Tampereen yliopistossa järjestetään maanantaina 2.12. kansainvälinen konferenssi, joka kokoaa yhteen rauhan- ja konfliktintutkimuksen tutkijoita ja rauhanvälityksen ja -rakentamisen ammattilaisia.

Eilen 1. syyskuuta päättyneet Helsingin juhlaviikot keräsi avajaispäivänään 35 vuotta täyttäneen Taiteiden yön tapahtumiin ja festivaalin avajaiskonsertteihin yhteensä yli 100 000 kulttuurista nauttinutta vierailijaa. Marko Ahtisaari toimi festivaalin taiteellisena johtajana viimeistä kertaa – Ahtisaaren kausi muistetaan uuden teknologian teoksista sekä suurista kansainvälisistä tanssi- ja orkesterivierailuista.

Sadat maksuttomat taidetapahtumat juhlistavat 35 vuotiasta Taiteiden yötä torstaina 15. elokuuta. Helsingin juhlaviikot käynnistävän Taiteiden yön kärkitapahtumina koetaan Lauri Porran 130 bassoääntä Senaatintorille kokoava BASSO-teos sekä Kevin Aboschin AI Helsinki -valokuvanäyttelyn avajaiset Esplanadin puistossa. Juhlaviikkoja vietetään 1. syyskuuta asti, ja sen taiteellisena johtajana toimii tänä vuonna viimeistä kertaa Marko Ahtisaari.

Helsingin juhlaviikot käynnistävänä Taiteiden yönä 15. elokuuta saa maailman ensi-iltansa arvostetun käsite- ja tekoälytaiteilijan Kevin Aboschin ensimmäinen elokuva, Am I?. Kyseessä on samalla maailman ensimmäinen synteettinen pitkä elokuva, jonka jokainen ruutu on luotu tekoälyn avulla. Tyylilajiltaan Am I? on musikaali, joka on kiedottu dokumenttielokuvaan, joka on kääritty scifi-elokuvaan. Abosch kuvailee elokuvaa armottomaksi ja huiman nopeatempoiseksi kokemukseksi, joka tutkii konetietoisuutta, aseistettua tekoälyä ja transhumanismia. “Am I? tarkastelee koneen näkökulmasta sitä, miten olemme vaarassa menettää inhimillisyytemme yksilöinä sekä kollektiivisesti yhteiskuntana kun koneet ottavat vallan”, Abosch kertoo. Elokuva esitetään Taiteiden yönä Bio Rex Lasipalatsissa Helsingin juhlaviikkojen, Amos Rexin ja Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin yhteistyönä. Näytöksen jälkeen elokuvasta keskustelevat ohjaajan lisäksi Juhlaviikkojen taiteellinen

Oulun yliopisto järjestää tulevana viikonloppuna 12. tohtoripromootion. Yliopisto kutsuu kaupunkilaiset seuraamaan tohtoreiden promootiokulkuetta lauantaina 18.5. noin klo 15.30 alkaen Oulun keskustaan.

Oulun yliopisto järjestää 12. tohtoripromootion 17.–19.5.2024. Promootio on yliopiston suurin akateeminen juhla, ja sitä on viimeksi vietetty vuonna 2022. Promootiossa viime vuosina väitelleet nuoret tohtorit otetaan seremoniallisesti akateemisen yhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi. Juhlassa promovoidaan yhteensä 243 nuorta tohtoria.

Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaan on vahvistunut mm. tanssitaiteilija-koreografi Akram Khanin henkeäsalpaava nykytanssiteos Jungle Book reimagined ja Esa-Pekka Salosen johtaman Radion sinfoniaorkesterin uusi konserttiversio Hovanštšina-oopperasta. 35 vuotta täyttävän Taiteiden yön kärkitapauksena koetaan Lauri Porran yli sadan bassoinstrumentin muodostama maksuton musiikkielämys Senaatintorilla.

Katri Merikallion ja Antti Ämmälän kirjoittama “Näin syntyy rauha” -teos kuvaa Martti Ahtisaaren CMI:n matkaa suomalaiseksi menestystarinaksi ja valottaa, miten rauhaa rakennetaan. Tervetuloa myös kirjan julkistamistilaisuuteen 22.4.

Helsingin juhlaviikkojen Huvilan ohjelmaan on vahvistunut useita kiinnostavia kansainvälisiä artistivieraita kuten Brandee Younger, Hermanos Gutiérrez, Ride ja Markus Krunegård. Kotimaisista artisteista vain Huvilaan räätälöityjä erityiskonsertteja tarjoilevat muun muassa Anna Puu, Antti Autio ja Kimmo Pohjonen.

