jätetään sanomatta? -paneelikeskustelussa toimittajat ja tutkijat pohtivat median ja kestävyystieteen suhdetta. Miten ja minkälaisten näkökulmien kautta ekokriisiä käsitellään mediassa ja miten kestävyysuutisointia voisi vahvistaa?

Ympäristökriisi ja tulevaisuuden epävarmuus kuormittavat nuorten mielenterveyttä. Jopa 75 prosenttia nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana ja 56 prosenttia ajattelee ihmiskunnan olevan tuhoon tuomittu, ilmenee tutkimuksista. Nuorten tulevaisuushuolia ei voi enää ohittaa.

Oulun yliopisto vihkii 17 uutta kunniatohtoria 17.–19.5.2024 pidettävässä tohtoripromootiossaan. Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi osoittaa henkilölle.

FM Anna-Kaisa Tupalan väitöskirja käsittelee kansalaisten roolia ekologisessa kompensaatiossa, joka on Suomessa uusi luonnonsuojelun työkalu.

Silja Kejosen runokokoelma Äiti ja sylikoira sekä Jenni Räinän romaani Suo muistaa on valittu Botnia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaiksi. Botnia-palkinto on Oulun kirjailijaseura ry:n vuosittain myöntämä palkinto teokselle, jonka tekijä on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta tai toimii siellä. Palkinnon arvo on 15 000 euroa, ja se jaetaan tänä vuonna seitsemättä kertaa.

Kevään ja kesän näyttelytarjonta on täynnä tunnettuja nimiä, huippuvalokuvataidetta ja uuden sukupolven taidetta. Kokosimme listan näyttelyistä, jotka on nähtävä. Viime kesänä tehtiin ennätysmäärä Museokortti-käyntejä. Tänä kesänä museoihin odotetaan jälleen ennätyspaljon museokorttilaisia.

Huomenna kaikki on paremmin -uutuuskirja kysyy, millainen on kirkon kasvatuksen tulevaisuus: millä tavoin kristillinen elämäntapa edistää hyvää elämää ja ylläpitää toivoa monenlaisten uhkakuvien keskellä.

Ilmastokriisi runtelee planeetasta asuinkelvotonta, eikä mitään ole tehtävissä… Vai onko sittenkin?

A-Insinöörit on mukana Oulun Lumo-valofestivaalilla valaistussuunnittelija Esa Horttanaisen suunnittelemalla osallistavalla valotaideteoksella. Teos herättelee ekokriisiin ja valaistussuunnittelun kykyyn luoda viihtyisää kaupunkiympäristöä.

Eläinsuhteet ja niiden ristiriitaisuus kasvatuksen käytännöissä on jäänyt vähälle huomiolle.

Millaista on olla ihminen keskellä ekokriisiä ja miten tähän on päädytty? Sami Keto avaa kirjassaan miksi moni länsimaalainen kokee merkityksettömyyttä, vaikka meillä on jo kaikki. Kun ihminen on nostettu muiden lajien yläpuolelle, olemme kadottaneet merkitykselliset suhteet sekä toisiin ihmisiin että muihin eliöihin.

Suo muistaa (Gummerus) on toimittaja-kirjailija Jenni Räinän ensimmäinen kaunokirjallinen teos. Se kuvaa pohjoisen soita ennallistavan ekoyhteisön elämää – idealismia, yhteisöllisyyttä ja ristiriitoja. Romaani kertoo luonnon, maiseman ja muistojen katoamisesta sekä nykyihmisen yrityksestä hallita ekokriisiä ja löytää yhteys luontoon. Kirja ilmestyy 4.8.2022.

Voisiko luonnon tuhoaminen olla rangaistava rikos? Miten Suomi on varautunut sotien, ilmastonmuutoksen tai luontokadon aiheuttamiin globaaleihin muuttoliikkeisiin? Voiko ihminen ymmärtää muita eläimiä? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustellaan Jyväskylän Kesän puheohjelmassa.

Romaanit Kari Hotakaiselta ja Aki Ollikaiselta, historiateokset Teemu Keskisarjalta ja Mirkka Lappalaiselta, jännitystä Sari Rainiolta ja Juha Rautaheimolta, Herman Kochilta ja Robert Thorogoodilta, Pulitzer-palkittu Gulag-teos Anne Applebaumilta, Kalle Holmbergin elämä ja teot tyttären kertomana sekä paljon paljon muuta laadukasta luettavaa.