Suomessa on alhainen äiti- ja lapsikuolleisuus, mutta potilasvahinkoja voi yhä tapahtua. Synnytyksen etenemistä ja mahdollisia ikäviä yllätyksiä ei voi ennustaa. Nostaako synnytysten keskittäminen isompiin keskuksiin kotisynnytysten määriä entisestään, ja miten se vaikuttaa potilasturvallisuuteen, pohtii potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi blogissaan.

Museokeskus Vapriikin vuonna 2022 käynnistämä tutkimushanke on tuottanut uutta tietoa pikkulasten ravitsemuksesta ja imetyskäytännöistä keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa. FT Tiina Väreen ja Vapriikin tutkija, bioarkeologian dosentti Ulla Nordforsin tutkimuksessa selvitettiin Pälkäneen Rauniokirkolta löydettyjen, 1200–1800-luvuilla eläneiden yksilöiden varhaisia ruokavalioita hampaiden isotooppianalyysin avulla. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä Journal of Archaeological Science: Reports.

Vuoden 2025 yhteiskuntatieteilijäksi on valittu valtiotieteiden maisteri ja Suomen Lääkärit Ilman Rajoja toiminnanjohtaja Linda Konate. Valinta julkistettiin Yhteiskuntatieteilijäpäivässä 15.11.2024. Konate lahjoittaa 2500 euron suuruisen palkintorahan humanitaariseen työhön Sudaniin.

25. syyskuuta vietetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden vuosipäivää, jonka kunniaksi järjestetään kansainvälinen SDG Flag Day -liputuskampanja. Viime vuonna päivässä oli mukana Suomesta noin 80 yritystä, 40 järjestöä, 30 oppilaitosta, 6 suurinta kaupunkia, 5 ministeriötä ja kymmeniä yksityishenkilöitä. Tänä vuonna etukäteen ilmoittautuneita on yli 100.

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten kuolleisuus laski 50 prosenttia vuosien 2005 ja 2020 välillä.

Joka neljäs lapsi maailmassa syntyy ennenaikaisesti, pienipainoisena tai kuolleena. Ongelma on yleisin Aasian ja Afrikan köyhissä maissa. Professori Per Ashornin johtama tutkijaryhmä järjestää nyt näiden maiden päättäjille keskusteluja siitä, miten ongelmaa voisi parhaiten paikallisesti ehkäistä.

Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään lauantaina 4. marraskuuta, jolloin muistamme kuolleita läheisiämme. Oulun yliopistossa kuolemaan liittyvää aihepiiriä tutkitaan useilla tieteenaloilla.

Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään lauantaina 5. marraskuuta, jolloin muistamme kuolleita läheisiämme. Oulun yliopistossa kuolemaan liittyvää aihepiiriä tutkitaan useilla tieteenaloilla.

Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela piti sosiaalisen median välityksellä itsenäisyyspäivän puheen 6.12.

Kehitysyhteistyön jatkon edellytyksiä ja muotoja arvioidaan yhdessä kansainvälisen yhteisön sekä kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen kanssa Afganistanin tilanteen selkeytyessä.

Konsulttiyhtiö Gesund Partnersin asiantuntijana aloittava Sukhmeet Panesar uskoo, että suomalaisen sosiaali- ja terveysjärjestelmän menestyksen taustalla on paikallisten yhteisöjen eli kuntien vastuu soteasioissa.

Lehdistötiedote 30.8.2019, klo 20.00. Nokian Siurossa 60 vuotta sitten toimintansa käynnistänyt, perheyrityksenä alumiinia jalostava Purso Oy on laajentunut juhlavuotensa aikana yrityskaupalla merkittäväksi, eurooppalaiseksi toimijaksi. Yhtiö on samalla kasvattanut energiaa säästävät valaisinjärjestelmät uudeksi liiketoiminnaksi perinteisen alumiinin pursotuksen rinnalle. 60-vuotistaivaltaan Purso juhlii henkilökuntansa, asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa.

Hyvät kuulijat, Lapsen sairaus ja kärsimys koskettavat syvemmältä kuin mikään muu tuntemus. Lapsen toipuminen taas keventää mieltä enemmän kuin mikään toinen ilosanoma. Suomalaisten mieliin vuosisadoiksi on painunut Helene Schjerfbeckin maalaus ”Toipilas”, joka kuvaa sairasta lasta kädessään vihreää versova toivon oksa tuoden siten esiin tuon tunnelatautuman molemmat puolet. Tänään, näissä tiloissa ei voi olla tuntematta, miten toivo versoaa. Entiset uudet, nyt vanhat lasten sairaalat, Lastenklinikka ja Lastenlinna avattiin tälle alueelle lähes tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten. Suomi oli tuolloin hyvin toisenlainen. Sodasta oli selvitty, mutta se oli tapahtunut suurin uhrauksin ja kaikesta oli pulaa. Lapsikuolleisuus oli suurta, terveidenhuolto, ravitsemus ja lääkitys olivat puutteellista. Uudet sairaalat loivat kaiken tämän keskellä perustaa lasten terveydenhuollolle ja lastenlääkärien koulutukselle. Lasten sairaalat toivat toivoa tulevaisuuteen. Lapsissa on tulevaisuutemme. Suom

ULKOASIAINMINISTERIÖ http://formin.finland.fi Tiedote 28/2017 8.2.2017 Tietovisa ja sata kehitysyhteistyön tulosta juhlistavat Suomen sadan vuoden kehitysmatkaa Satavuotias Suomi on puolet itsenäisyyden ajastaan antanut enemmän kehitysapua kuin vastaanottanut sitä. Sen kunniaksi ulkoministeriö on tuottanut #Suomi100 & maailma -tietovisan ja julkistaa merkkivuoden aikana 100 kehitysyhteistyön tulosta. #Suomi100 & maailma -visa testaa, miten hyvin vastaaja tuntee itsenäisen Suomen roolin globaalina toimijana. Esimerkiksi: ketkä suomalaiset tekivät ensimmäisinä kehitysyhteistyötä? Onko oikea vastaus a) lähetystyöntekijät, b) opiskelijat, c) Martti Ahtisaari ja Jaakko Iloniemi, d) vapaamuurarit? Tietovisan kysymykset painottuvat Suomen tekemään kehitysyhteistyöhön ja sen aikaansaannoksiin, mutta mukana on myös Suomen muuhun ulkopoliittiseen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Sadasta tietovisakysymyksestä pelaaja pääsee vastaamaan yhdellä kertaa viiteentoista. #Suomi100 ja maailma -tietovisa

ULKOASIAINMINISTERIÖ http://formin.finland.fi Tiedote 182/2016 05.10.2016 Suomi jatkaa Afganistanin kokonaisvaltaista tukemista Brysselissä järjestettiin 5.10.2016 EU:n ja Afganistanin isännöimä huippukokous, jossa kansainvälinen yhteisö sitoutui tukemaan Afganistania kehitysavulla 2017–2020. Suomen tukilupaus neljälle vuodelle on noin 110 miljoonaa euroa. Tuki kanavoidaan pääosin Maailmanpankin ja YK-järjestöjen kautta kolmelle keskeiselle sektorille: oikeus ja turvallisuus, peruspalvelujen kehittäminen sekä talouden perustan kehittäminen. Tukilupausten myötä Afganistanilta odotetaan avun asianmukaista käyttöä ja yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien tukemista. Kansainväliselle yhteisölle on tärkeää, että Afganistanista tulisi demokraattinen, vakaa ja turvallinen maa. Sen vakauttaminen on yksi merkittävimmistä kansainvälisistä yhteisoperaatioista. Tuloksia on saatu aikaan esimerkiksi koulutuksen kehittämisessä, terveydenhuollossa ja korruption vastaisessa työssä. Myös naisten a

