Finanssialan maksamat yhteisöverot nousivat reiluun 900 miljoonaan euroon – yhteisöverotilaston 12:n kärjessä neljä finanssiyhtiötä
Finanssiala oli vuonna 2021 jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Alan maksama yhteisöveropotti oli 920 miljoonaa euroa, mikä on runsaat 12 prosenttia veron koko tuotosta ja noin 357 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän. Yhteisöverotilaston 12:n kärjessä oli neljä finanssialan yritystä: OP Ryhmä, Nordea, Sampo-konserni sekä LähiTapiola-ryhmä.
”Finanssiyhtiöiden kärkipaikat yhteisöverotilastoissa ovat hyvä muistutus siitä, että pankit ja vakuutusyhtiöt ovat pitkään olleet Suomen suurimpia veronmaksajia ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen rahoittaja. Verotuksella on myös rajansa. Finanssitoimiala ei kykene toimimaan tehokkaasti kotitalouksien ja yritysten rahoittajana, vakuuttajana ja sijoitusvaihtoehtojen tarjoajana, jos alaa rasitetaan lisää uusilla veroilla. Esimerkiksi erillisverot heikentäisivät alan kilpailumahdollisuuksia ja lisäisivät asiakkaiden kustannuksia”, painottaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Finanssialaan kohdistuvat rahoitustoimintaverot eri muodoissaan kohdistuisivat suoraan työn tekemisen kustannuksiin ja työntekijöihin. Palkkasummapohjainen erityisvero loisi kannusteen automatisoida tiettyjä töitä tai siirtää niitä pois Suomesta.
Poliittiset päättäjätkään eivät lämpene finanssialan lisäveroille. 72 prosenttia tuoreeseen Aula Researchin tekemään kyselyyn vastanneista päättäjistä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssiyrityksiin kohdistuvia kansallisia veroja, jotka voisivat heikentää alan kilpailukykyä ja nostaa asiakkaiden kustannuksia. FA teetti kyselytutkimuksen elo-syyskuussa.
Tieto osinkojen veronpidätyksistä perustuu verohallinnon tilastotietoihin. Yhteisöveroa ja vakuutusmaksuveroa lukuun ottamatta muut luvut ovat FA:n asiantuntijoiden arvioita.
Lapsilisät yli kolmeksi vuodeksi
Finanssialan verokädenjälki kasvoi 1,2 miljardilla eurolla vuodesta 2020. Finanssialan maksamalla 4,8 miljardin euron kokonaisveropotilla rahoittaisi lapsilisät yli kolmeksi vuodeksi.
”Finanssialan yhteisöveropotti on yli 12 prosenttia veron koko tuotosta. Finanssitoimiala paitsi rahoittaa yrityksiä ja kotitalouksia ja toimii pitkäaikaisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana, se on myös keskeinen tukipilari hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisessa”, Kauppi muistuttaa.
Eniten yhteisöveroa Suomessa vuonna 2021 maksoi UPM-Kymmene-konserni (234 milj. euroa). Sijalla kaksi oli OP Ryhmä (214 milj. euroa) ja kolmantena K-Ryhmä (180,9 milj.). Finanssitoimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Nordea sijalla 5 (131,4 milj.), sijalla 9 Sampo-konserni (98,3 milj.) ja sijalla 11 LähiTapiola (81,7 milj.).
Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut on laskettu konsernitasolla.
Piilevästä arvonlisäverosta arviolta 450 miljoonan euron lasku alalle
Rahoitus- ja vakuutuspalvelut on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.
Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA laski vuonna 2020, että alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä oli noin 450 miljoonaa euroa. Luku on samaa luokkaa vuonna 2021.
”Piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja erityisesti yritysasiakkaille, sillä ne eivät voi vähentää finanssipalveluista maksamaansa arvonlisäveroa omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hintoja käytäntö laskee. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu”, Kauppi huomauttaa.
Toimialakohtaisia lisämaksuja lähes 400 miljoonaa
Verojen ja muiden maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2021 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 270 miljoonaa euroa. Talletussuojamaksuja luottolaitokset ja pankit tilittivät RVV:lle yhteensä 128 miljoonaa euroa.
Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, KPMG, Finanssiala ry.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Taloussankari-kilpailuun nyt kansainvälinen ulottuvuus – Finanssiala ry lähettää voittajaluokan edustajat Brysseliin European Money Quiz -kilpailuun31.3.2025 12:47:16 EEST | Tiedote
Finanssiala ry liittyy yhteisjärjestäjäksi kahdeksasluokkalaisille suunnattuun Taloussankari-kilpailuun. Taloussankari-kilpailua koordinoivat Nordea, Pörssisäätiö, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT sekä Finanssiala ry. Kilpailuun tulee mukaan kansainvälinen ulottuvuus, kun finaalissa parhaiten pärjänneen luokan kaksi oppilasta lähtevät edustamaan Suomea European Money Quiz -kilpailun finaaliin Brysseliin.
Finanssialan työehtosopimukset tukevat yrityskohtaista palkkakeskustelua28.3.2025 15:14:37 EET | Tiedote
Finanssialalle on hyväksytty kolmivuotiset työehtosopimukset. Rahoitus- ja vakuutusalan työehtosopimusten palkkaratkaisut noudattavat tasoltaan yleistä linjaa.
Suomen talous kulkee varovaisessa myötätuulessa, vaikka ilmassa on yhä epävarmuutta – tutustu tuoreimpiin talousennusteisiin FA:n sivuilla28.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Viimeisimpien ennusteiden mukaan Suomen talouteen on luvassa maltillista kasvua vuosille 2025 ja 2026. Alhaisimman arvion Suomen talouskasvusta antaa Pellervon taloustutkimus, joka ennakoi BKT:n kasvavan 0,6 prosenttia vuonna 2025. Korkeinta kasvulukua ennustaa Kuntarahoitus, jonka arvion mukaan talous kasvaisi 1,5 prosenttia. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten ja suomalaisten tutkimuslaitosten tuoreimmista talousennusteista. Linkki FA:n taulukoimiin tietoihin on jutun lopussa. Maaliskuussa talousennusteensa julkaisivat Danske Bank, Suomen Pankki, Kuntarahoitus, S-Pankki, Pellervon taloustutkimus ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla).
EU-kansalaisten säästöt töihin – komissio hakee kasvua edistämällä kansalaisten säästämistä ja sijoittamista27.3.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Komissio tavoittelee EU:n kansalaisille lisää mahdollisuuksia osallistua pääomamarkkinoille ja parempia rahoitusvaihtoehtoja yrityksille. Suunnitelma liittyy komission säästö- ja investointiunioniksi nimettyyn kokonaisuuteen. Finanssiala ry pitää tavoitteita kannatettavina, mutta korostaa markkinalähtöisyyttä sääntelyn lisäämisen sijaan. FA pitää hyvänä komission aloitetta edistää kansallisia sijoitustilejä parhaita käytäntöjä jakamalla. FA kannattaa komission ajatusta vetää vähittäissijoittamista koskeva RIS-ehdotus pois, jos neuvotteluissa ei saavuteta sijoittamisen edistämisen tavoitteita.
Finanssiala on kehityksen kärjessä generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä työpaikoilla – parhaat käytännöt löytyvät yhdessä tekemällä26.3.2025 15:16:17 EET | Tiedote
Yli 60 prosenttia finanssialan työntekijöistä on sitä mieltä, että generatiivinen tekoäly vaikuttaa työhön erittäin paljon tai melko paljon. Tiedot selviävät Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksesta. 54 prosenttia rahoitusalaa ja 67 prosenttia vakuutusalaa edustavista vastaajista sanoo, että oma organisaatio seuraa aktiivisesti tekoälyn kehitystä ja hyödyntää sitä jonkin verran. Vertailulukuna käytettävän yksityisen sektorin työsuojelupaneelin vastaajilla vastaava luku oli vain 30 prosenttia. Vastaajien mukaan generatiivinen tekoäly parantaa lähivuosina erityisesti työn tuottavuutta, laatua ja toiminnan seurantaa. Vastaajat tunnistivat myös monia ongelmia erityisesti tekoälyn eettisissä kysymyksissä. Niiden ratkaisu vaatii monialaista yhteistyötä ja huolellista suunnittelua työpaikoilla. TTL:n kanssa yhteistyössä kyselyn toteuttivat Finanssiala ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Ylemmät toimihenkilöt YTN ry.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme