Helsingin yliopiston Pacius-palkinto Mikko Ojaselle
Musiikintutkimuslaboratorio, alkujaan nimeltään Helsingin yliopiston ääniteknillinen laboratorio, juhlii 60-vuotista taivaltaan lukuvuonna 2022–2023. Ojanen on ollut studion kantava voima viime vuodet opetuksensa ja tutkimustyönsä myötä.
– Tämä huomionosoitus tuntuu erittäin hyvältä ja liikuttavalta. Työskentely sekä Helsingin yliopiston että koti- ja pohjoismaisen elektronisen musiikin kulttuuriperinnön äärellä näin upeassa ympäristössä on ollut suuri ilo ja kunnia. Palkinnon myötä toivon voivani herättää kiinnostusta ja saada näkyvyyttä tälle täysin ainutlaatuiselle yliopiston yksikölle, joka kiinnostaa laajasti sekä opiskelijoita, tutkijoita että vierailijoita myös kansainvälisesti, sanoo Ojanen.
Studiolla merkittävä rooli kotimaisessa kokeellisessa musiikissa
Yliopiston ääniteknillisellä laboratoriolla on ollut keskeinen asema suomalaisen elektroakustisen musiikin synnyssä sekä happening- ja underground-konserttien järjestämisessä Suomessa. Tämä Pohjoismaiden vanhin studio perustettiin professori Erik Tawaststjernan aloitteesta lukuvuoden 1961–1962 aikana yhdessä musiikkitieteen opiskelijoiden Erkki Salmenhaaran, Ilkka Oramon ja Ilpo Saunion kanssa. Tarkoituksena oli luoda Suomeen eurooppalaisia trendejä vastaava studio, jota rakentamaan kutsuttiin silloinen fysiikan opiskelija Erkki Kurenniemi. Laboratorion historiaan kuuluvat myös muun muassa elektronimusiikkisäveltäjä Jukka Ruohomäki, joka ylläpiti studiota 1970-luvun ajan, sekä vajaa kaksi vuotta sitten menehtynyt musiikkitieteen yliopistonlehtori Kai Lassfolk, joka ylläpiti ääniteknillistä laboratoriota 1980-luvulta alkaen 35 vuoden ajan. Mikko Ojasen työ on ylläpitänyt ja kehittänyt edelleen tätä elektroakustisen musiikin uutta perinnettä.
Studion kokoelma sisältää muun muassa Erkki Kurenniemen 1960- ja 1970-luvuilla rakentamia ainutlaatuisia sähkösoittimia ja merkittävän kokoelman näillä soittimilla tehtyä elektronista musiikkia. Soittimet ovat edelleen käytössä ja Mikko Ojanen opettaa niiden avulla äänisynteesiä sekä elektronista ja tietokonemusiikkia ja näiden tutkimusta.
– Oma tutkimukseni studion ja samalla Helsingin yliopiston historiasta on tarkentanut kuvaa muun muassa siitä, kuinka yllättävän laajalle yliopiston studiossa tuotetut äänet ja musiikki levisivät erilaisten näyttelyiden, elokuvien, radiokuunnelmien, teatteriesitysten ja muiden teosten konteksteissa. Helsingin yliopiston ääniteknillisen laboratorion merkitystä Suomen kokeellisen musiikin ja avantgarden kentällä vuosikymmenten saatossa ei ole oikein vieläkään ymmärretty tai tunnistettu, toteaa Ojanen.
Helsingin yliopiston Pacius-palkinto
Helsingin yliopisto jakaa vuosittain Pacius-palkinnon henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt yliopiston musiikkielämää. Palkinto korostaa luovan säveltaiteen pitkää historiallista perinnettä Helsingin yliopistossa sekä sen elävää harjoitusta nykyisinkin olennaisena osana yliopistoyhteisön omaa musiikkielämää. Palkintosumma on 4000 euroa ja palkinnonsaajaa esittää rehtorille Helsingin yliopiston musiikkiseura HYMS. Pacius-palkinto perustettiin vuonna 1991 yliopiston ensimmäisen musiikinopettajan Fredrik Paciuksen muistoksi.
***
Musiikintutkimuslaboratorio (UHMRL) Facebookissa
Yhteyshenkilöt
Mikko Ojanen
yliopistonlehtori
p. 044 242 8103
mikko.ojanen@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Väitös: Sudet kuuluvat Suomen luontoon28.1.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Susiensuojelua ja luonnonsuojelua tulisi käsitellä poliittisesti osana laajempia yhteiskunnallisia rakenteita, todetaan väitöstutkimuksessa, jonka osana tehtiin ainutlaatuinen musiikkialbumi.
Vuoden 2025 kalenterissa on kymmeniä uusia nimiä28.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Kuluvana vuonna lähes 30 000 suomalaista pääsee viettämään nimipäiväänsä ensimmäistä kertaa. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin on vuodelle 2025 tullut 33 uutta nimeä ja suomenruotsalaiseen 27. Ensimmäisiä tuoreita nimipäiväsankareita päästään juhlimaan helmikuussa, kun 4.2. viettävät nimipäiväänsä sekä suomalaisen kalenterin Mio että suomenruotsalaisen kalenterin Caspian.
Uusi ohjeistus helpottaa ekologisen kompensaation käyttöönottoa27.1.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Ekologisessa kompensaatiossa ihmisen toiminnan, kuten rakentamisen, aiheuttamia luontohaittoja kompensoidaan tuottamalla vastaavia luontohyötyjä toisaalla. Alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden tuottama ohjeistus julkaistaan 30.1.2025 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.
EMBARGO 24.1. klo 9.00: Vihdoin valoa tunnelin päässä – rehtoreiden työuupumus taittunut ja työn imu palaamassa24.1.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Rehtoreiden työhyvinvointia mittaava rehtoribarometri osoittaa rehtoreiden jaksamisen kääntyneen useiden raskaiden vuosien jälkeen nousuun. Vuonna 2019 aloitettu vuosittainen rehtoribarometri piirsi karua kuvaa rehtoreiden kokonaiskuormituksesta aina vuoteen 2024 asti, jolloin käänne parempaan tapahtui. ”Koronakriisin varjo on todella pitkä”, sanoo tutkimuksesta vastaava akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.
Yksilöllinen kemotuntoherkkyys voi vaikuttaa ruokailutottumuksiin23.1.2025 09:52:35 EET | Tiedote
Suun alueen kemiallisesti aktivoituvan tuntoaistin eli kemotunnon herkkyys vaikuttaa tiettyjen elintarvikkeiden, kuten chilikastikkeen ja alkoholijuomien, miellyttävyyden kokemukseen ja kulutukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme