Business Finland on myöntänyt Suomen Punaisen Ristin Veripalvelulle rahoituksen kolmivuotiseen DATA-INDUCTOR -tutkimushankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on rakentaa malleja, joilla nopeutetaan ja tehostetaan suomalaista lääketutkimusta.

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Reserviläisliitto ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu yhdistivät voimansa kokonaisturvallisuuden, huoltovarmuuden ja varautumisen nimissä käynnistämällä valtakunnallisen verenluovutuskampanjan. Reserviläisliitto kehottaa ja kannustaa paikallisia reserviläisyhdistyksiään ottamaan aktiivisesti osaa elintärkeään haasteeseen, luomaan yhdistykselle Luovuttajaryhmän ja kolmen kuukauden aikana luovuttamaan mahdollisimman aktiivisesti verta. Haasteen nimenä onkin iskevästi Reserviläinen ei luovuta – paitsi verta.

Instrumentariumin Tiedesäätiö jakaa tänä vuonna yhteensä 1,5 miljoonaa euroa apurahoja lääketieteen, luonnontieteiden ja terveysteknologian tutkimukseen. Rahoitusta saa 34 tutkijaa tai tutkimusryhmää, joiden tutkimukset tuovat uusia ratkaisuja diagnostiikkaan, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Suomen ensimmäinen kantasolusiirto tehtiin Lastenklinikalla vuonna 1974. Erilaisilla soluhoidoilla yhä useampi lapsi saa avun vaikeaan sairauteensa.

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelussa valmistuu jo 70. väitöskirja, kun FM Salla Markkinen väittelee 27.9. 2024 munuaissiirtojen kudossopivuuden kehittämisestä genomitutkimuksen avulla. Veripalvelussa tehdyt väitöstutkimukset ovat vuosikymmenten aikana edistäneet merkittävällä tavalla potilaiden hoitoa.

Maailman kantasoluluovuttajien päivää vietetään lauantaina 21.9.2024. Vuosittain Suomessa noin 100 potilasta tarvitsee veren kantasoluja vapaaehtoiselta luovuttajalta. Heistä noin joka kuudes on lapsi. Yksi vapaaehtoisen kantasoluluovuttajan avulla pelastuneista potilaista on 21-vuotias Rasmus Virolainen.

Superpesis ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun ylläpitämä Kantasolurekisteri ovat solmineet merkittävän yhteistyösopimuksen, joka jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka. Sopimuksen myötä Kantasolurekisteristä tulee Superpesiksen pääyhteistyökumppani.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) hematologian kantasolusiirtoyksikössä on aloitettu uusi, edistyksellinen syövän hoitomuoto: CAR-T-hoito (Chimeric Antigen Receptor T-cell). CAR-T-hoidossa potilaan omat solut muokataan tunnistamaan ja tuhoamaan syöpäsolut.

Vuoden 2023 aikana jo 66 Suomen Kantasolurekisteriin kuuluvaa vapaaehtoista on luovuttanut kantasoluja tuntemattomalle potilaalle. Luovutusten määrä on kasvanut vuoden takaisesta jopa 53 %, sillä vuonna 2022 luovutuksia oli 43. Kantasolusiirrolla hoidetaan vaikeita veritauteja, kuten leukemiaa, sairastavia potilaita. Kyseessä on aina potilaan viimeinen mahdollisuus parantua.

Faron Pharmaceuticals on julkaissut kokeellisen lääkkeen bexmarilimabin faasin I tulokset verisyövissä. Tulokset olivat erinomaisia. BEXMAB-tutkimuksessa tutkittiin yrityksen kehittämän bexmarilimab-täsmäimmunoterapian tehoa useisiin pahanlaatuisiin hematologisiin kasvaimiin eli verisyöpiin. Nämä tulokset julkistettiin American Society of Hematologyn (ASH) 65. vuosikokouksessa.

Kantasolusiirtoa käytetään esimerkiksi leukemiaan sairastuneen potilaan viimeisenä mahdollisuutena parantua. Korkeintaan 25 prosentille kantasolusiirtoa tarvitsevista potilaista löytyy kudostyypiltään täysin sopiva, terve luovuttaja lähisukulaisista. Loput kolme neljännestä tarvitsevat tuntemattoman rekisteriluovuttajan apua.