ULKOASIAINMINISTERIÖ http://formin.finland.fi Tiedote 11/2015 15.1.2015 Suomalaisten käsitys maailman köyhyydestä synkempi kuin todellisuus Suomalaisten käsitys maailman köyhyydestä on huomattavasti todellisuutta synkempi, selviää ulkoministeriön teettämästä tutkimuksesta. Lähes kahdeksan kymmenestä suomalaisesta (76 %) uskoo, että köyhyys on lisääntynyt maailmassa vuoden 1990 jälkeen. Tieto ilmenee ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Todellisuudessa köyhien osuus maailman väestöstä on puolittunut ja lukumäärä laskenut 700 miljoonalla viimeisten 25 vuoden aikana. Vastaavasti siitä, että lapsikuolleisuus on puolittunut suunnilleen samassa ajassa, tietää vain 11 prosenttia suomalaisista. Kaikkein synkimpiä suomalaiset ovat, kun heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka suuri osa kehitysmaiden lapsista pääsee kouluun, miten hyvin tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvo peruskoulutuksessa toteutuu ja kuinka kattavasti naiset pystyvät halutessaan käyttämään tehokkaita ehkäisy

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. Sopimus on kaikkia viranomaisia velvoittava säädös, joka luo kaikille edellytykset edistää ja huolehtia lasten oikeuksien toteutumisesta. Suomessa sopimus on saatettu voimaan lailla vuonna 1991. Voimaantulon jälkeen lasten oikeudet ovat Suomessa monelta osin vahvistuneet ja lasten asema parantunut. Silti tehtävää riittää: lasten oikeudet eivät toteudu yhtäläisesti ja lasten hyvinvointi on aiempaa jakautuneempaa. Lapsen oikeuksien sopimuksen kansallinen yhteistyöverkosto korostaa lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa lapsen edun toteutumisen varmistamiseksi. Myös tietoisuutta lasten oikeuksista on edelleen parannettava.

Julkisuuteen 4.10.2010 klo 14.00 MUUTOSVARAUKSIN Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Mannerheimin Lastensuojeluliiton 90-vuotisjuhlaseminaarissa 4.10.2010 Ihmisistä huolehtiminen on ihmisyyden kunnioittamista. Se vastaa myös ihmisten käsitystä siitä, mikä on oikein. Hyvinvointiyhteiskunta on poistanut köyhyyttä, huolehtinut sairaista ja vanhuksista. Se on tasannut edellytyksiä elää yhteiskunnassa. Aina kannattaa pohtia myös syitä eikä seurauksia. Kuitenkin monet tarpeista eivät häviä tulevaisuudessakaan, vaan joudumme pohtimaan antamiemme vastauksien tarkoituksenmukaisuutta. Kansainväliset vertailut osoittavat, että suhteellisesti hoivan ja hoidon, koulutuksen ja taloudellisen turvan kustannukset ovat likimäärin samalla tasolla hyvinkin erilaisissa yhteiskunnissa. Tarpeisiin vastaamisen ei pitäisi tapahtua pelkästään taloudellisten laskelmien kautta. Ihmisistä välittäminen on ihmisyyden kunnioittamista ja kasvua yhteisöllisyyteen - perheen, suvun, kansakunnan ja myös ihmiskunnan

Kansalaisjärjestöjen tänään käynnistyneet globaalit toivotalkoot kannustavat ministeri Kataista käärimään hihat ja nostamaan kehitysyhteistyön määrärahat EU:n minimitavoitteeseen vuonna 2010. Kampanjan keulahahmo, tohtori Toivo, välitti Kataiselle talkookutsun.

Hyvä toimittaja, kutsumme Sinut aamukahville keskustelemaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton uuden pääsihteerin Mirjam Kallandin kanssa lasten hyvinvoinnista keskiviikkona 15. toukokuuta klo 9.00 - 10.30, Mannerheimin Lastensuojeluliittoon, Toinen Linja 17, Helsinki.