Oulun yliopisto vihkii 17 uutta kunniatohtoria 17.–19.5.2024 pidettävässä tohtoripromootiossaan. Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi osoittaa henkilölle.

Helsingin juhlaviikot on Pohjoismaiden suurin monitaiteellinen kaupunkifestivaali. Viisikymmentäkuusi vuotta täyttävä festivaali hakee entistäkin laajempia yleisöjä ja vahvoja yhteistyömuotoja kotimaisen ja kansainvälisen taide- ja kulttuurikentän kanssa. Helsingin juhlaviikkojen taiteelliseksi johtajaksi on nimitetty Johanna Freundlich 24.1.2024 alkaen. Hän vastaa festivaalin taiteellisesta suunnittelusta vuosina 2025–2029. Freundlich on kulttuurin moniosaaja, jolla on kokemusta muun muassa teatteri- ja oopperaohjaajan, käsikirjoittajan ja dramaturgin tehtävistä sekä klassisen musiikin tuotannoista. Lisäksi hän on toiminut Tampereen Teatterikesän taiteellisen johtotiimin jäsenenä. Freundlichilla on myös kansainvälistä ohjaajakokemusta esimerkiksi Yhdysvalloista ja Venäjältä. ”Helsingin juhlaviikot on tarjonnut jo vuosikymmenten ajan ainutlaatuisia kulttuuri- ja taide-elämyksiä laajoille yleisöille. Taiteellisen johtajan vaihtuminen mahdollistaa festivaalille aina uudistumista ja olem

Tampereen yliopistossa järjestetään maanantaina 27.11. kansainvälinen kongressi, joka kokoaa yhteen rauhan- ja konfliktintutkimuksen tutkijoita ja rauhanrakentamisen ja -välityksen ammattilaisia.

Arvoisa rouva Eeva Ahtisaari, herra Marko Ahtisaari, hyvät presidentti Martti Ahtisaaren omaiset ja ystävät, hyvät suomalaiset Suuri elämäntyö on täyttynyt. Martti Oiva Kalevi Ahtisaari, tasavaltamme kymmenes presidentti, on siirtynyt ajasta iäisyyteen. Martti Ahtisaari eli pitkän ja vaikuttavan elämän. Hän oli suuri suomalainen, Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu. Hän jätti kädenjälkensä sekä kansalliseen että kansainväliseen historiaan. Kaiken toiminnan keskiössä hänellä oli ihminen. Hän näki jokaisen lähimmäisenä, ja heistä kaikkein paatuneimmissakin jotakin hyvää, jota kohti kurottaa. Jonka varaan rakentaa yhteyttä ja rauhaa. Toimia väsymättä paremman huomisen hyväksi. *** Martti Ahtisaari oli hyvin vähän poliitikko ja hyvin paljon diplomaatti. Presidentinvaaleissa 1994 hän teki sivuväliintulon – politiikan ulkopuolinen valittiin politiikan päänäyttämölle. Hän ei pyrkinyt mukautumaan poliittiseen tapakulttuuriin, josta myös seurasi arvostelua. Mutta ennen pitkää poliittinen tapakul

Bästa finländare Vi har drabbats av en stor sorg och förlust. Budskapet om president Martti Ahtisaaris bortgång har nått oss. Han somnade in vid 86 års ålder, utmattad av en långvarig sjukdom. Martti Ahtisaari var en internationell, stor finländare. Lärare, diplomat och statschef. Fredsförhandlare och mottagare av Nobels fredspris. En finländare med ett stort hjärta. Han trodde på människan, bildningen och godheten. Han arbetade outtröttligt för att säkra fred och liv. Även för dem som bodde långt borta och under mycket olika omständigheter. För honom var människovärdet okränkbart. Ahtisaari hade stor respekt för den sydafrikanske frihetskämpen Nelson Mandela som står bakom följande ord: ”Det som räknas i livet är inte enbart det faktum att vi har levt. Det är den skillnad vi har gjort i andras liv som avgör betydelsen av det liv vi lever.” * * * Martti Ahtisaari var en dem som evakuerades från Karelen. En evig flykting, som han ofta sade. Denna erfarenhet från barndomen, en flykt i ky

