Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt

Ensimmäisenä asuinkerrostalona Suomessa parhaan viiden tähden luokituksen Rakennustiedon ympäristöluokituksessa (YL-luokitus) sai M2-Kotien Järvenpään Myllytie 14. Ensimmäisenä toimitila- ja palvelurakennuksena parhaaseen viiden tähden luokitukseen ylsi Peltokaaren päiväkoti Tuusulan Jokelassa. Maailman vilkkaimpiin konserttitaloihin lukeutuvalle Helsingin Musiikkitalolle myönnettiin YL-luokituksen Käyttö-kriteeristön luokituksessa kolme tähteä, joka on erittäin hyvä saavutus vaativia erikoistiloja ja -tekniikkaa sisältävälle erikoisrakennukselle. Rakennustiedon ympäristöluokitus on auttanut Musiikkitaloa parantamaan energiatehokkuutta ja ympäristöasioiden hallintaa.

Vihdin kunta ja Helsingin yliopisto ovat solmineet viisivuotisen yhteistyösopimuksen, joka tukee kunnan kehittämistä ja kuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Sopimuksen keskeiset sisällöt liittyvät uusien näköalojen ja oivallusten tuomiseen kunnan kehittämiseen, tutkitulla tiedolla johtamiseen sekä myönteisen ja erottuvan kuntamielikuvan ja elinvoiman vahvistamiseen.

Talousarvion ja -suunnitelman valmistelu on Suomen kunnissa vuosittain toistuva prosessi, johon osallistuvat kunnan toimielimet, viranhaltijat ja osa työntekijöistä. Kuntalaisilla ei ole aikaisemmin ollut suoraa mahdollisuutta osallistua tähän työskentelyyn. Viime vuonna (2023) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) tarjosi mahdollisuuden suomalaisille kunnille hakea mukaan yhteistyöprojektiin, jossa muotoiltiin mallia siitä, miten kaikki asiasta kiinnostuneet voisivat osallistua kunnan talousarvion ts. budjetin tekoon. Tässä ei ole kyse osallistavasta budjetoinnista vaan kokonaisvaltaisesti uudesta ajatusmallista. Koska tiedettiin, että kuntalaisilla ja Merikarvian kesäasukkailla on erinomaisia ideoita kunnan kehittämiseksi, Merikarvian kunta haki ja tuli valituksi kokeiluun, joka on käynnistyi yhteistyössä Sitran ja Pieksämäen kaupungin kanssa. Talousarvio muodostettiin täysin uudella tavalla näissä kahdessa kunnassa. Keskustellen käytiin läpi erilaisia vaihtoehtoisia näkökulmia j

Miten pirkanmaalaiset lapset voivat? Miten hyvinvointityötä Pirkanmaalla johdetaan? Vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin lasten ja nuorten hyvinvoinnista saat Pirkanmaan hyvinvointialueen seminaarista 8.5. Ilmoittaudu mukaan 1.5. mennessä.

Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.

Sote-uudistuksen myötä kunnat ovat entistä samankaltaisempia myös digitalisaation edistämisen nykytilaa tarkasteltaessa. Eroja kuitenkin löytyy niin kuntien väliltä kuin kuntien sisältä eri toimialoja vertaillen. FCG Finnish Consulting Groupin toteuttamaan kyselyyn osallistui 2535 työntekijää 24 kunnasta syys–lokakuussa 2023.

