Teollisuudessa tehty työ ja siinä vaadittu osaaminen ovat kokeneet suuria muutoksia viimeisen 200 vuoden aikana. Uusi tutkimusteos Työ ja teknologia. Teollinen osaaminen Varkauden tehtailla 1800-luvun alusta 2020-luvulle vie lukijan aikamatkalle suomalaisen teollisuuden historiaan ja avaa, miten teollisuuden työ ja sen tekijät ovat sopeutuneet muutosten myötä.

FM Satu Aksovaaran väitöstutkimus tarkasteli, miten oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää tukemaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja opettajien pedagogista päätöksentekoa ammattikorkeakoulujen opintojaksoilla. Tutkimuksessa kehitetty analytiikan hyödyntämisen malli auttaa integroimaan oppimisanalytiikan oppimisprosessiin, parantamaan koulutuksen laatua ja rakentamaan opiskelijoiden tarpeisiin perustuvia oppimisympäristöjä.

Viime vuosina on havaittu huolestuttava lasku nuorten työn imussa ja lisääntynyt työssä tylsistyminen. "Nuorten työn imu on monella hiipunut, ja he kokevat työssä tylsistymistä. Tämä heikentää työtyytyväisyyttä ja voi pahimmillaan johtaa työuupumukseen," alusti valmentaja Pia Jäminki-Hovi valmennusyritys Novetoksen 31.10. pitämässä webinaarissa. "Työn imu syntyy siitä, että nuori pääsee käyttämään osaamistaan ja kokemaan onnistumisia. Työnantajien näkökulmasta tämä on merkittävä asia, sillä työn imu tuottaa parempia tuloksia ja vähentää vaihtuvuutta."

Väitöskirjatutkija Édua Holmströmin tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia siihen, kuinka psykoterapeutti voi edistää asiakkaan motivaation rakentumista ja tukea näin tämän psyykkistä muutosta. Aidosti sisäinen motivaatio johtaa kestävämpiin terapeuttisiin tuloksiin.

Digitalisoitumisen eteneminen ja monipaikkainen työskentely tuovat esihenkilötyöhön uusia haasteita, joihin ei ole vain yhtä ratkaisua. Toimistopäiviä tarvitaan ehkä enemmän kuin korona-aikana ajateltiin, eikä itseohjautuvuus tarkoita sitä, että johtamisen voisi lopettaa. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston uusi Digiajan turvallinen ja terveellinen työ -kampanja nostaa esiin etä- ja hybridityön haasteet ja ratkaisut.

Helsingin yliopiston uraseurantakysely kertoo, että viisi vuotta sitten valmistuneista maistereista ja kolme vuotta sitten valmistuneista tohtoreista lähes kaikki ovat töissä. Kysely tarjoaa myös arvokasta tietoa työelämässä tarvittavista taidoista eri koulutusaloilla.

Kannattavuus on yksi yritysorganisaation keskeisimmistä tavoitteista ja pitkän aikavälin olemassaolon edellytys. Kannattavuuteen vaikuttavat useat eri tekijät, mutta lopulta yksittäisten työntekijöiden tekemät toimenpiteet ja päätökset määrittävät, saavuttaako yritys sille asetut tavoitteet. DI Jaakko Sundberg selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka työntekijöiden autonomian kautta on mahdollista johtaa yrityksen kannattavuutta.

Hanken & SSE:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton yhdessä toteuttama kyselytutkimus kertoo, että ihmislähtöiseen johtamiseen tulisi panostaa enemmän strategisen uudistumisen varmistamiseksi. Tämä vastaa hyvin myös hallitusohjelman linjauksiin työelämän muutostarpeista.

Norjalaisten ja suomalaisten lasten urheilussa on merkittäviä eroja. Norjalaiset lapset kyllä kilpailevat ahkerasti, mutta alle 12-vuotiaiden sarjoissa ei kilpailla sijoituksista eikä pelitapahtumissa lasketa maaleja tai pisteitä. Esimerkiksi hiihtokilpailuissa otetaan useimmiten aika, mutta tuloslistoja ei julkaista sijoitusjärjestyksessä.

Koulutus puhututtaa enemmän kuin vuosikymmeniin. Keskustelu käy kuumana, oli aiheena sitten oppimistulokset, inkluusio, oppimisympäristö, itseohjautuvuus tai oppilaiden ja opettajien hyvinvointi. Tulevaisuus kaipaa uutta suuntaa, mutta mitä? Suomalaisen opettajankoulutuksen syntysijoilta Keski-Suomesta on aina löytynyt ratkaisuja koulutuksen kysymyksiin, niin nytkin. Tule kuuntelemaan niitä Keski-Suomi -iltaan 18.4.

