Tyrnäväläisen Kuulammen koulun oppilaat kokkasivat itsensä tämän vuoden Ruokavisan voittoon. Kuulammen menun pääruoassa kaikille tuttu uunilohi oli kääräisty letin muotoon ja höystetty herkullisesti fenkolilla sekä tuunattu taitavasti mausteilla. Todella tiukassa finaalissa kunniamaininnat saivat myös upeasti suoriutuneet Posion peruskoulu ja Kuivaniemen koulu Iistä.

Suosikkituote Apetit Kasvisjauhis Crispy Chick -pihvi saa rinnalleen herkullisen uutuusmaun: Lime & Lempeä chili. Samalla klassiset perunapakasteet laajenevat Apetit Kotimaiset Perunaviipaleilla, ja uuni- ja grillikasvisten ystäville on tarjolla uusi makuelämys: Apetit Uuni- & Grillikasvis Paahdettu valkosipuli. Apetitin kevään uutuudet ovat saatavilla ruokakaupoissa maaliskuun alusta alkaen.

PILTTI lanseeraa ensimmäiset tuotteet, joiden juurekset on kasvatettu suomalaisilla uudistavan viljelyn tiloilla. Lastenruokavalmistaja tukee uudistavan viljelytavan käyttöönottoa suomalaisilla yhteistyötiloilla ja tavoittelee sen laajentamista tulevaisuudessa.

Apetitin syksyn uutuudet tuovat pakastealtaseen lämpimiä makuja: pehmeän tulinen Superior Nduja-pepperonipizza, mehevän juustoinen Margherita-pizza tuplapakkauksessa, pehmeän Tomaattinen linssikeitto, mausteiset Falafel Harissa -pyörykät sekä värikäs Kotimainen Wok Satokausi.

Joulupöytä kootaan kotimaisista herkuista. Kotimaiset juurekset ovat joulupöydän tuikkivia ja värikkäitä tähtiä, jotka sopivat perinteiseen makuun ja kokeilevaankin joulupöytään. Mehevät ja maukkaat kotimaiset juurekset tunnistat kaupan hyllyllä varmimmin Sirkkalehti-merkistä tai Hyvää Suomesta -merkistä.

Apetitin arkiruokaklassikot, eli pakastekeitot ovat helpottaneet suomalaisten ruokahetkiä jo yli 25 vuotta. Pakastekeitot taipuvat jopa vohveleiden raaka-aineeksi. Syksyllä Apetit toi kotelokeittojen kaveriksi kauppojen valikoimiin uudet keittoainespussit, joista voi vähällä vaivalla valmistaa keittoa kerralla vaikka koko perheelle.

Vuoden vihannes on tänä vuonna porkkana. Värikkäät porkkanat ovat suomalaisten kestosuosikkeja: monipuolisia ruuanlaitossa, edullisia, maukkaita ja terveellisiä. Ne sopivat erilaisiin ruokiin sekä raakoina että kypsennettyinä.

Juurekset kuuluvat tänä vuonna joulukauteen ehkä perustellummin kuin milloinkaan. Kotien ruokavalinnoissa painottuvat nyt järkivalinnat, koska niin ruoan kuin energiankin hinnat ovat nousseet. Kun etsitään fiksuja vaihtoehtoja, nousevat juurekset, peruna, sipulit ja kaalit ihan ykköskaartiin. Nämä ovat se runko, jota sitten täydennetään muilla ruokatarvikkeilla, jotta terveellinen ja turvallinen ruokavalio toteutuu.

Juureskausi on parhaimmillaan juuri nyt. Viljelijät ovat nostaneet juurekset syksyllä varastoihin hetkellä, jolloin juuresten kuoret olivat riittävästi vahvistuneet ja tallentaneet sisäänsä täyteläisen maun. Kun nautitaan juureksia monipuolisesti ja säännöllisesti, niistä saadaan vitamiineja, kivennäisaineita, kuituja ja flavonoideja ylläpitämään terveyttä.