Talousarvion ja -suunnitelman valmistelu on Suomen kunnissa vuosittain toistuva prosessi, johon osallistuvat kunnan toimielimet, viranhaltijat ja osa työntekijöistä. Kuntalaisilla ei ole aikaisemmin ollut suoraa mahdollisuutta osallistua tähän työskentelyyn. Sitra tarjosi mahdollisuuden suomalaisten kuntien hakea mukaan yhteistyöprojektiin, jossa muotoiltaisiin mallia, miten kaikki asiasta kiinnostuneet voisivat osallistua talousarvion ts. budjetin tekoon. Tässä ei ole kyse osallistavasta budjetoinnista vaan kokonaisvaltaisesti uudesta ajatusmallista. Koska kuntalaisilla ja Merikarvian kesäasukkailla on aivan varmasti erinomaisia ideoita kunnan kehittämiseksi, Merikarvian kunta haki ja tuli valituksi kokeiluun, joka on nyt käynnistymässä yhteistyössä Sitran ja Pieksämäen kaupungin kanssa. Tänä vuonna talousarvio muodostetaan täysin uudella tavalla näissä kahdessa kunnassa. Tavoitteena on synnyttää keskustellen erilaisia vaihtoehtoisia näkökulmia ja ideoita - mistä voitaisiin säästää ja

Kokkolan kaupunki liittyi Hinku-verkostoon kesäkuussa 2022. Verkoston jäsenenä Kokkola on sitoutunut vuoteen 2030 mennessä vähentämään päästöjään 80 % vuoden 2007 tasosta. Kaupungin strateginen kehittämistavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalisuustavoitteella rakennetaan kaupungin menestymisen edellytyksiä tuleville vuosikymmenille ja sukupolville.

Vaalassa on tuotettu jo vuosikymmeniä vesivoimaa, joka on uusiutuva energialähde. Tuulivoimatuotannon edistäminen on jatkanut samaa uusiutuvan energiatuotannon kehitystä. Vaalaan on suunniteltu myös biokaasun valmistusta ja jalostusta. Viime vuonna kunnassa tehtiin biokaasuselvitys. Seuraavaksi selvitetään vihreän vedyn käyttömahdollisuuksia ja aurinkoenergian tuotantomahdollisuuksia Vaalassa sekä niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Selvitykset toteutetaan siten, että niitä voidaan hyödyntää kaavoitukseen ja energiantuotannon rakentamiseen liittyvässä YVA-menettelyssä. Selvityksistä saadun tiedon avulla edetään kohti energiayleiskaavaa, jossa esitetään energiantuotantolaitosten sijoittuminen ja potentiaali kunnan alueella. Kaavaan on tavoitteena varata alue suurenkin luokan energiantuotanto- tai jatkojalostuslaitokselle, jonka tuotanto ohjataan valtakunnanverkkoon ja vientiin. Vaalan kunnanhallituksen puheenjohtaja Esa Karjalainen kertoo, että Vaalassa on vahva tahtotila uusiutuva

Valokuitunen rakentaa Muonion kunnan ja kunnan yhtiöiden vuokrahuoneistoihin valokuituyhteydet. Rakentaminen aloitetaan tänä vuonna. Hyväksytty tarjous käsittää 101 huoneistoa. Jokaiseen asuntoon tulee oma yhteys, ja asukas voi itse tilata valokuituun haluamansa nettipalvelut Valokuitusen verkon laajakaista- ja palveluvalikoimista. Kunnan elinvoimaisuudelle toimintavarmat ja nopeat nettiyhteydet ovat äärimmäisen tärkeitä.

Vihdin kunnan uusi strategia vuosille 2022-2025 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa maanantaina 9. toukokuuta. Kuntastrategia ohjaa kunnan tekemiä päätöksiä ja arjen työtä seuraavat neljä vuotta. Uudessa strategiassa korostetaan maantieteellisen sijainnin alueelle tuomia etuja: kasvava Vihti on Helsingin seudun saavutettavuuden edelläkävijä ja tarjoaa kodin ihmisille, yrityksille ja aktiiviselle elämälle.

Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni – hankkeen rahoittama www.puussaontulevaisuus.fi verkkosivusto on avoinna 1.2.2022 alkaen. Verkkosivusto käsittelee puurakentamisen merkitystä ja mahdollisuuksia hiilen sidonnassa ja varastoinnissa erityisesti julkisessa rakentamisessa. Sivusto esittelee useita toteutettuja puurakentamisen kohteita, kuten kouluja ja päiväkoteja sekä kertoo tarinoiden ja faktatietojen muodossa niiden hankekuvauksen päätöksenteosta, kilpailutuksesta, rakentamisesta valmiiseen rakennukseen ja hiilijalanjäljen laskentaan.