Opettajan työ on muuttunut entistä pirstaleisemmaksi. Hallinnolliset työt täyttävät opettajan päivää lähiopetuksen ja verkko-opetuksen rinnalla. Onko oppimisesta ja opettamisesta tullut suorittamista, jossa rämmitään aikataulujen ja osaamisvaatimusten suossa? Milloin olet viimeksi kuullut, että oppiminen on kivaa? Entä saavatko opettajat enää opettaa riittävästi?

Sanna Ryökkynen tutkii vaativaa erityistä tukea saavien ammatillista koulutusta ajassa, jota kuvaa suorittaminen, tehokkuus ja yksilölliset opintopolut. Niiden tavoitteena on palvella sekä opiskelijoiden että työelämän muuttuvia tarpeita.

Systeeminen ajattelu tarjoaa välineitä monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, kuten syrjäytymisen ja työttömyyden vähentämiseen.

Mielenterveys on noussut nuorten työntekijöiden keskeiseksi työkykykysymykseksi. Työterveyslaitoksen tutkimus tunnisti seitsemän erilaista toimijahahmoa, jotka tarkastelevat nuorten aikuisten työkykyä diagnoosien sijaan työelämän ja kulttuurin muutoksen näkökulmasta. Mielenterveyden haasteita nostivat esiin esimerkiksi työpaikkojen niukat resurssit ja toisaalta mielenterveyskäsitteen laajentuminen: nuoret sukupolvet katsovat monia asioita mielenterveyden kautta.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan hoitohenkilöstön edustajat on otettava aina mukaan, kun suunnitellaan ratkaisuja hoitajapulaan. Jos hoitajat jätetään pois työryhmistä eikä heidän ääntään kuulla, on jo heti lähdetty väärille urille, Paavola muistuttaa. – Työntekijöiden kuuleminen kuuluu hyvään johtamiseen, joka on huomattava kilpailutekijä työmarkkinoilla tänä päivänä.

Parhaita työpaikkoja yhdistää usein hyvä johtaminen. Miltä se sitten näyttää käytännössä? Suomen 8. parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -tutkimuksessa sijoittuneen Duunitorin työntekijät kertovat harvinaislaatuisesta johtamismallistaan, joka saa heidät viihtymään työssään.

Työelämä on elänyt viime vuosina murroksen aikaa, vaatien yrityksiltä koko ajan ketterämpää johtamisen mallia sekä nopeaa reagointikykyä liiketoimintaympäristön muutoksiin. Yrittäjä, valmentaja ja konsultti Karl-Johan Spiik on henkilöstöjohtamisen ja yhteisöohjautuvuuden asiantuntija, joka on valmennustoiminnassaan huomannut esihenkilöiden kaipaavan selkeitä ja konkreettisia ohjeita yhdessäohjautuvan tiimityön jalkauttamiseen. Uuden kirjansa myötä Spiik on tiivistänyt asiantuntemuksensa käytännönläheisiksi askelmerkeiksi, joita jokainen esihenkilö voi hyödyntää kehittäessään tiimityötä kohti autonomisempaa mallia. Kirja tarjoaa yrittäjille, johtoryhmille, esihenkilöille ja tiiminvetäjille selkeät portaittain etenevät ohjeet, joiden avulla tiimin täysi potentiaali voidaan valjastaa yrityksen liiketoiminnan tueksi – samalla kasvattaen työn merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä työntekijöiden näkökulmasta.

Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan ajoneuvotekniikan ja digitalisoitumisen edistyminen mullistaa liikkumisen tulevaisuutta ja liikennejärjestelmiä enemmän kuin ajoneuvojen käyttövoiman murros.

Tiedelukutaitoa voi tästä päivästä lähtien opiskella verkkokurssilla, jonka sisältöjä ovat kirjoittaneet eri alojen asiantuntijat astrofyysikosta havaintopsykologiin.

Poikkeusolot päättyivät Suomessa keväällä, mutta koronaepidemia vaikuttaa yhä arkeen monin tavoin. Koostimme listauksen Jyväskylän yliopiston asiantuntijoita kommentoimaan koronaviruksen mittavia vaikutuksia yhteiskuntaan oman tieteenalansa näkökulmasta.