Tutkimus: toimijahahmoista uusi näkökulma nuorten aikuisten mielenterveyteen ja työkykyyn

Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.12.2022
Kunta-alan nuorten työntekijöiden työkykyä tarkasteltiin tutkimuksessa työelämän ja kulttuurisen muutoksen näkökulmasta. Laajan haastatteluaineiston pohjalta muodostettiin seitsemän niin sanottua toimijahahmoa, kuten hauras ihmistyön ammattilainen, autonominen itsensä kehittäjä ja perinteisen työmoraalin ammattilainen.
Kun nuoret työntekijät hakevat erilaisten elämänhaasteiden takia apua työterveyshuollosta, heidän oireensa kehystetään usein masennukseksi tai ahdistukseksi. Tutkimuksessa keskeisiksi mielenterveyshaasteita esiin nostaviksi tekijöiksi nousivat heikot resurssit työpaikalla ja arjen toiminnassa. Toisaalta tulokset kertovat siitä, että ratkaisu- ja selitysmalleja etsitään mielenterveyden alueelta.
– Vaikka ongelmien sytyke olisi muualla, kuten työn niukoissa resursseissa tai siinä, että omat odotukset eivät toteudu, ne koetaan mielenterveyden alueella, kertoo tutkija Kristiina Lehmuskoski Työterveyslaitoksesta.
Nuorten aikuisten mielenterveys kytkeytyy kulttuurin ja työelämän muutokseen. Hahmot kuvaavat myös ammatti- ja sosiaaliluokkataustaisia eroja mielenterveyshaasteiden synnyssä ja ilmenemisessä.
– Toimijahahmot auttavat tunnistamaan erilaisia mielen haavoittuvuuden polkuja, jotka heijastuvat työkykyyn, sanoo tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.
Nuorten työntekijöiden mielenterveyden toimijahahmot
Esihenkilöiden, työterveyshuollon edustajien sekä nuorten työntekijöiden haastattelujen pohjalta tunnistettiin seitsemän toimijahahmoa, jotka kuvaavat työssä käyvien nuorten aikuisten mielenterveyttä osana arjen toimintaa ja sen mahdollisuuksia.
Ideaalinsa kadottava ammattilainen työskentelee sote-alalla tai kasvatuksen ja koulutuksen sektoreilla. Työtä leimaavat niukat resurssit, kiire, alhainen arvostus sekä jatkuva sinnittely ja väsyminen. Kuormitusta aiheuttaa se, että työn eettiset ideaalit, kuten kasvun tukeminen tai hoiva, eivät toteudu hahmon arjessa. Myös hauras ihmistyön ammattilainen työskentelee samankaltaisissa töissä, mutta työn huonojen resurssien lisäksi hänen mahdollisuuksiaan toimia rajoittavat ylisukupolvinen huono-osaisuus ja henkilökohtaisen elämän kasautuneet vaikeudet. Hahmo jää usein työyhteisön ulkopuolelle.
Asiantuntija-ammateissa työskentelevien riskitietoisen reflektoijan ja autonomisen itsensä kehittäjän haasteet liittyvät yksilöiden kokeman kilpailun lisääntymiseen työelämässä: itseohjautuvuus ja aktiivinen toimintavaihtoehtojen kartoittaminen nousevat pärjäämisen edellytyksiksi. Riskitietoisen reflektoijan arki täytyy jatkuvalla työn ohessa opiskelulla ja tulevaisuuteen satsaamisella. Tämä on usein kuormittavaa. Autonominen itsensä kehittäjä sen sijaan etsii työelämästä itsensä toteuttamisen ja kehittämisen paikkoja, mikä kuitenkin saattaa johtaa elämän ylikuumenemiseen sekä töissä että vapaa-ajalla.
Rutiininomaisissa tehtävissä ja usein fyysisessä työssä työskentelevälle perinteisen työmoraalin ammattilaiselle työ on puolestaan välttämätön keino hankkia elanto, ei itsensä toteuttamisen areena. Mieltä vaivaa ajoittain työn huono arvostus ja taloudelliset huolet. Siitä huolimatta hahmo tekee työnsä hyvin silloinkin, kun se ei maistuisi. Hahmon mielenterveyttä kannattelee työssäkäynti ja lähipiiri. Tutkimusaineistosta kävi ilmi myös se, että työmotivaation puutteen ja heikon työelämän normeihin sitoutumisen nähtiin tuovan haasteita mielenterveyden alueelle.
Työelämän kiristyneet vaatimukset ja monimutkaistunut toimintaympäristö aiheuttavat puolestaan alisuoriutuvalle toimijahahmolleongelmia. Hahmo saatetaan haasteidensa takia leimata laiskaksi tai tyhmäksi. Taustalla voi kuitenkin olla diagnosoimattomia oppimis- ja tarkkaavaisuushäiriöitä, joiden kanssa hahmo ponnistelee yrittäen löytää tuen tarpeitaan ja vahvuuksiaan vastaavan työn.
Klassisena mielenterveyden ”riskityyppinä” tutkimuksessa nousi esiin puhumaton mies, jolle on raskasta sanoittaa asioitasiten kuin nykyään vaaditaan. Toimijahahmo keventää mieltään toiminnan kautta. Ongelmia tulee usein siinä vaiheessa, jos päihteet alkavat näyttäytyä ratkaisuna asioihin.
Toimijahahmot kuvaavat tyypillisiä toiminnan malleja, eivät yksilöitä
Tutkimuksessa tunnistetut toimijahahmot eivät kuvaa yksittäisiä ihmisiä, eikä typologiaa ole tarkoitettu yksilöiden luokitteluun. Toimijahahmot havainnollistavat ajallemme tyypillisiä toiminnan malleja, ja niitä voidaan käyttää erilaisten mielenterveyteen liittyvien työkykyongelmien tunnistamisessa.
Tutkimustulos nostaa esille tarpeen yhteiskunnallisille muutoksille mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi.
– On selvää, että monet toimijahahmoihin liittyvät kipupisteet ovat niin syvällä yhteiskunnan rakenteissa, että niiden korjaamiseen tarvitaan toimenpiteitä myös työyhteisöä ja terveyspalveluja laajemmalla tasolla, Ari Väänänen sanoo.
Tutkimushanke: Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan?
- Tutkimus on toteutettu Työterveyslaitoksen rahoittamassa Mitä jo mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? -hankkeessa.
- Tutkimushaastatteluihin osallistui 70 henkilöä pääkaupunkiseudulla.
- Tutkimuksessa kuultiin kolmea eri ryhmää: työterveyshuollon ammattilaiset, alle 35-vuotiaat kuntasektorin työntekijät sekä heidän esihenkilönsä eri kunta-alan sektoreilta.
- Tutkimuksen yhteistyötahot ovat Työterveys Helsinki sekä Espoon työterveyspalvelut.
Tutustu
- Tieteellinen artikkeli: Lehmuskoski, K., Väänänen, A., Juvonen-Posti, P. & Mattila-Holappa, P. Mielenterveyden toimijahahmot. Laadullinen tutkimus nuorista työntekijöistä kuntasektorilla Kuntoutus-lehden nuorten teemanumerossa 4/2022.
- Hankesivu: Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan? Toimintamalleja kehittävä laadullinen tutkimus nuorista työssäkäyvistä aikuisista | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Tutkija Kristiina Lehmuskoski, Työterveyslaitos, kristiina.lehmuskoski@ttl.fi, +358304743170
- Tutkimusprofessori Ari Väänänen, Työterveyslaitos, ari.vaananen@ttl.fi, +358304742435
- Johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos, pauliina.mattila-holappa@ttl.fi +358304742743
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme
Sosiaalinen media: @tyoterveys
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu 10.4. Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun3.4.2025 08:20:11 EEST | Kutsu
Mitä tiedämme tutkimuksen perusteella muuttoliikkeestä? Miten maahanmuutto vaikuttaa Suomen talouteen? Onko tulevaisuuden Suomi vastaanottavainen? Tervetuloa tuulettamaan ajatuksia ja hakemaan tuoretta näkökulmaa muuttoliikkeestä käytävään keskusteluun.
Förstavårdarnas egen FirstFit-metod ger stöd vid fysiskt belastande arbete27.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Förstavårdarens arbete är fysiskt belastande: man lyfter, bär och flyttar. Uppgifterna kräver muskelstyrka, funktionsförmåga i andnings- och cirkulationsorganen och god motorisk förmåga. FirstFit-metoden är en nationellt enhetlig metod för bedömning, uppföljning och främjande av den fysiska funktionsförmågan som utvecklats för förstavårdare. Syftet med metoden är att stödja förstavårdarens arbetsförmåga under hela yrkeskarriären och att motivera hen att ta hand om sin funktionsförmåga och sitt välbefinnande. Samtidigt förebygger man olycksfall och förlänger yrkeskarriären.
Ensihoitajien oma FirstFit-menetelmä tuo apua fyysisesti kuormittavaan työhön27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Ensihoitajan työ on fyysisesti kuormittavaa: siinä nostetaan, kannetaan ja siirretään. Tehtävät vaativat lihasvoimaa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa. FirstFit-menetelmä on ensihoitajille kehitetty valtakunnallisesti yhtenäinen menetelmä fyysisen toimintakyvyn arviointiin, seurantaan ja edistämiseen. Menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan työkykyä läpi koko työuran ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Samalla ehkäistään tapaturmia ja pidennetään työuria.
The FirstFit method for paramedics helps with physically demanding work27.3.2025 08:00:00 EET | Press release
Paramedics do physically demanding work that includes lifting, carrying and moving. These tasks require muscular strength as well as functional capacity from the respiratory and circulatory systems and good motor control. The FirstFit method is a nationally standardised method for the assessment, follow-up and promotion of physical functional capacity for paramedics. The aim of the method is to promote paramedics' work ability throughout their careers and motivate them to take care of their own functional capacity and well-being. This will also reduce the number of accidents and extend the length of careers.
I Finland upplevs tidspress som den näst vanligaste arbetssäkerhetsrisken – långvarigt sittande är fortfarande den främsta risken i Europa26.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk ESENER-undersökning som beställts av Europeiska arbetsmiljöbyrån är långvarigt sittande (64 %) och upprepade hand- eller armrörelser (63 %) de vanligaste riskfaktorerna på europeiska arbetsplatser. I Finland är den största risken upprepade hand- eller armrörelser (73 %) och på andra plats, till skillnad från övriga Europa, är stress orsakad av upplevd tidspress (71 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme