Kunnostamaton kuntainfra tulee kalliiksi

KUNTALIITTO TIEDOTTAA
9.7.2013
Julkaistavissa heti  

Kunnostamaton kuntainfra tulee kalliiksi

Kuntien on hyvä varmistaa, että niiden omistaman infrastruktuurin kunnossapitoon panostetaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Huonosti hoidettu kuntainfra aiheuttaa pahimmillaan kalliita korjaustoimenpiteitä vaativan ketjureaktion. Infrastruktuuria, eli infraa ovat kadut, viheralueet, muut yleiset alueet, vesihuoltoverkostot, jätehuolto sekä toimitilat.

- Kuntien infran arvo on noin 65 miljardia euroa. Sen merkitystä koko kunnan kehittämisen perustana ei kumminkaan riittävästi tunnisteta, arvioi yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Kuntaliitosta.

- Taloudellisesti vaikeina aikoina on vaarana, että välttämättömiä korjausinvestointeja lykätään ja ylläpitorahoja vähennetään. Tämä johtaa pidemmällä aikavälillä erittäin suurin kustannuksiin kunnille.

Ylläpitotoimenpiteisiin panostaminen kannattavaa - vaihtoehtona monikymmenkertaiset kustannukset

Kunnissa on oltava hyvät perustiedot olemassa olevan infraomaisuuden määrästä, sijainnista ja kunnosta. Ajantasainen tieto esimerkiksi rakennusten ja katujen kunnosta on edellytys sille, että korjaustoimenpiteet pystytään kohdentamaan oikein ja suunnittelemaan niiden vaatima rahoitus pitkäjänteisesti.

- Korjaustoimenpiteiden siirtäminen siihen saakka kunnes rakenteet rikkoutuvat on epätaloudellista. Esimerkiksi katujen osalta kaupunki vastaa niistä vahingoista, joita kaupunkilaisille syntyy, jos katu ei ole liikenteen tarpeita edellyttävässä tyydyttävässä kunnossa, muistuttaa Kirsi Rontu.

Infran ylläpito eli hoito ja kunnossapito ovat jääneet riittämättömäksi edellisinä vuosina ja vuosikymmeninä, minkä seurauksena kaikille Suomen kunnille on syntynyt korjausvelkaa.

- Mikäli katujen päällysteet pidetään kunnossa ja kadulla olevia varusteita huolletaan, tarvittavat korjaustoimenpiteet ovat hyvin vähäisiä. Vuosittaiset pikkukorjaukset nielevät keskimäärin 3 000 euroa kilometriltä, sanoo yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi.

- Jos kadun päällyste sen sijaan päästetään halkeilemaan ja rikkoutumaan, sen korjaaminen maksaa helposti jo 90 000 euroa kilometriltä. Pahimmillaan huonosti hoidettu katuverkko heijastuu myös vesihuoltoverkostoihin.

- Mikäli katua ei asfaltoida eikä varusteita, kuten katuvaloja, kaiteita ja liikennemerkkejä pidetä kunnossa, kadun rakenne hajoaa. Katurakenteiden korjaaminen vesihuolto mukaan luettuna maksaa jopa yli 600 000 euroa kilometriltä, kuvailee Kämppi mahdollisia seurauksia.

Palvelulähtöisellä kokonaissuunnittelulla korjausvelan kimppuun

Kiinteistöt ja niihin liittyvät toimitilat ovat suurin yksittäinen kuntien omaisuuserä. Sen arvoksi on arvioitu noin 40 miljardia euroa. Toimitiloja ovat esimerkiksi päiväkodit, koulut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennukset.

- Kuntien toimitiloja rasittaa noin viiden miljardin korjausvelka, eli tämän verran rahaa olisi jo nyt pitänyt käyttää, jotta toimitilat olisivat kunnossa. Yksi osa tätä korjausvelkaa ovat lähes kansalliseksi hätätilaksi äityneet kosteus- ja homeongelmat. Tarvitsemme selkeän suunnanmuutoksen, sanoo toimitilojen erityisasiantuntija Esko Korhonen.

Ratkaisuksi Kuntaliitto suosittelee kuntien palvelutarpeista lähtevää toimitilojen pitkän tähtäimen tilaohjelmaa eli tilastrategiaa. Sitä varten selvitetään kunnan toimitilatiedot sekä rakennusten arvo, kunto ja korjaustarpeet.

- Ainoastaan ydintehtäviä ja palvelutarpeita varten tarvittavat toimitilat tulee säilyttää. Palvelutuotannon toteuttamiseksi tulee miettiä erilaisia omaisuuden hallintamuotoja ja rakennushankkeiden toteutustapoja sekä ylikunnallisia yhteistyömuotoja.

- Homeongelmat ja korjausvelka eivät odottelemalla korjaannu vaan on päästävä vähitellen siirtymään ennalta ehkäisevään kiinteistönpitoon. Siinä työssä tarvitaan ehdottomasti myös valtion tukea, painottaa Korhonen.

Faktaa infrasta kuntapäättäjille

Kuntien päättäjien työn tueksi Kuntaliitto on julkaissut uuden esitteen ”Infraa kannattaa hoitaa hyvin - tietoa kuntapäättäjille”. Julkaisussa kerrotaan, miten kuntien luottamushenkilöt voivat vaikuttaa kuntansa infrastruktuurin toimivuuteen ja taloudellisuuteen. Lisäksi julkaisussa kerrotaan, mitä kunnan luottamushenkilöiden tulee ottaa huomioon infraomaisuuteen liittyviä päätöksiä tehdessään.

Lisätietoja:
yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu, Kuntaliitto, 0400 604 658
yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi, 050 341 7018
toimitilojen erityisasiantuntija Esko Korhonen, 050 361 1781
Infra-esite: projektipäällikkö Anu Kerkkänen, Kuntaliitto, 050 599 1405

PDF-muotoinen esite Infraa kannattaa hoitaa hyvin. Tietoa kuntapäättäjille http://shop.kunnat.net/download.php?filename=uploads/infra_esite210x210verkkoon.pdf