Osaston rutiinit määrittävät sairaalapotilaan elämää

Väitöstyössään VTM Riikka Lämsä havaitsi, että sairaalaosastolla olevien potilaiden aika kului suureksi osaksi osaston rutiininomaisen päiväohjelman tapahtumien – esimerkiksi lääkärinkierron ja ruokailujen – odottamiseen. Jotkut potilaat täyttivät aikaansa omaehtoisella arkisella tekemisellä, mutta monet jäivät passiivisen odottelijan rooliin.

”Potilaiden aktiivisuuden ylläpitämiseksi osastoilla tulisi enemmän tukea heidän omaa arkista tekemistään – on monia asioita, joita potilaat voisivat tehdä itse sen sijaan että henkilökunta tekee ne heidän puolestaan”, Lämsä toteaa.

Yksityisyyttä lääkärinkierroille

Teknologian kehitys on muuttanut potilaan ja henkilökunnan vuorovaikutusta, mutta lääkärinkierrot ovat säilyneet suureksi osaksi entisenkaltaisina. ”Potilaan tietosuojan parantamiseksi lääkärinkierto voitaisiin toteuttaa erillisessä tilassa tai kehittää muita vaihtoehtoisia toimintamalleja. Potilailla tulisi olla mahdollisuus itse vaikuttaa siihen, mitä tietoja hän haluaa käsitellä muiden potilaiden kuullen”, Lämsä sanoo.

Milloin ja missä kunnossa kotiin?

Potilaan kotiuttamiseen liittyy yllättävän paljon neuvotteluja ja ristiriitoja. Kotiuttamista perustellaan potilaan toimintakyvyllä, elämäntilanteella ja lääketieteellisillä tai hallinnollisilla syillä. Keskustelut ovat konfliktiherkkiä, koska niissä neuvotellaan perusteiden tärkeysjärjestyksen lisäksi siitä, missä kunnossa potilaan tulee olla ennen kuin hänet voidaan lähettää kotiin. ”Tällaiset neuvottelut tulisi kuitenkin käydä muualla kuin yksittäistä potilasta koskevan kotiutusneuvottelun yhteydessä. Kotiuttamiselle olisi hyvä laatia läpinäkyvät, yhteisesti hyväksytyt kriteerit”, Lämsä esittää.

Huonekaverina nainen vai mies?

Sairaaloissa sijoitetaan naisia ja miehiä välillä samaan potilashuoneeseen, millä nostetaan osaston käyttöastetta ja tehostetaan toimintaa. Samalla käytäntö poikkeaa muualla yhteiskunnassa vallitsevasta kulttuurisesta sukupuolijaottelusta, mitä tulee esimerkiksi alastomuuteen tai intiimihygieniaan. Tilanne voi joillekin potilaille olla hämmentävä, varsinkin jos se tulee yllätyksenä. Lämsän mielestä tästä asiasta olisikin hyvä keskustella yleisesti ja avoimesti ennen kuin käytäntö yleistyy.

Väitöstutkimuksessaan Lämsä tarkasteli, millaista potilaana oleminen, ’potiluus’, on sairaalaosastolla. Hän keräsi tutkimusaineistonsa vuosina 2006 ja 2008 kolmelta sisätautiosastolta, joista yksi oli erikoissairaanhoidon osasto ja kaksi sijaitsi perusterveydenhuollon sairaalassa. Aineisto on kerättyhavainnoimalla osaston tapahtumia, keskustelemalla potilaiden ja henkilökunnan kanssa sekä kokoamalla kirjallista aineistoa.

VTM Riikka Lämsän väitöskirja ” Potilaskertomus. Etnografia potiluudesta sairaalaosaston käytännöissä” tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 19.4.2013 klo 12. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen Pienessä juhlasalissa, Fabianinkatu 33 (4.krs). Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteessa http://www.julkari.fi/handle/10024/104408

Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 040 529 8343
Sähköposti: riikka.lamsa@helsinki.fi

******************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
Puh. 050 406 2043
Sähköposti: paivi.m.lehtinen@helsinki.fi