Ekosysteemien ja ekologisten ilmiöiden ja vuorovaikutusten tutkiminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Alan laaja-alainen tutkimus on avainasemassa, jotta ymmärretään paremmin, kuinka ihminen ja luonto kietoutuvat toisiinsa. Jyväskylän yliopistossa järjestettävä ekologian ja evoluutiobiologian konferenssi Oikos-Finland 2025 pureutuu tähän aiheeseen. Konferenssiin osallistuu yli neljäsataa tutkijaa sekä Suomesta että ulkomailta.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden apulaisprofessori Jussi Lehtoselle merkittävän ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 1,8 miljoonaa euroa. Matemaattiseen evoluutiobiologiaan kuuluva tutkimus keskittyy yhtenäistämään kiisteltyä seksuaalivalinnan tutkimuskenttää kehittämällä yhtenäisen matemaattisen viitekehyksen, joka kattaa kaikki seksuaalivalinnan merkittävät teoriat.

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) myönsi 10 miljoonan rahoituksen projektille, joka tutkii Maan magneettikentän muutosten vaikutuksia ilmakehään ja elinympäristöön. Tavoitteena on selvittää, kuinka vakavia magneettikentän vaihtelujen ja kääntymisten seuraukset voivat olla.

Fiktio kohtaa tieteen polttavilla kysymyksillä ilmastokriisin ja toivon suhteesta elokuvateatteri Starissa Oulussa.

Jyväskylän yliopiston uusi professori Katja Räsänen on syventynyt tutkimaan suomalaisten vesisiirojen ja Islannin Mývatn-järvessä elävän kolmipiikin sopeutumiskykyä muuttuvaan ympäristöön. Räsänen on kerryttänyt kansainvälisiä verkostojaan ja kokemustaan ympäri maailman. Hän aloitti bio- ja ympäristötieteiden laitoksen evoluutio- ja ympäristöbiologian professorina 1.9.2024.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Jenni Lehtimäki on saanut 1,73 miljoonan euron tutkimusrahoituksen Euroopan tiedeneuvostolta (ERC). Tutkimuksessa selvitetään, miten muutkin eliölajit kuin bakteerit vaikuttavat ihmisen immuunijärjestelmän kehitykseen ja lasten terveyteen.

Tänä vuonna Koneen Säätiön Vuoden tiedekynä -palkinto jaetaan ympäristöaiheiselle artikkelille. Ehdokasartikkelit osoittavat, miten monipuolisista näkökulmista ympäristöön liittyviä aiheita voi tutkia. 25 000 euron palkinnon voittaja julkaistaan toukokuussa.

Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin yhteys yleisen geenimuodon ja borrelioosin eli Lymen taudin välillä. Iholle erittyvät proteiinit vaikuttavat borrelioosin riskiin ja antavat viitteitä mahdollisesta uudesta puolustusmekanismista.

Katleena Kortesuon uusin tietokirja on nimeltään Tunteet tapissa – Kuinka rakensimme puberteettisen yhteiskunnan. Kirjassa Kortesuo käy läpi yhteiskuntamme muutosta tunnevaltaiseksi hermokimpuksi, jossa päätökset ovat lyhytjänteisiä ja ratkaisut minäkeskeisiä.

FM Jaakko Soinisen väitöstutkimuksessa selvitettiin kasvin lajinsisäisen monimuotoisuuden merkitystä metsäkurjenpolven, sen kukkia syövien hyönteisten, sekä pölyttäjien välillä. Väitöstutkimus perustuu maastokokeisiin, jotka tuottivat uutta ymmärrystä lajinsisäisen monimuotoisuuden merkityksestä kasvien pölytykselle, mutta myös tarhamehiläisen ja kotoperäisten pölyttäjien välisestä kilpailusta.

Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään lauantaina 4. marraskuuta, jolloin muistamme kuolleita läheisiämme. Oulun yliopistossa kuolemaan liittyvää aihepiiriä tutkitaan useilla tieteenaloilla.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on uudistanut suuren Elapoidea-käärmeryhmän sukupuun. Työ pohjautuu valtavaan genomiaineistoon sekä evoluution tutkimiseen kehitettyihin huippualgoritmeihin ja -ohjelmistoihin.

Mikä on jäkälien kieli? Miten biologiset vuorovaikutussuhteet muokkaavat eliöiden evoluutiota ja ylläpitävät elonkirjoa? Mitä voimme oppia mikrobiyhteisöjen sosiaalisesta elämästä tai millaisia kulttuureja rakentuu ihmisen ja hyönteisten vuorovaikutuksesta? Miten taide ja tiede kohtaavat toisensa? Rinnakkaiselon yhteisöt -näyttely on Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä 7.-23.3.2023. Näyttelyn yhteydessä on minisymposium 23.3.2023.

Kolme Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkijaa sai Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän erittäin kilpaillun, viisivuotisen ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Rahoitetuissa projekteissa pyritään kehittämään tehokkaampia katalyyttejä tekemällä pitkiin molekyyleihin solmuja, selvitetään mutaatioiden vaikutuksia uusien lajien synnyssä ja ratkotaan fraktaaligeometrian ongelmia.

Miten motivaatio ja tunteiden aktiivinen säätely vaikuttavat vuorovaikutuksessa tapahtuvaan oppimiseen? Entä miten kasvien mikrobit vaikuttavat ihmisten terveyteen? Kasveissa on tuntemattomia mikrobeja, ja syödessäsi tuoreita kasviksia saat samalla lukemattomia mikrobeja elimistöösi. Oulun yliopiston kuusi uutta professoria kertovat alastaan ja tutkimusaiheistaan juhlaluennoilla Linnanmaan kampuksen Tellus Stagella tiistaina 29.11. 2022 kello 14–17.

Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään lauantaina 5. marraskuuta, jolloin muistamme kuolleita läheisiämme. Oulun yliopistossa kuolemaan liittyvää aihepiiriä tutkitaan useilla tieteenaloilla.

Lintujen GPS-seurantatutkimus paljastaa, että maailman suurimmalla tiiralla, räyskällä, erityisesti koiraat vastaavat poikastensa johtamisesta perille talvehtimisalueelle Afrikkaan.

Ryhmä Jyväskylän ja Stanfordin yliopistojen tutkijoita oli mukana tutkimassa trooppisia sammakoita Amazonilla Ranskan Guyanassa. Moni sekä maalla että vedessä elämään pystyvistä tropiikin lajeista käyttää lyhytaikaisia vesialtaita poikasten kasvattamiseen. Sammakoilla on erilaisia vaatimuksia ja mieltymyksiä esimerkiksi altaiden kemiallisille olosuhteille. Tutkijat yllättyivät huomatessaan värjärinnuolimyrkkysammakon nuijapäiden selviytyvän hyvin vaihtelevissa vesioloissa: ne sietivät yhtä lailla hyvin happamia ja emaksisiä vesiä. Sammakkoisät kuljettivat nuijapäitä sopiviin oloihin jopa 20 metrin korkeudelle. Tutkimus julkaistiin Ecology and Evolution -lehdessä kesäkuussa 2021.

Suomen Akatemia on myöntänyt rahoitusta viidelle tutkijalle Jyväskylän yliopistoon. Viiden vuoden rahoitusta saivat Laura Karavirta ja Elina Sillanpää liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sekä Nerea Abrego, Antti Eloranta ja Jussi Lehtonen bio- ja ympäristötieteiden laitokselta matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta. Jokaiselle tutkijalle myönnettiin noin 450 000 euroa.

Mitä ihmiskehon miljoonien vuosien mittainen kehityshistoria kertoo meistä, sairauksistamme ja terveydestämme? Mikä on kehomme tulevaisuus? Daniel E. Lieberman herättää evoluutiohistorian eloon ja paljastaa kuinka koko kehomme on muovautunut kuuden miljoonan vuoden kuluessa.