Pohjanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelu siirtyy käyttämään kansallista ensihoitokertomusta huhtikuun lopussa. Samalla tiedon saanti ensihoidon kirjaamien tietojen osalta paranee, kun tiedot siirtyvät potilaan OmaKantaan. Tiedot ovat luettavissa OmaKannasta pienellä viiveellä. Ammattilaisille tiedot näkyvät heti. – Tämä helpottaa esimerkiksi konsultoivia lääkäreitä, kun he näkevät ensihoidon kirjaukset suoraan koneelta, ensihoidon johtava lääkäri Taneli Väyrynen sanoo. – Siirtyminen kansalliseen järjestelmään auttaa myös reaaliaikaisen potilastiedon hallinnassa potilassiirroissa sairaalasta toiseen tai lääkärihelikopteritoiminnassa, kun se on käytössä yhteistyöhyvinvointialueillamme, ensihoitopäällikkö Tom Smedlund kertoo. Henkilöt jotka eivät hallitse OmaKannan, tietokoneen tai älypuhelimen käyttöä, tulevat jatkossakin halutessaan saamaan paperisen tulosteen ensihoitokertomuksesta. Pohjanmaan hyvinvointialueen ensihoidossa kuukausittain tuhansia ensihoitotehtäviä 13 ambulanssia,

Kymmenien tuhansien jäsentelemättömien seurantatutkimusten lausuntojen avulla kielimalli opetettiin tunnistamaan diabeettisen retinopatian vaikeusaste tarkasti. Tutkimustulos voi jatkossa mahdollistaa monia uusia sovelluksia erilaisissa seulontaohjelmissa ja diagnostiikassa.

Väitöstutkimuksessaan LL Linda Nieminen kehitti tekoälyyn pohjautuvan menetelmän tunnistamaan selkäkivun pitkittymiseen liitettyjä taustatekijöitä. Tämän lisäksi tutkimuksessa suunniteltiin selkäkipupotilaan hoitopolkuja perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa huomioimaan yksilöllisemmät kuntoutuksen tarpeet. Kehitettyjen menetelmien tavoitteena on selkäkivun pitkittymisen vähentäminen.

HUSin työntekijää epäillään vakavasta tietoturvaloukkauksesta. Hänen työsuhteensa on purettu ja HUS on tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisille. Tietoturvaloukkauksen kohteita informoidaan kirjeitse.

Sosiaali- ja terveysministeriö vaatii, että terveydenhuollon ammattilaisten työ on kohdennettava entistä tarkemmin koulutusta vastaaviin tehtäviin ja potilastyöhön. Potilasdokumentoinnin haasteita hyvinvointialueiden kanssa ratkaiseva Diktamen arvioi, että hoitotyöhön voidaan vapauttaa 2100 hoitajan työpanos ilman lisärekrytointeja. Jos sanelunpurkutyö siirretään pois osastonsihteereiltä, he voivat helpottaa hoitajien työtaakkaa.

Suomalainen tutkimusryhmä löysi kansainvälisenä yhteistyönä suolistosyövän hoitoon uuden lääkkeen, jonka käytön aikana sydänhaitta ei uusiudu. Euroopan lääkeviranomainen EMA myönsi lääkkeelle myyntiluvan tammikuussa. Suomessa päätös korvattavuudesta on vireillä.

Terveydenhuollon alueellisessa tiedonvaihdossa ja potilaalta kerättävän tiedon hyödyntämisessä on vielä kehittämistä, vaikka paikalliset organisaatiot ovat käyttäneet käytännössä pelkästään sähköisiä potilastietojärjestelmiä jo yli 15 vuotta. Asia käy ilmi Oulun yliopiston ja THL:n tutkimuksesta.

Hoitavalla lääkärillä tulee olla aina saatavilla kaikki tieto, mitä tarvitaan hyvään hoitoon ja potilasturvallisuuden takaamiseen. Lääkärien on myös pystyttävä kehittämään itseään ja samalla koko ammattikuntaa palaamalla kokemuksiin aiemmista kliinisistä hoitopäätöksistään.