Hyvät suomalaiset, Olemme kohdanneet suuren surun ja menetyksen. Tieto presidentti Martti Ahtisaaren kuolemasta on saavuttanut meidät. Hän nukkui pois 86-vuotiaana pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana. Martti Ahtisaari oli kansainvälinen, suuri suomalainen. Opettaja, diplomaatti ja valtionpäämies. Rauhanneuvottelija ja rauhan nobelisti. Suomalainen, jolla oli suuri sydän. Hän uskoi ihmiseen, sivistykseen ja hyvyyteen. Hän teki väsymättä töitä rauhan ja elämän turvaamisen puolesta. Myös niiden, jotka asuivat kaukana ja hyvin erilaisissa olosuhteissa. Ihmisarvo oli hänelle jakamaton. Ahtisaaren suuresti kunnioittaman Etelä-Afrikan vapaustaistelijan Nelson Mandelan sanoin: ”Mikä merkitsee elämässä, ei ole vain se fakta, että olemme eläneet. Se, mitä olemme tehneet muiden elämien puolesta, määrää elämämme merkittävyyden.” * * * Martti Ahtisaari oli Karjalan evakkoja. Ikuinen pakolainen, kuten hän monesti sanoi. Lapsuuden kokemus evakkotiestä kylmässä ja pimeässä kohti tuntematonta määränpää

Eilen 3. syyskuuta päättyneet Helsingin juhlaviikot täytti kaupungin 18 päivän ajan kymmenillä taidetapahtumilla ja sadoilla esityksillä, joiden joukossa nähtiin lukuisia loppuunmyytyjä iltoja sekä kantaesityksiä. Yleisön suosikeiksi nousivat muun muassa Kevätuhrin tuoreet tulkinnat sekä Huvilan loppuunmyydyt illat Egotripistä Nothing But Thieves -yhtyeeseen.

Helsingin juhlaviikot hakee taiteellista johtajaa viisivuotiskaudelle 2025–2029. Marko Ahtisaari on toiminut Juhlaviikkojen taiteellisena johtajana syksystä 2018 lähtien ja vastaa kuluvan vuoden sekä vuoden 2024 festivaalin ohjelmasta. Uusi taiteellinen johtaja valitaan syksyn aikana ja hän aloittaa työnsä vuonna 2024. Helsingin juhlaviikot on Pohjoismaiden suurin monitaidefestivaali ja Helsingin kesän päätösjuhla, joka järjestetään vuosittain elo-syyskuun vaihteessa. Festivaalin ja sen taiteellisen johtajan tehtävänä on tarjota helsinkiläisille sekä laajalle kotimaiselle ja ulkomaiselle yleisölle ainutlaatuisia ja monimuotoisia taide-elämyksiä. Taiteelliselta johtajalta odotetaan laaja-alaista kokonaisnäkemystä taiteellisesta suunnittelusta, joten työhön voidaan valita myös työpari tai -ryhmä. Juhlaviikkojen taiteellinen johtaja työskentelee festivaalia tuottavassa Helsingin tapahtumasäätiössä ja tekee läheistä yhteistyötä Juhlaviikkojen tuottajatiimin sekä festivaalin viestinnän, mar

Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä kansainvälisessä vetykilpailussa tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Oulun yliopistosta on tullut yksi tärkeimmistä vetytutkimuksen keskuksista Suomessa. Oulun yliopiston kokonaisvaltainen näkemys vetytulevaisuuteen pohjautuu vahvaan monitieteisyyteen.

Turun musiikkijuhlien ensi vuoden päätapahtuma on 10.-24. elokuuta 2023. Festivaalin taiteellisena johtajana 2019-2022 toiminut Klaus Mäkelä ei päässyt näkemään kaikkia suunnittelemiaan konsertteja lavalla pandemian takia, joten osa näistä kokonaisuuksista toteutetaan osana ensi vuoden tarjontaa. Pääosin vuoden 2023 ohjelmisto on kuitenkin täynnä uusia avauksia ja konsertteja, joita musiikkijuhlasäätiö on suunnitellut lukuisten taiteilijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Viikonloppuna päättyneillä Helsingin juhlaviikoilla nähtiin odotetun paluun tehneen Taiteiden yön ohjelma mukaanlukien satoja tapahtumia, joiden joukossa oli useita kantaesityksiä ja Suomen ensiesityksiä. Uusi Huvilanrannan terassialue keräsi arviolta 50 000 kävijää ja rakentuu Huvilan yhteyteen jälleen ensi vuonna. Marko Ahtisaari jatkaa Juhlaviikkojen taiteellisena johtajana vuoteen 2024.