Mäntsälän kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 13.12.21 Mäntsälän kunnan uuden strategian vuosille 2022-2025. Kuntastrategiassa valtuusto on linjannut Mäntsälän kunnan johtamisen ja toiminnan pitkän aikavälin vision ja tavoitteet. Strategia auttaa suuntaamaan kaikkea tekemistä juuri Mäntsälän kannalta oikeisiin asioihin.

Julkisen ruokapalvelun ja sopimusruokailun asiantuntijoille suunnattu Ateria 21 -tapahtuma avaa ovensa Messukeskuksen Siivessä Helsingissä 2.11.2021. Erityisesti vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvät aiheet nousevat esille tapahtuman ohjelmassa.

Pormestari Juhana Vartiainen julkistaa esityksensä Helsingin kaupunkistrategiaksi valtuustokaudelle 2021–2025 huomenna keskiviikkona 29.9.2021 kello 10–10.45 yhdessä apulaispormestarien Anni Sinnemäen, Nasima Razmyarin, Daniel Sazonovin ja Paavo Arhinmäen kanssa.

Helsingin kaupunginhallitus päätti 3.5. kokouksessaan muutoksista vuoden 2021 kuntavaalien vaalitoimikuntiin. Lisäksi kaupunginhallitus teki jatkopäätöksen perusopetuksen poikkeusjärjestelyjen mahdollistamisesta sekä merkitsi tiedoksi suunnitelman ensi vuoden talousarvion ja uuden kaupunkistrategian käsittelyaikataulusta.

Suurimmalta osalta kunnista (52 %) puuttuu julkisen rakentamisen strategia, vaikka se ohjaisi kuntia pääsemään vaadittaviin hiilineutraaliustavoitteisiin. Asia selvisi Puutuoteteollisuus ry:n tuoreesta kyselystä. Puun valinta julkisten kohteiden, kuten koulujen, päiväkotien, kirjastojen ja liikuntatilojen materiaaliksi leikkaa merkittävästi uudisrakentamisen päästöjä. Kesäkuussa valittavien valtuutettujen välitön vaikuttamisen paikka on puurakentamisen määrätietoinen kirjaus kuntastrategiaan.

Monissa kunnissa nähdään tänä syksynä veronkorotuksia, sillä koronapandemia on ajanut jo ennestään taloushaasteiden kanssa painivat kunnat ja kaupungit ahtaalle. - Verojen nosto on usein helppo keino tasapainottaa kunnan taloutta. Kunnanvaltuuston tuorein päätöksin Vihdin kunta jatkaa kuitenkin historiallista jatkumoa, jossa kunnallisveroon ja kiinteistöveroon ei tehdä korotuksia. Vihti ei ole vuoden 2015 jälkeen korottanut lainkaan veroprosentteja. Päinvastoin, Vihdissä verot ovat laskeneet siten, että kiinteistöverojen tarkastelussa kunta on yksi Uudenmaan alhaisimmista verottajista, kertoo kunnanjohtaja Erkki Eerola. Ylen lokakuussa tekemässä vertailussa Vihdin kerrotaan laskeneen vakituisen asunnon kiinteistöveroa 25 prosenttia vuodesta 2010 lähtien ja olevan siten eniten kyseistä veroa laskenut kunta. - Alhaisen kiinteistöveron voi nähdä ehdottomasti myös Vihdin valttina. Tämä saattaa kiinnostaa uusien kuntalaisten lisäksi erityisesti suuria liike- ja tuotantotiloja vaativia yrity

Kuljetusalan yritysten ja ammattiautoilijoiden halukkuutta siirtyä biokaasun käyttäjiksi kartoitetaan Lapinjärven alueella marraskuussa.