Työelämäprofessori Jarmo Reponen ja yliopettaja Anja Henner palkittiin merkittävästä elämäntyöstä sähköisen terveydenhuollon alalla eHealth 2021 -konferenssissa Oulussa.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimi lähettää tekstiviestin nyt rokotusvuorossa oleville sairautensa tai tilansa vuoksi vakavalle koronavirustaudille erittäin alttiille henkilöille. Tällä hetkellä rokotusvuorossa sairautensa vuoksi ovat 65-69 vuotta tänä vuonna täyttävät.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja kuntien käyttämän yhteisen kuva-arkiston tietojärjestelmäuudistuksessa on tuhoutunut potilaiden kuva-aineistoa. Kuvia on tuhoutunut pääasiassa niiltä henkilöiltä, joiden henkilötunnuksessa on ollut puute tai virhe. Potilaiden kuvista tehdyt lausunnot ja potilaskertomusmerkinnät ovat sen sijaan tallessa.

Toimintatavan muutos vähentää tekstinkäsittelyn tarvetta voimakkaasti. HUS Asviassa on käynnissä tekstinkäsittelypalveluita koskeva yhteistoimintaneuvottelu.

HUSin potilastietojärjestelmien ja Kelan potilastiedon arkiston eli Kanta-palvelun välisessä yhteydessä on häiriötilanne. Häiriö alkoi keskiviikkona 3.4. puolen päivän aikaan. Häiriön vuoksi HUSista ei voi tarkastella kaikkia Kanta-palvelussa olevia tietoja. Vain osa HUSin potilaskertomustiedoista siirtyy Kanta-palveluun. HUSin omat potilastietojärjestelmät toimivat normaalisti ja suorat yhteydet kuntien potilastietojärjestelmiin toimivat. Häiriöllä ei ole toistaiseksi vaikutusta potilaiden hoitoon. Sähköiset lääkemääräykset (e-reseptit) toimivat normaalisti. Häiriötä selvitetään ja korjataan erittäin korkealla tärkeysasteella. HUSin potilaat pystyvät katsomaan omia tietojaan Omakanta-palvelusta, mutta uudet tiedot päivittyvät useimmiten normaalitilanteessakin useiden päivien viiveellä. Störning i förbindelsen mellan HUS och Kanta En störning i förbindelsen mellan HUS patientdatasystem och FPA:s patientdata-arkiv Kanta har påträffats. Störningen började onsdagen den 3 april vid lunchti

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tays Keskussairaala sekä Vammalan ja Valkeakosken aluesairaalat liittyivät kesäkuun alussa valtakunnalliseen sähköiseen Potilastiedon arkistoon. Tays Sydänsairaala ja Tekonivelsairaala Coxa aloittavat arkiston käytön myöhemmin. Potilastiedon arkisto on palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään ja josta ne ovat potilaan suostumuksella kaikkien häntä hoitavien yksiköiden käytettävissä. Potilastiedon arkisto on osa Kansallisen terveysarkiston eli Kannan palveluja, joihin kuuluvat myös sähköinen lääkemääräys ja kansalaisen Omakanta-palvelu. Potilastietoja tallennetaan valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon vaiheittain. Sen vuoksi myös tiedot kertyvät arkistoon sitä mukaa kun arkiston käyttö laajenee. Ensimmäisessä vaiheessa terveydenhuollon yksiköistä tallennetaan arkistoon liittymisen jälkeen syntyvät potilaskertomustiedot, riskitiedot, diagnoosit, toimenpiteet ja voimassaoleva lääkitys sekä laboratorio

Tampereelle on syntymässä Taysin erityisvastuualueen laajuinen biopankki. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi maanantaina biopankkia koskevan sopimuksen, jonka muita osapuolia ovat Tampereen yliopisto ja erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit. Biopankkiin kerätään potilaiden suostumuksella ihmisperäisiä näytteitä tutkimustarkoitukseen. Näytteet voivat olla esimerkiksi kudos- ja verinäytteitä. Biopankkiin varastoidaan näytteiden lisäksi myös muuta tutkittavaan liittyvää tietoa, jota on kerätty tutkittavan suostumuksella esimerkiksi kyselylomakkeiden avulla tai sairaalahoidon aikana tallennetuista potilaskertomustiedoista. Tietoja säilytetään kuten salassa pidettäviä potilastietoja. Tallennetut näytteet ja niihin liittyvä tieto sairauksista ja hoidosta avaavat mahdollisuuden selvittää sairauden syntyä kulloinkin uusimman analytiikan keinoin. Nyt perustettavaan biopankkiin ei kerätä näytteitä vain yhtä tiettyä tutkimusta varten, vaan kerätty aineisto palvelee myös tulevia

Pirkanmaan kunnat ottavat vaiheittain alkuvuoteen 2015 mennessä käyttöön potilastietojen valtakunnallisen sähköisen arkiston. Potilastiedon arkisto on palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään tietoturvallisesti, ja josta ne ovat potilaan suostumuksella kaikkien häntä hoitavien yksiköiden käytettävissä. Potilastietoja tallennetaan valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa, vuodesta 2014 alkaen, terveydenhuollon yksiköistä tallennetaan arkistoon liittymisen jälkeen syntyvät potilaskertomustiedot, riskitiedot, voimassaoleva lääkitys sekä laboratorio- ja kuvantamistulokset. Täysi-ikäiset potilaat voivat katsoa omia tietojaan Omakanta-verkkopalvelun kautta (www.omakanta.fi). Tällä hetkellä potilastietojen sähköinen arkisto on Pirkanmaalla käytössä Virroilla, Ruovedellä, Nokialla, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Jämsässä ja Kuhmoisissa. Syksyn 2014 aikana potilastiedon arkiston käyttäjiksi liittyvät Ylöjä

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on lähtenyt parantamaan potilasturvallisuutta uuden teknologian avulla. Ensimmäistä kertaa Suomessa tietojärjestelmä on valjastettu etsimään potilaskertomuksista viitteitä potilasturvallisuuden vaarantumisesta. ”Potilasturvallisuutta voidaan ryhtyä parantamaan, kun ensin tunnistetaan ne tilanteet, joissa asiat ovat aikaisemmin menneet vikaan. Sairaalahoidossa olevan potilaan potilaskertomukseen kirjataan kaikki hoitoon ja lääkitykseen liittyvä tieto, joten yhteisiä tekijöitä vaaratilanteista etsitään niistä”, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Erkki Kujansuu kertoo. Kansainvälisesti on koottu listauksia sellaisista tapahtumista, jotka ovat yleisimmin olleet taustalla kun potilaan turvallisuus on vaarantunut. Kirurgiassa tällaisia ovat esimerkiksi hoitojakson aikana ilmentyneet infektiot, haavaongelmat sekä ylimääräiset tutkimus- ja hoitotarpeet. Tällaisten viitteiden järjestelmällinen etsintä vapaamuotoisista potilaskertomusteksteistä on kuite

Jokaista Mannerheim-ristillä palkittua kohden lähes sata suomalaissotilasta päätyi sotapsykiatriseen hoitoon.Tämä on hyvä muistaa, kun kuulemme juhlapuheita tai luemme sotahistorian sankaritekoja.Taktisten piirrosten ja isänmaallisen juhlaretoriikan takana oli aina joku, joka menetti järkensä tai hermonsa väkivallan keskellä. Tuo joku saattoi lopulta olla kuka tahansa.

Sairaalapotilaan aika kuluu usein osaston viralliseen päiväohjelmaan kuuluvien tapahtumien pitkäveteisessä odottelussa. Potilaan aktiivisuutta voitaisiin ylläpitää tarjoamalla enemmän arkisen toiminnan mahdollisuuksia, sanoo VTM Riikka Lämsä, jonka sairaalaosaston potiluutta käsittelevä väitöskirja tarkastetaan 19.4. Helsingin yliopistossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeilla ei ole saatu aikaan valtakunnallisesti vaikuttavia tuloksia. Valtionavustuksia on ohjautunut suurille IT-yrityksille, millä voi olla vaikutusta alan markkinatilanteeseen.