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu muutti loppuvuodesta 2022 uusiin, nykyaikaisiin tiloihin Vantaan Vehkalaan Kehä III:n varrelle. Roche toimitti Veripalvelulle automatisoidun näytteiden käsittelylinjaston sekä laitteistot, joilla tehdään verenluovuttajanäytteistä tarvittavat infektioseulontatutkimukset. Uusi laboratorioautomaatio- ja analyysiratkaisu on maailmanlaajuisestikin ensimmäinen lajissaan.

Elin- ja kantasolusiirroissa potilaan ja luovuttajan välinen kudosten immunologinen sopivuus on tärkeää siirron onnistumisen kannalta. Tiira Johanssonin väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia laboratoriomenetelmiä kudostyypitysten ja syövän hoidon tutkimuksen tueksi.

Soluterapiat sekä verisolujen ja kantasolusiirtojen tutkimus saivat rahoitusta, kun Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu jakoi tutkimusrahastonsa vuoden 2022 apurahat.

Maailmanlaajuista kantasoluluovuttajien päivää vietetään 17.9. Veren kantasolujen siirtoa käytetään hoitona muun muassa leukemiassa, eli verisyövässä. Suomessa tehdään vuosittain noin 100 kantasolusiirtoa, ja potilaista noin kolmasosa saa Suomen Kantasolurekisterin luovuttajalta kerätyn siirteen. Kaikille potilaille ei kuitenkaan löydy sopivaa luovuttajaa.

Voimakkaasti immuunipuutteiset henkilöt saavat nyt koronarokotteen viidennen annoksen. Rokotteen saa ilman ajanvarausta rokotuspisteiltä 4-6 kuukautta neljännen annoksen jälkeen.

Tänä keväänä 30 vuotta täyttävä Suomen Kantasolurekisteri on välittänyt toimintansa aikana potilaiden hoitoon 2384 kantasolusiirrettä. Suomesta kantasolujaan on rekisterin kautta luovuttanut 875 henkilöä. Veripalvelun ylläpitämässä rekisterissä on sellaisten vapaaehtoisten henkilöiden tiedot, jotka ovat luvanneet luovuttaa veren kantasoluja niitä tarvitseville potilaille.

Ajanvaraus neljänteen rokotusannokseen on avattu voimakkaasti immuunipuutteisille henkilöille, jotka ovat täyttäneet 12 vuotta. Nopeimmin rokotusajan voi varata osoitteessa koronarokotusaika.fi. Ajan voi myös varata soittamalla p. 09 310 46300 (arkisin 8-16).

Koronarokotuksen saavat seuraavaksi riskiryhmiin kuuluvat 5–11-vuotiaat, joiden sairaus tai tila voi lisätä vaikean koronataudin riskiä tai koronainfektio voi pahentaa lapsen perussairauden oireita. Rokotuksen saa Jätkäsaaren koronarokotuspisteeltä ilman ajanvarausta lauantaina 18.12. klo 10-16.

THL on laatinut kunnille erilliset ohjeet 5–11-vuotiaiden riskiryhmistä koronarokotuksia varten. Lasten rokotuksiin tarvittavia rokotevalmisteita saapui Suomeen tällä viikolla, ja kunnat voivat aloittaa riskiryhmiin kuuluvien 5–11-vuotiaiden lasten koronarokotukset heti kun saavat järjestelyt tehtyä. Kunnat vastaavat koronarokotuksista ja päättävät, miten lasten rokotukset järjestetään. Rokotuksia voidaan järjestää kouluterveydenhuollossa tai koronarokotuspisteissä, joissa muutakin väestöä rokotetaan. ”Kunnat tiedottavat, milloin riskiryhmään kuuluvien 5–11-vuotiaiden rokotukset alkavat ja mistä rokotuksen voi saada. Periaatteessa rokotukset voidaan aloittaa heti, mutta käytännön järjestelyt voivat toki viedä kunnissa hetken”, kertoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä. 5–11-vuotiaille annettava koronarokote on BioNTech-Pfizerin Comirnaty, josta lapsille käytetään nimenomaan tälle ikäryhmälle tarkoitettua pienemmän annoksen sisältävää valmistetta. Lasten sairaudet voivat lisätä vai