Suomen Kulttuurirahasto myöntää vuosittain kolme 40 000 euron palkintoa toiminnasta tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi. Palkinnonsaajat ovat alansa kiinnostavimpia tutkijoita, taiteilijoita ja vaikuttajia.

Helsingin yliopiston tutkijat suorittivat akustisia impulssivastemittauksia 37 kalliomaalauskohteen edustalla ja havaitsivat, että samat kallioseinämät, joihin on maalattu hirvien, ihmisten ja veneiden kuvia, heijastavat myös tehokkaasti ääntä.

Rantanen aloittaa tehtävässään 1.10.2024.

Turun musiikkijuhlia vietetään tänä vuonna 8.–31.8. Osana ohjelmistoa nähdään musiikkijuhlien residenssitaiteilijan Aliisa Neige Barrièren suunnittelema Songs of Judith -kokonaisuus, jota täydennetään Aboagora-hankkeen luennolla.

Uusi teos esittelee urkujen historian hellenistiseltä ajalta 1900-luvun loppuun ensimmäistä kertaa suomeksi.

Lajunen syventyi taiteellisessa tohtorintutkinnossaan tanssivan muusikko-säveltäjän ilmaisuun ja nykypäivän ammattikansanmuusikon perinteenkantajuuteen.

Helsingin yliopiston vuoden 2023 Pacius-palkinto on myönnetty filosofian tohtori Mikko Ojaselle tunnustuksena hänen 25 vuoden työstään elektronisen musiikin hyväksi Helsingin yliopiston Musiikintutkimuslaboratoriossa (UHMRL). Pacius-palkinto jaetaan merkittävästä ja ansiokkaasta toiminnasta Helsingin yliopiston musiikkielämän puolesta.

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian levymerkki SibaRecords julkaisee 20. syyskuuta 2022 viulisti Pia Siiralan levyn "Henkilölaulua etsimässä". Levyn taustalla ovat Siiralan tekemät kenttämatkat koilliseen Siperiaan, jossa henkilölaulun arkaainen musiikkiperinne vielä elää muun muassa korjakkien ja tšuktšien parissa.

Sumelius-Lindblom sukeltaa tohtorintutkinnossaan ranskalaisen neoklassismin ytimeen ja korostaa 1920-luvun ranskalaisen modernismin musiikillisen sisällön merkitystä. Hän tarkastelee tutkinnossaan muun muassa pianistin kehollista havaitsemista sekä soittamalla ”näyttämistä”.

Suomessa kokoontuu huhtikuun viimeisellä viikolla joukko maailman johtavia musiikkiterapian tutkijoita, kouluttajia ja kliinikoita niin kotimaasta kuin ulkomailta.

Outi Valon musiikintutkimuksen oppiaineen väitöskirja tarkastelee kansanmusiikin tallentamiseen ja keräämiseen liittyviä ideologioita ja arvovalintoja 1900-luvun alusta 1970-luvulle saakka. Tutkimuksen kohteena on alan sotienjälkeisen auktoriteetin, tutkija ja tallentaja Erkki Ala-Könnin (1911–1996) toiminta. Tutkimus osoittaa, kuinka käsitykset kansasta ja kansanmusiikin keruutyön painopistealueet muuttuivat sotien jälkeisessä Suomessa.

Nathan Riki Thomson on tarkastellut tohtorintutkinnossaan, kuinka kulttuurienvälinen vuoropuhelu ja yhteistyö voi toimia katalysaattorina uusille musiikillisille löydöille, muusikkouden laajentamiselle ja syventämiselle sekä taiteellisen identiteetin muodostumiselle. Thomsonin tohtorintutkinto tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 1.10.2021. Australialaissyntyinen Thomson on ensimmäinen Sibelius-Akatemian Global Music -koulutuksesta valmistunut tohtorikandidaatti MuTri-tohtorikoulussa.

FM Jyrki Honkonen tarkastelee väitöksessään perusopetuksen ja steinerkasvatuksen eroja ja yhtäläisyyksiä yläkoulun musiikin opetuksessa. Tutkimuksen tulokset korostavat musiikin luovan tuottamisen toiminnallista merkitystä. Nuoret ja aikuiset opiskelijat kokevat tarpeelliseksi työskentelyn yhteisöllisen musiikin tekemisen parissa.

Kansainvälisesti uraauurtavasta musiikkialan tohtorikoulutus tuottanut yli 220 vaikuttajaa monipuolisiin työtehtäviin.