Hävikkiviikkoa vietetään joka syksyiseen tapaan syyskuun puolivälissä. Hävikkiviikko 13.9.-19.9. keskittyy ja kannustaa ruokahävikin vähentämiseen. Ruokahävikki on roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla ruuan kulutusta paremmin tai valmistamalla ja säilyttämällä ruoka toisin. Ruokaa heitetään roskiin miljoonia kiloja. Nelihenkinen perhe heittää vuosittain ruokaa roskiin jopa 500 eurolla.

Itämeripäivää vietetään jälleen 26.8. Palvelukeskus Helsinki on tänäkin vuonna mukana tekemässä tekoja Itämeren hyväksi ja tarjoilee ruokapalveluissaan päiväkodeissa, kouluissa ja hoitoalalla päivän aikana yhteensä noin 4500 kiloa Itämeren kalaa. Lähimeren kalaherkuista pääsee nauttimaan noin 75 000 helsinkiläistä taaperoista senioreihin.

Avomaan viljelijät nostivat juuressadot varastoihinsa lokakuussa, ja nyt niitä riittää monipuolisesti koko talvikauden ajaksi. Aika moni suomalainen on tottunut käyttämään juureksia lähes päivittäin, mutta aika yksipuolisesti ja pieniä määriä. Joulun juhlakautenakin juureksia maistellaan useimmiten vain rosollina ja lanttu- ja porkkanalaatikoissa. Juurestottumuksia on syytä ravistella!

Itämeripäivänä 27. elokuuta Itämeren kala valtaa Helsingin kouluravintolat, päiväkodit, seniorikeskukset, sairaalat ja henkilöstöravintolat, kun Palvelukeskus Helsinki tarjoaa kalaruokaa kaikille asiakkailleen taaperoista senioreihin – yhteensä noin 75 000 helsinkiläiselle. Päivän aikana Itämeren kalaa käytetään ruokapalveluissa jopa 4 500 kg.

Tämä vuosi on nimetty Suomessa juurikkaiden vuodeksi. Juurikkaat ovat Vuoden vihannes 2019. Valinnan on tehnyt puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat.

Huippukokki Stefan Richterin luotsaama Stefan’s Steakhouse avaa uuden ravintolan Oulun ytimeen kesän 2019 aikana. Laatupihveistään ja -palvelustaan tunnettu, suomalaisten suureen suosioon noussut mutkaton ravintola on jo kahdeksas Stefan’s Steakhouse Suomessa.

Ruokalautasten kasvisosuus painottuu nyt kotimaisiin, lähellä tuotettuihin juureksiin. Juurekset ovat ykkösvalinta niin ympäristösyistä kuin ravitsemuksellisestikin. Niistä voi valmistaa ruokaa sekä arkeen että juhlaan monin eri tavoin. Joulupöytiin juurekset tuovat herkullisia makuja ja värejä.

Tutut joulukauden juurekset porkkana, lanttu ja punajuuri pitävät pintansa edelleen. Niitä on opittu käyttämään monipuolisesti ja uusin tavoin. Vaikutteita kokkaukseen on saatu muista ruokakulttuureista, mutta myös perinteiset laatikot maistuvat yhä. Uutta ilmettä joulupöytiin tuovat porkkanan ja punajuuren uudet värisävyt.

Vaasanin leipäsyksy tuo hyllyyn uudenlaisia gourmet-sämpylöitä hampurilaisiin ja hodareihin, herkkusuiden kauraleivän sekä paahtoleivän, jossa on 40 % maukkaita kasviksia.

Juurekset ovat joulukuussa kotimaan ykköskasvis. Ne on nostettu lokakuussa maasta, varastoitu ja nyt ne ovat maistuvimmillaan. Juurekset ovat ravitsemuksellisesti hyvää, vähäenergistä, ekologista ja edullista ruokaa. Ei ihme, että juuresten kulutus on kovassa nousussa. Joulupöytiin juurekset ovat Suomessa toki aina kuuluneet.

Palsternakan sadonkorjuu ajoittuu Suomessa lokakuulle. Satoa on saatu kauppoihin jo syyskuussa, mutta pääsesonki alkaa lokakuun alussa. Tänä kesänä paikoin kuivuus, toisaalla kovat sateet kiusasivat. Näistä ammattiviljelijät ovat selvinneet, ja kelpo satoa ollaan saamassa. Eniten palsternakkaa viljellään Lounais-Suomessa.