Kansanedustaja Lotta Hamari puhui vappupäivänä Virroilla ja Hämeenkyrössä.

Helsingin Sanomien kolumnissa 25.2.2024 annettiin ymmärtää, että julkinen hallinto on Suomessa paisunut käsistä. Kuitenkin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tilastot osoittavat, että julkisen sektorin osuus työllisestä työvoimasta on pienimmillään 50 vuoteen.

Suomen intressien varmistamisesta kansallisesti tärkeiden liikennekysymysten osalta on huolehdittava nyt, kun EU-komission uutta ohjelmaa valmistellaan. Kannat pitää olla valmiina jo yhteistä ohjelmaa muodostettaessa, jotta niillä olisi painoarvoa. Keskuskauppakamari on yhdessä ITS Finlandin kanssa valmistellut neljä teesiä, jotka vaikuttaisivat myönteisesti Suomen liikennepolitiikkaan seuraavan EU-komission kaudella.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt JAU, JUKO ja Sote ry korostavat, että aikuiskoulutustukea käytetään työelämän tarpeisiin osaajapula-aloilla. Tuen lakkauttamisella on kunta- ja hyvinvointialoille jopa kriittisiä vaikutuksia. Lakkauttamista on arvioitava uudelleen.

Hallitusneuvotteluissa on esitetty julkiselle sektorille rajuja säästötoimia. Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto tyrmää tällaiset leikkaukset. Rahoitus ei riitä tälläkään hetkellä turvaamaan kansalaisille tärkeitä julkisia palveluja.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Suomen merimies-unioni SMU ovat perustaneet satama-alaa ja vesiväyliä koskevan neuvottelujärjestön, Satamien ja vesiväylien unionin. Sen tehtävänä on neuvotella lossien ja satama-alan työehtosopimukset. Työmarkkinatilanteen voimakas murros vaatii liitoilta entistä tiiviimpää yhteistyötä. Uusi unioni vahvistaa liittojen neuvotteluvoimaa.

Hidastuva talouskasvu jakautuu epätasaisesti eri toimialoille. Venäjän-kaupan päättyminen ja heikentynyt kansainvälinen talouskasvu heikentävät erityisesti teollisuuden näkymiä. Osa toimialoista palautuu vielä pandemiasta, esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta ja kuljetus- ja varastointipalvelut. Kaupanalan näkymät ovat heikentyneet huomattavasti ostovoiman heikentymisen ja Venäjän-kaupan päättymisen takia. Kasvu jatkuu kohtuullisen hyvänä liike-elämän palveluiden osalta.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajisto hylkäsi tänään keskiviikkona 30.3. yksimielisesti sovintoesityksen, jonka valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala oli antanut kunta-alan työehtoriitaan. Esitys oli edustajiston mielestä aivan riittämätön.

Kunta-alan pääneuvottelujärjestöt JAU (JHL ja Jyty) ja JUKO julistavat kunta-alalle ylityö- ja vuoronvaihtokiellon. Kielto alkaa maanantaina 7.3.2022 ja on voimassa sunnuntaihin 13.3.2022 saakka. Kiellolla järjestöt haluavat vauhdittaa viime maanantaina keskeytyneitä neuvotteluja.

Kunta-alan pääneuvottelujärjestöt JAU (JHL ja Jyty) ja JUKO julistavat kunta-alalle ylityö- ja vuoronvaihtokiellon. Kielto alkaa maanantaina 7.3.2022 ja on voimassa sunnuntaihin 13.3.2022 saakka. Kiellolla järjestöt haluavat vauhdittaa viime maanantaina keskeytyneitä neuvotteluja.

Julkisen alan työntekijät ovat joustaneet korona-aikana poikkeuksellisen paljon. Erityisen kovilla ovat olleet sote-alojen työntekijät. JUKO, JHL ja Jyty lähettävät terveisiä budjettiriiheen: motivoinut, osaava ja hyvinvoiva työntekijä on paras investointi sosiaali- ja terveysalan palveluiden tulevaisuuteen.

Digitalisaatio ja koronapandemiasta johtuneet poikkeusolot vauhdittivat merkittävästi työn ja toimintatapojen muutosta kunta-alalla. Tämä käy ilmi kunta-alan työn murroksen seurannasta, jonka tulokset julkaistiin 2.6.2021.

Ilmaiset kiky-tunnit eivät enää jatkossa mahdu kuntien työehtosopimuksiin, JHL toteaa. Lisäksi julkisen alan ammattilaiset tarvitsevat palkankorotukset, jotka parantavat ostovoimaa ja kurovat umpeen julkisen sektorin ja vientialojen palkkaeroja.

Kunta-alan sopijaosapuolet saavuttivat neuvottelutuloksen keskiviikkona 8. helmikuuta. Uusi sopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020. Ensimmäisen vuoden palkankorotus on sekalinjaa, toinen prosentuaalinen. Palkankorotukset noudattavat kierroksen aikana muotoutunutta yleistä linjaa.

Sosiaali- ja terveysalan turvallinen hoitoketju syntyy monien ammattilaisten yhteistyönä, alan sopimuksista neuvotteleva Julkisen alan unioni JAU muistuttaa.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n muodostama neuvottelujärjestö Kunta-alan unioni on nyt nimeltään Julkisen alan unioni JAU ry.

Julkis ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan ammattijärjestöjä on moitittu viime aikoina - erityisesti Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n taholta - kapuloiden heittämisestä työelämän uudistamisen rattaisiin ja jopa ymmärtämättömyydestä maan talouden nykyisestä tilasta. On kuultu jopa väitteitä, että ammattijärjestöt olisivat nykyisen taloustaantuman aiheuttajia joustamattomuudellaan. Jytyn liittovaltuuston kokouksessa Kouvolassa torstaina 20.11. puhunut Pihlajamäki tyrmää tällaiset ajatukset. Hän vakuuttaa, että ammattijärjestön tehtävä ei ole sanoa EI yhteiskunnassa tapahtuville myönteisiin muutoksiin tähtääville ehdotuksille. ”Mutta niille toimille sanomme Ei, joilla pyritään epäoikeudenmukaisesti jäsenistön työehtoja heikentämään työmarkkinoilla ns. joustavuuden nimissä, jolla yleensä tarkoitetaan mm. palkkojen alentamista.” Vahva ammattijärjestötoiminta on Pihlajamäen mukaan kaikilla tasoilla nyt ja tulevaisuudessa edellytyksenä työelämän