Pankkivaltuusto on tänään vahvistanut Suomen Pankin tilinpäätöksen Suomen Pankin johtokunnan esityksestä.

Rahoitusvakausvirasto on julkaissut arvion suomalaispankkien valmiudesta kriisinratkaisuun, jolla ehkäistään pankkien kaatumisen laajamittaisia vaikutuksia. Pankit ovat hyvin varautuneita tappioiden kattamiseen ja uudelleenpääomitukseen kriisinratkaisun yhteydessä. Niiden on kuitenkin edelleen kehitettävä prosessejaan, toimintatapojaan ja IT-järjestelmiään, jotta mahdollinen kriisinratkaisutilanne voidaan hoitaa sujuvasti. Erityisesti kriisinratkaisutilanteessa tarvittavan tiedon tuottamisessa pankeilla on edelleen haasteita.

Talousvaliokunta järjestää kansanedustajille ja medialle avoimen, Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2023 käsittelyyn liittyvän Suomen Pankin pääjohtajan julkisen kuulemisen ”Euroopan ja Suomen talouden näkymät, rahapolitiikka ja rahoitusvakaus” tiistaina 26.11.2024 kello 12.00 Pikkuparlamentin auditoriossa. Tilaisuus näytetään myös suorana lähetyksenä verkossa osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/ Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto 12.05–12.40 Suomen Pankin puheenvuoro 12.40–13.15 Valiokunnan kysymykset ja keskustelu 13.15–13.30 Finanssivalvonnan puheenvuoro 13.30 Valiokunnan kysymykset ja keskustelu 13.50 Tilaisuuden päätös, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto Medialla on mahdollisuus haastatella Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehniä ja Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaata heidän puheenvuorojensa jälkeen. Ilmoittautumiset tilaisuuteen (ei-akkreditoidut median edustajat) viimeistään perjantaina 22.11.2024 sähköpo

Uusi koko väestölle suunnattu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas on julkaistu Suomi.fissä. Opas on toteutettu sisäministeriön johdolla yhteistyössä Digi- ja väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Rahoitusvakausvirasto on osallistunut oppaan toteuttamiseen.

Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä yritysten että viranomaisten työhön ja toimintatapoihin. Tekoälyn käyttö tuo mukanaan myös riskejä hallittavaksi. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta järjestävät 13.-14.11.2024 seminaarin, jossa luodataan tekoälyn vaikutuksia talouteen, finanssialaan ja valvontatyöhön.

Finanssiala oli jälleen toimialana yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa vuonna 2023. Yhteisöveroa alan yritykset maksoivat yhteensä 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2022 summa oli 900 miljoonaa. Yhteisöverotilaston ykkösenä oli OP Ryhmä ja kakkospaikalla Nordea. 20 suurimman yhteisöveronmaksajan joukossa oli seitsemän finanssialan yritystä. Alan koko verokädenjälki kasvoi 5,1 miljardista eurosta 5,6 miljardiin.

Eurokriisillä on ollut suuri vaikutus EU-kansalaisiin ja EU-maiden politiikkaan. Laajaan haastatteluaineistoon pohjautuva väitöstutkimus tuo esiin asiantuntijavaltaa eurokriisin alun EU-päätöksenteossa.

Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka Suomen talous on taantumassa. Riskit ovat pysyneet hallinnassa muun muassa rahoitussääntelyyn ja -valvontaan pitkäjänteisesti tehtyjen parannusten ja harjoitetun makrovakauspolitiikan ansiosta.

Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) hallintoneuvosto totesi 21.3.2024 pitämässään kokouksessa, että eurooppalaisen pankkijärjestelmän kriisinsietokyky on hyvällä tolalla, mutta EU:n rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit ovat edelleen koholla ja geopoliittinen epävarmuus on suurta. ”Kärjistyneen geopoliittisen vastakkainasettelun vaikutukset on otettava huomioon myös rahoitusjärjestelmässä. Olemme siirtyneet ilmeisen pysyvästi aiempaa epävakaampaan aikaan, jonka synnyttämät riskit voivat toimia sytykkeenä rahoitusjärjestelmän vakavillekin häiriöille. Siksi on tärkeä ylläpitää ja edelleen vahvistaa rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä Euroopassa, jotta pankkien kyky luotottaa yrityksiä ja kotitalouksia pysyy vakaana”, toteaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka toimii varapuheenjohtajana Euroopan järjestelmäriskikomitean hallintoneuvostossa. Hallintoneuvosto totesi makrovakauspolitiikan virityksestä, että maat ovat toteuttamassa oikeita toimia pankkisektorin tappionsietokyvyn

Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digieuro, joka toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä. Pankkien eurooppalainen kattojärjestö EBF luettelee teettämässään selvityksessä kolme osa-aluetta, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun digitaalista euroa kehitetään. Vaikutukset rahoitusvakauteen. Kustannukset. Vaikutus sähköiseen maksuliiketoimintaan. Finanssiala ry:n (FA) mukaan digitaalinen euro ei toisi lisäarvoa hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään. Finanssialan näkemyksen mukaan digieuroon liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä ja suoranaisia uhkia.

