Hajuhaitat voivat aiheuttaa merkittäviä riitoja ja taloudellisia menetyksiä kiinteistökaupoissa sekä ostajille että myyjille. Kiinteistölakimies valottaa, miten pistävä mummolan haju tai tetrakloorianisolin esiintyminen voivat vaikuttaa kiinteistökauppaan.

Rakennusfysiikan ymmärtäminen ja osaaminen korostuvat nykyisessä rakentamisessa. Rakenteiden kosteusvauriot ja homeongelmat, kiristyneet energiansäästötavoitteet sekä ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat aiheuttaneet sen, että rakennusalalla tarvitaan jatkuvasti uutta tietoa rakennusfysiikkaan liittyvistä tutkimustuloksista ja hyvistä käytännön ratkaisuista. Tervetuloa kuulemaan, mikä rakennusfysiikassa puhuttaa 2023.

Toimituspäällikkö Seppo Mölsä kirjoitti vuonna 2016 Rakennuslehden nettisivuille laajan katsauksen nimeltään "Näin Suomi homehtui – hyvä rakentamistapa aiheutti pahaa jälkeä". Hän selvitti siinä, milloin ja miksi homeongelmat nousivat julkiseen keskusteluun ja miten niitä on pyritty ratkomaan. Nyt tuo katsaus ilmestyy päivitetyssä ja laajennetussa muodossa kirjana, joka jokaisen sisäilman laadusta kiinnostuneen kannattaa lukea.

Hallitusohjelmassa luvattiin selvittää, voiko valtio tukea puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasairaille. Selvityksessä todetaan, että tällaiselle rakentamiselle ei edes ole tarvetta. Sisäilmakodittomien tilanne on kuitenkin edelleen ratkaisematta. Selvitys on malliesimerkki syrjäyttävästä politiikasta.

Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun tulokset julkistettiin 12.3. Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston seminaarissa Helsingissä. Kirjoituskilpailun teksteissä näkyvät moninaiset polut köyhyyteen. Ensimmäinen palkinto jaettiin kolmelle, yksi heistä oli Ville Venesmäki, joka kuvasi sitä, miten hänestä tuli köyhä.

Finnfoam uskoo, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) antama päätös EPS-eristevalmistajien kartellista karsii alan epäterveet toimintatavat ja tervehdyttää kilpailua.

Suomessa huonosta sisäilmasta sairastuneita ja oireilevia on useita tuhansia. Vuosittain home- ja kosteusvaurioille altistuu jopa 800 000 ihmistä, joista 100 000-200 000 on lapsia ja nuoria. Joidenkin arvioiden mukaan mm. kolmasosassa kouluja ja päiväkoteja on sisäilmaongelmia. Korjausvelkaa arvioidaan olevan 5-8 mrd. euron edestä. Sairauskuluina sisäilmaongelmien arvioidaan maksavan jopa 1,6 mrd. euroa vuodessa, puhumattakaan sen inhimillisistä seurauksista.

Monilta karikoilta vältyttäisiin, jos remontteja pohtivat tahot käyttäisivät riittävästi aikaa lähtötilanteen selvittämiseen, erilaisten vaihtoehtojen vertailuun ja riskien arviointiin, toteaa Taloyhtiön putkiremonttioppaan kirjoittaja Jari Virta.

Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat järjestivät seminaarin yhdessä Terve Sisäilma ry:n ja Suomen hajuste- ja kemikaaliyliherkät ry:n kanssa.

Sisäilmaongelmaisia kohteita saneerataan jatkuvasti ympäri maata, joten homepölysiivoukseen erikoistuneista tekijöistä on pulaa.

Tampereen teknillisen yliopiston professori Juha Vinhan mukaan yksiaineinen kevytbetonirakenne on oikein toteutettuna kosteusteknisesti turvallisempi kuin niin sanottu kerroksellinen seinärakenne. Kevytbetonirakenteen käyttö julkisissa rakennuksissa voi ratkaista niiden homeongelmat tulevaisuudessa ilman, että energiatehokkuudesta pitäisi tinkiä.

Moni taloyhtiön mittava kosteusvaurio saa alkunsa kylpyhuoneesta. Riskit olisivat vältettävissä, jos eri aikakausina rakennettujen kylpyhuoneiden erityispiirteet tunnistettaisiin ja huomioitaisiin oikein remontoidessa. Uutuuskirja Kodin märkätilat – riskit, vastuut ja korjaaminen, pureutuu näihin ongelmiin.

Uudesta omakotitalosta voi rakentaa ekologisemman huomioimalla muutamia rakennusprosessin aikaisia tekijöitä. Esimerkiksi valitsemalla puhtaita ja päästöttömiä rakennusmateriaaleja sekä rakentamalla talon energiatehokkaaksi ja pitkäikäiseksi, teet kodistasi kestävämmän ja ekologisemman.

Sisäilmasairaita työssään ja eri yhteiskunnan toiminnoissa kohtaaville on julkaistu opas, jossa tarjotaan ensi kertaa kattava ja monialainen ratkaisumalli sisäilmasairaiden toimintakyvyn tukemiseen. Julkaisun avulla sisäilmasairaita voidaan oppia tukemaan paremmin niin työelämässä, koulutuksessa, palveluissa kuin päätöksenteossakin.

Lohjan Anttilan homekoulussa oli tehty aiemmin kymmenkunta osakorjausta, joiden jälkeen oireilu palasi aina. Nyt tehtävässä laajassa peruskorjauksessa kaikki vaurioituneet rakenteet poistetaan. Ulkoseinissä kastuneet ja mikrobivaurioituneet mineraalivillaeristeet vaihdetaan umpisoluisiin ja vettä imemättömiin polyuretaanieristeisiin, joita on viime vuosina käytetty kymmenissä koulujen uudis- ja peruskorjaushankkeissa.

Poikkeavaa väsymystä, selittämätöntä päänsärkyä, silmien kutinaa ja jatkuvia tulehduskierteitä. Home aiheuttaa oireita tuhansille suomalaisille. Erityisen hankalassa asemassa ovat ne lapset ja henkilökunnan jäsenet, jotka tänäkin syksynä joutuvat palaamaan kosteusvaurioiden pilaamiin koulurakennuksiin.

Mistä asumisen ja asuntorakentamisen ongelmat johtuvat? Miten ongelmia voidaan vähentää? Mihin rakentamismääräykset pohjautuvat?

Kuntien on hyvä varmistaa, että niiden omistaman infrastruktuurin kunnossapitoon panostetaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Huonosti hoidettu kuntainfra aiheuttaa pahimmillaan kalliita korjaustoimenpiteitä vaativan ketjureaktion. Infrastruktuuria, eli infraa ovat kadut, viheralueet, muut yleiset alueet, vesihuoltoverkostot, jätehuolto sekä toimitilat. Kuntien infran arvo on noin 65 miljardia euroa.

Saako lautaselta hyvinvointia, tuoko vireä elämä valoisan tulevaisuuden? Vieläkö pätee vanha viisaus: terve sielu terveessä ruumiissa? Näitä teemoja käsitellään aikuisväestön hyvinvointiin keskittyvän Terve Aikuinen 2009 –messutapahtuman luento-ohjelmassa ensi maaliskuussa Kuopiossa.