Uimavesissä esiintyy vatsatautia aiheuttavia mikrobeja, mutta sairastumisriski on normaalitilanteessa pieni, selviää tuoreesta tutkimusjulkaisusta.

Vuonna 2021 koronaviruspandemia vaikutti edelleen useiden tartuntatautien esiintyvyyteen. Etenkin muita hengitystieinfektioita todettiin tavanomaista vähemmän. Tiedot käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista. Vuonna 2021 esimerkiksi laboratoriovarmistettuja keuhkoklamydia- ja mykoplasmatapauksia todettiin huomattavasti aiempaa vähemmän. Yleensä nämä bakteerit aiheuttavat hengitystieinfektion oireita. Rinovirusta esiintyi edellisvuoden tapaan, mutta sille tyypillistä kevät- ja syyshuippua ei havaittu. Influenssatartuntoja esiintyy yleensä etenkin marras-joulukuussa sekä kevättalvella. Influenssakaudella 2020–2021 Suomessa ei ollut influenssaepidemiaa, vaan tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin ainoastaan yksittäisiä influenssalöydöksiä. Niin ikään syksyllä 2021 tehtiin vain yksittäisiä ilmoituksia, mutta joulukuussa löydöksiä oli jo enemmän. ”Koronapandemian aikana hengitystieinfektioiden diagnostiikka oli keskittynyt pääosin koronavirukseen. On siis mahdollista, että muita h

Vuosi 2020 oli hengitysteiden kautta tarttuvien infektoiden osalta hyvin poikkeuksellinen. Lähes kaikki hengitystievirusten ja -bakteerien aiheuttamat infektiot vähenivät viime vuonna merkittävästi maaliskuun puolivälistä alkaen. Esimerkiksi influenssakaudella 2019–2020 influenssa A -löydöksiä ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin reilut 10 200, mikä on noin 8 000 tapausta vähemmän kuin edellisellä kaudella. Myös esimerkiksi pneumokokin aiheuttamien vakavien yleisinfektioiden määrä väheni alle puoleen edellisvuodesta. Tiedot käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista. ”Maaliskuussa 2020 otettiin käyttöön koronapandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset, etätyöskentely ja -opiskelu, hygieniaohjeet, turvavälit ja myöhemmin myös kasvomaskit. Niillä on ollut vaikutusta myös muiden hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen”, sanoo THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg. Ainoa poikkeus ovat rinovirusinfektiot, joita todettiin lähes yhtä paljon kuin vuonna 2019. Samankaltaisia havaint

Vuonna 2019 seksitautien määrä lisääntyi selvästi. Myös matkailuun liittyviä infektioita todettiin aiempaa enemmän. Muuten tartuntatautien esiintyvyys pysyi Suomessa melko vakaana. Tiedot käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista.

Helsingissä selvitettiin viime vuonna 23 ruokamyrkytysepidemiaa. Niistä 14 sai alkunsa ravintoloista. Lisäksi epidemioita aiheutui keskuskeittiöistä ja ulkomyyntitapahtumista.

Vesien puhdistuksessa yleisesti käytetyt menetelmät eivät välttämättä tehoa riittävän hyvin talousvesiin kulkeutuviin kemiallisiin haitta-aineisiin. Klooraus ja UV-desinfiointi purevat hyvin tauteja aiheuttavia mikrobeja vastaan, mutta eivät yhtä hyvin poista kemiallisia haitta-aineita. Veden mikrobeista ja kemikaaleista koituvia terveyshaittoja tutkittiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa selvitettiin myös vedenpuhdistusmenetelmien taloudellisia vaikutuksia.

Helsingin ympäristöpalveluihin ilmoitetaan yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä jokaisena työpäivänä. Varsinaisia ruokamyrkytysepidemioita selvitettiin vuonna 2017 yhteensä 18, joista suurin osa todettiin ravintoloissa. Suurimmassa osassa yksittäisiä ruokamyrkytysepäilytapauksia ei aiheuttajaa saada selville tai sairastumisen ei voida osoittaa liittyneen ruokailuun.

Neljäsosa ihmisten kampylobakteeritartunnoista pystyttiin väitöstutkimuksessa yhdistämään broilereista eristettyihin kantoihin. Loput tartunnat olivat peräisin tuntemattomista lähteistä, kuten muista kotieläimistä tai ympäristöstä.

Tuotantosiipikarjalla on vain pieni vaara saada tartuntoja harrastekanoilta. Harrastekanat kantavat kuitenkin yleisesti esimerkiksi ruokamyrkytystä aiheuttavaa kampylobakteeria, joka voi käsienpesun unohtuessa tarttua myös ihmiseen.

Kampylobakteerit C. jejuni ja C. coli ovat zoonoottisia, eli ihmisen ja eläimen välillä tarttuvia, ja tärkeimpiä bakteeriperäisten suolistoinfektioiden aiheuttajia Suomessa. Genomiikkatutkimus avaa uusia ovia kampylobakteeri-infektioiden epidemiologian, ekologian ja populaatiogenetiikan selvittämiseen sekä auttaa ymmärtämään kantojen mikro- ja makroevoluutiota. Professori Marja-Liisa Hännisen tutkimusryhmä on julkaissut kampylobakteerien genomiikkaan liittyviä tutkimustuloksia neljässä kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa syksyn 2014 aikana.

Ympäristötekijät vaikuttavat ihmiselle sairauksia aiheuttavien bakteerien evoluutioon, arvioivat Helsingin yliopiston tutkijat vastikään ilmestyneessä Molecular Ecology -julkaisussa. Evoluution kaikkien ilmiöiden suora havaitseminen on mahdotonta, mutta tulokseen niin sanotuista ekolokeroista päästiin yhdistämällä professori Marja-Liisa Hännisen kokeellinen kampylobakteeritutkimus ja professori Jukka Coranderin tutkimusryhmän kehittämät perimän analyysimenetelmät.

Antibioottien käyttöä tavallisten kampylobakteeri-infektioiden hoidossa olisi syytä rajoittaa, koska niistä saatava hyöty on vain marginaalinen, sanoo LL Daniela Schönberg-Norio, jonka aihetta käsittelevä väitöskirja tarkastetaan 28.5. Helsingin yliopistossa.