On väärin ja vaarallista luoda mielikuvaa, että nykytila olisi Ukrainalle jonkinlainen ”voitto”. Venäjä miehittää yhä lähes 20 prosenttia Ukrainan maa-alasta.

Finanssiala oli jälleen toimialana vuonna 2022 edelleen Suomen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 900 miljoonaa euroa. Alan koko veropotti kasvoi 4,8 miljardista eurosta 5,1 miljardiin.

Finanssiviranomaisten tekemien pankkien stressitestien mukaan suomalaispankit kestävät rajunkin toimintaympäristön heikennyksen – toimintakyky säilyy silti vahvana. Hyvät tulokset osoittavat, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole tarvetta kiristää. Eurooppalaisten viranomaisten käyttämä testitapa ei ollut suomalaispankeille suosiollinen, vaan sai niiden tulokset näyttämään todellisuutta huonommalta. Tästä huolimatta pankit selvisivät testistä hyvin arvosanoin.

Danske Bank julkaisee 4.4.2023 aamulla täysin uudistetun Nordic Outlook -raporttinsa. Raportti kattaa Suomen ja Pohjoismaiden kansantalouksien lisäksi maailmantalouden keskeisten alueiden talousennusteet.

Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi, johtaja Veli-Matti Mattila ja asiantuntija Jussi Kettunen ovat laatineet kymmenen kohdan paketin kysymyksiä, joita pankkisektorin viime päivien turbulenssi herättää. Asiantuntijamme ovat perehtyneet pankkisääntelyyn sekä pankkien vakavaraisuuteen ja kriisinratkaisuun ja ovat mielellään käytettävissä haastatteluihin ja asiantuntija-analyyseihin. Yhteystiedot tiedotteen lopussa.

Jos luontokatoa ei pysäytetä, vakaa julkinen taloudenpito vaarantuu, eläkerahastojen riskit kasvavat ja rahoitusvakaus voi heikentyä, kirjoittavat talouden ja yhteiskunnan vaikuttajat Sitran koostamassa muistiossa.

Finanssialan koko verokädenjälki oli vuonna 2021 noin 4,8 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (920 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (848 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (999 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (610 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (960 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa).

EKP:n lehdistötiedote 14.4.2022 Venäjän sotatoimet aiheuttavat valtavaa kärsimystä Ukrainassa ja vaikuttavat myös Euroopan ja koko maailman talouteen. Konflikti ja sen mukanaan tuoma epävarmuus heikentävät tuntuvasti yritysten ja kuluttajien luottamusta. Kaupankäynnin häiriöt aiheuttavat pulaa raaka-aineista ja tuotantopanoksista. Energian ja raaka-aineiden nopea hinnannousu vaimentaa kysyntää ja jarruttaa tuotantoa. Talouden kehitys riippuu ennen kaikkea siitä, miten konflikti etenee ja miten nykyiset pakotteet ja mahdolliset uudet toimet vaikuttavat. Taloudellinen toiminta on kuitenkin alkanut elpyä pandemian kriisivaiheen jälkeen. Inflaatio on nopeutunut huomattavasti, ja se myös pysyy lähikuukausina nopeana lähinnä energiakustannusten huomattavan nousun vuoksi. Inflaatiopaineet ovat voimistuneet monilla toimialoilla. EKP:n neuvosto katsoi tämänpäiväisessä kokouksessaan edellisen kokouksen jälkeen saatujen tietojen tukevan näkemystä, että omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) tehtävät

EKP:n lehdistötiedote 10.3.2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopassa ollaan vedenjakajalla. EKP:n neuvosto ilmaisee tukensa Ukrainan kansalle. Tässä tilanteessa EKP:n neuvosto varmistaa likviditeetin saatavuuden ja toteuttaa Euroopan unionin ja Euroopan maiden asettamia pakotteita. Se tekee kaiken tarvittavan, jotta rahoitusvakaus voidaan turvata ja hintavakaus säilyy EKP:n mandaatin mukaisesti. Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) Päivitetyn tilannearvion pohjalta ja tilanteen epävarmuuden huomioon ottaen EKP:n neuvosto teki tänään muutoksia omaisuuserien osto-ohjelman (APP) ostotahtiin. Ostoja on tarkoitus tehdä huhtikuussa nettomääräisesti 40 miljardilla eurolla, toukokuussa 30 miljardilla eurolla ja kesäkuussa 20 miljardilla eurolla. Kolmannella vuosineljänneksellä ostojen määrä riippuu siitä, millaisia tietoja talouskehityksestä saadaan ja miten ne vaikuttavat EKP:n neuvoston tilannearvioon. Jos tiedot tukevat odotusta, että keskipitkän aikavälin inflaationäkymät eivät heikkene nett

Suomalaiset pankit ja viranomaiset suoriutuivat hyvin syksyn FATO-harjoituksesta. Tulosten perusteella pankit ja rahoitusalan viranomaiset ovat parantaneet varautumistaan erilaisiin uhkiin. Kehittämistä on vielä esimerkiksi yhteistoiminnassa ja viestinnässä.